Meilläkin tyttö on kranttu kökköjen suhteen. Pienempänä (n. 7kk) saattoi kakoi ja joskus oksensi kaikki ulos jo puuroa syödessään, jos esim. isompi riisihiutale sattui kurkkuun (hienonsin puurohiutaleetkin sauvasekoittimella...).
Edelleenkin herkkua olisivat ne 5-6 kuisen lihasoseet ja niitä syötänkin reissussa ja kyläillessä, kun purkkikokokin on sopivampi. 8kk soseita olen kuitenkin pikkuhiljaa ruvennut antamaan ehkä 9kk alkaen niin, että olen laittanut ruuan lautaselle ja hienontanut hiukan haarukalla (jää kuitenkin karkeammaksi kuin ne hienot soseet). Tällä hetkellä oikein nälkäisenä osa 8kk soseista menee hienontamatta, parhaiten makaroni-jauheliha-mössöt.
Pureskeltavaa suositellaan 8kk alkaen oli hampaita tai ei. Ystäväni lapsi syö isojakin paloja esim. keitettyä perunaa ja porkkanaa, vaikka hampaita on vasta yksi eli tämäkin hyvin lapsikohtaista. Ainakin väitetään, että lapsi kaipaakin tuolloin jo karkeampaa ruokaa (???? ei meidän neiti ainakaan (; ) ja pureskelu kehittää suun motoriikkaa.
Meillä tyttö ei lasten usein jäystämistä maissinaksuista piitannut. Mut niitä voi sormiruokana kokeilla, kun tavallaan "sulavat" suuhun, eikä niihin niin helposti tukehdu. Ensimmäisenä ruokana meillä tyttö pureskeli kurkkusiivuja heti, kun osasi kädessä pitää n. 7-8 kk (voi halutessaan leikata kuoren pois tai esim. vetää siivuiksi juustohöylällä, jolloin tulee ohuita siivuja). Annoin myös pehmeästä sämpylästä sisusta ihan pieninä muruina. Yllättäen tykästyi aika pienenä myös sellaisiin koviin pieniin rinkeleihin. Pinsettiotteen löydyttyä on syönyt esim. raejuustomuruja, kuorittuja viinirypäleen paloja, rusinoita. Myös Marie-keksejä olen antanut, vaikka niissä vähän sokeria onkin. Keitetyillä makaroneilla, porkkanan ja perunan paloilla on myös hyvä harjoitella. Myös kauramurotyynyjä olen hetken pehmittänyt korvikkeessa ja antanut sitten sorminaposteltavaksi.
Muutaman kerran tyttö on vetäissyt esim. sämpylän palan ja viinirypäleen henkeensä, mutta kun ei koskaan tietysti ole yksin syömässä, niin tilanne on lauennut, kun olen napannut kainaloon etukenoon ja taputtanut napakasti selkään. Aika pian sormiruuan syömisharjoitusten alettua oppi työntämään ruuan kielellä pihalle, jos meinasi rueta kakomaan.
Itsekin olen välillä paineita ottanut siitä, että yksivuotiaan pitäisi jo syödä karkeaa ruokaa ja samaa ruokaa kuin muutkin. On aina "vapauttavaa" kuulla, ettei kaikki muutkaan lapset noin vain siirry karkeampaan ruokaan.
Eiköhän kaikki lapset kuitenkin ennemmin tai myöhemmin rupea "oikeaa ruokaa" syömään. Ajattelen niin, että harjoittelen rauhassa noiden karkeampien soseiden kanssa ja jos syötän sileitä mössöjä, niin annan sitten tuota sormiruokaa - kehittäähän sekin pureskelua ja näyttää ainakin meillä paremmin maistuvan kuin karkeat soseet. Ja kaikkea annan omalta lautaseltani maistaa, jos vaan tyttö halua osoittaa. Kun tottuu uusiin makuihin, niin kiinnostuu ja tottuu pikkuhiljaa myös ruuan erilaisista rakenteista.
Ne kyllä sulaa suuhun, mut osaa haukata palasen siitä. Sillä hyvä "totuttaa" puremiseen! Ne on hyviä