Noniin, yö on ohi ja elämä voittaa
Nukuin siis alakerrassa sohvalla jossa eilen otin ne päikkäritkin ja joka tuntui sänkyä paremmalta vaihtoehdolta kipujen suhteen. Jalkojen väliin lättäsin imetystyynyn kaksinkerroin ja sekä nivusiin, että selkään laitoin lämmitetyt kaurapussit ja naamaan kiskoin Panadolia.
Mies siirsi eilen illalla sohvaa jotta pääsen parhaiten vessaan ja takaisin itsenäisesti ja että pystyn nukkumaan siinä sekä oikealla että vasemmalla kyljellä siten, että pääsen silti kätevästi pois, ilman kääntymistä.
Heräilin tunnin välein kipuihi, mutta sain aina uudelleen unta. Vessaan jouduin menemään vain kahdesti. Hätä olisi ollut useamminkin mutta pinnistin aina uudelleen itseni uneen ja pidätin
Venyttelin aina heräämisten yhtyedessä, jotten ihan liikkumatta koko yötä olisi, jos siitä vaikka olisi apua.
Selvästi parempi yö, kuin viime yö, sillä pääsin ihan itse kävellen vessaan. Toki se oli sellaista selkä vääränä mummoköpöttelyä, mutta ei tullut itkua eli ei tehnyt niin kipeää etteikö sitä olisi kestänyt.
Herännyt olen lopullisesti klo 5 jonka jälkeen kellotin tunnin suppareita jotka tulivat 10 min välein...olivat aika lieviä ja kestivät vain tunnin. Alavatsa on edelleen aika kipeä ja kävellessä mun pitää ikäänkuin kantaa mahaa toisella kädellä ettei siihen satu niin paljoa mutta muutoin tässä rupeaa olemaan kaikki ihan ok.
Toki ottaa päähän ettei musta ole mihinkään, enkä siis kykene tekemään muuta kuin istumaan vähän aikaa koneella, tai lukemaan makuuasennossa tai katselemaan töllöä, mutta en nyt viittis valittaa kun tämä on niin paljon parempi kuin se, etten pääse omin avuin vessaan. Eli eiköhän tämä tästä suttaannu
