Mitä mieltä tällaisesta toiminnasta? Juhliin osallistuminen.

[Phoebsi]

Niin no, mun mielestä valkoinen valhe on valhe. Se ero siinä on.

 

["vieras"]

Entä jos kuulette tapauksesta, jossa vanhemmat eivät järjestä lapselleen rippi- tai ylioppilasjuhlia? Oletteko sitä mieltä, että lapsen pitää itse järjestää juhlansa tai vain tyytyä siihen, ettei hänelle juhlia järjestetä? Siinäkään ei ole teidän mielestänne mitään omituista?

Jos ei kiinnosta, niin ihan ok minusta olla järjestämättä. Ei kellään ole mitään velvollisuutta marttyyrina alkaa toiselle juhlia järjestää. Esim. mun kaverin äiti ei jaksanut järjestää hänelle kumpiakaan, ihan vaan syystä ettei kiinnosta (äiti on ihan normaali, terve ihminen ja muuten parhaita tietämiäni äitejä). Ylppäreitä kaveri juhlisti itsenäisesti kavereidensa kanssa kaupungilla. Kaveri oli muuten tuohon ratkaisuun todella tyytyväinen.

En olis itsekään halunnut kumpiakaan, mutta äiti väkisin järjesti ja minä ujona kärsin kun pakotettiin tuollalailla huomion keskipisteeksi.

 

[säpäle]

Säpäle, minusta tässä nyt keskustellaan aiheesta ja siinä voikin sanoa, että minua ei sukujuhlat kiinnosta pätkääkään. Eri asia sitten on, miten kukakin näin sanonut oikeassa tilanteessa asian ilmoittaa. Tuskin monikaan samoilla sanoilla.

No joo, anteeksi nyt kun lähdin puhumaan eri aiheesta, mutta eikö tässä nyt oltu melko yksimielisiä siitä, että ihmisellä on vapaus jäädä juhlista pois, jos ei huvita. Minä nyt vain halusin tuoda esiin hyvät käytöstavat siinä kohdassa, miten se ilmoitetaan ja vedin siihen nuo muut esimerkit mukaan. Aika monta kertaa tässä ketjussa on kuitenkin sanottu, että rehellisyys (=ei kiinnosta) on parempi kuin valkoinen valhe (mikä minun mielestäni tässä kohtaa on sitä kohteliaisuutta).

 

[ok]

No onhan tuo epäkohteliasta, aika outo saa olla, jos ei sitä näe. Varsinkin jos on etukäteen pyydetty kertomaan, osallistuuko, ja vastaus on luokkaa "en tiedä vielä huvittaako silloin".

 

[Huuhkajatar]

Vastatkaas vielä joku noihin yo- ja rippijuhlakysymyksiin?

Äitini ja siskoni järjesti molemmat pitkän kaavan mukaan, vastoin mun tahtoa. Yo-juhlien aattona äiti oli niin loppu että joutui sairaalaan (paha perussairaus), joten silloin kun minun olisi pitänyt laittaa itseni menokuntoon tein pakkojuhlien loppusilauksen. Siskollani oli pieniä lapsia ja asui toisella paikkakunnalla joten hän ei ollut ihan alusta läsnä ja apua hänestä ei paljon ollut. Muuta kuin narisemaan mitä mun pitäisi tehdä. Tiesin että siinä varmaan käy niin, ja yritin varoittaa ja vastustaa, mutta kun oli niin hienoa saada näyttää suvulle ja naapureille että pääsi nuorinkin ylioppilaaksi. Nippanappa, hah!

 

[-]

Eli suuri osa palstalaisista on sitä mieltä, että on ihan ok sanoa, ettei huvita tulla ja jättää tulematta? Koska onhan se rehellistä, niin viis toisten tunteista ja käytöstavoista.

Okei. Voihan sen näinkin ajatella. Mutta sitten on kyllä mielestäni otettava se vastaan jos välit alkavat viiletä eikä niitä kutsuja välttämättä enää tule. Eli se on nyt minun johtopäätökseni: minulla ei ole oikeutta loukkaantua siitä, ettei "Mattia" kiinnosta lapsemme ristiäiset, mutta ei ole kyllä "Matillakaan" oikeutta pahastua siitä, että välit tästä luontevasti lähtevät viilenemään.

ap

 

[Phoebsi]

Eli suuri osa palstalaisista on sitä mieltä, että on ihan ok sanoa, ettei huvita tulla ja jättää tulematta? Koska onhan se rehellistä, niin viis toisten tunteista ja käytöstavoista.

Okei. Voihan sen näinkin ajatella. Mutta sitten on kyllä mielestäni otettava se vastaan jos välit alkavat viiletä eikä niitä kutsuja välttämättä enää tule. Eli se on nyt minun johtopäätökseni: minulla ei ole oikeutta loukkaantua siitä, ettei "Mattia" kiinnosta lapsemme ristiäiset, mutta ei ole kyllä "Matillakaan" oikeutta pahastua siitä, että välit tästä luontevasti lähtevät viilenemään.

ap

Ei ole ok loukata toista tahallisesti, mutta on ok jäädä pois juhlista. Kuten aikaisemmin sanoin, minulle merkitsee enemmän se, miten vaikka siskoni puoliso kohtelee minua ja lapsiani yleensä, kuin se että osallistuuko hän juhlaan. Enkä kehtaisi olla niin lapsellinen, että pitäisin vain oman pääni asiassa, alkaisin viilentää välejä ja siten vaikeuttaisin kaikkien yritystä tulla toimeen keskenään.

 

["hippulat vinkumaan"]

Aika moni mies menisi tasan tarkkaa mielummin viikonlopuksi kalareissulle kavereiden kanssa, kun jää niistä pois että voi sitten su puoliltapäivin olla jonkun vaimon sukulaisen vauvan ristiäisissä, hikisenä kraka puristaen mamman kainalossa...
VOI LUOJA...
Kai se ketutus siitä tuleekin, kun joku voi ja uskaltaa VALITA elämässään mitä tekee ja joku tekee vaan kun on "pakko" ja sitten voi olla marttyyri ja tuomita toisia.

 

[säpäle]

Onpas surullisia nämä yo-juhlatarinat. Taidan olla niin pumpulissa kasvanut, etten ole edes ajatellut, että monet tosiaan järjestävät itse juhlansa.

Joskus luin (olikohan se tällä palstalla) jonkun kommentin kun kysyttiin, mikä oli kurjin muisto lapsuudesta alkoholiperheessä. Joku kertoi kun oli ollut yksin rippikirkossa ja mennyt kotiin kun äiti ja isä olivat siellä kännissä, kun kaikilla muilla oli juhlat. Tuolloin ajattelin, että on varmaan tuntunut kamalalta ja että tämä olisi kuitenkin aika harvinaista, mutta kun luen näitä kommentteja, niin pitää kai muuttaa ajatusmaailmaansa. Näinhän sen kai sitten pitää mennäkin, jos ei vanhempia vain kiinnosta juhlien järjestäminen.

 

[säpäle]

Musta rehellisyys on parempi, kuin valehtelu. Rehellinen vastaus on, että en valitettavasti tule. Tai rehellinen vastaus voi olla, että meidän perheestä juhliin osallistuu äiti ja lapset. Sekin on rehellistä, jos sanoo etten nyt jaksa valitettavasti osallistua.

Ei ole mikään pakko olla tahallisesti loukkaava tai keksiä tekosyitä. Eikä kohteliaisuus tarkoita sitä, että pitäisi huijata.

No en ole sanonutkaan, että aina pitäisi puhua päänsärystä, mutta pointtini oli siis se, että mieluummin vaikka se valkoinen valhe kuin se "ei kiinnosta" -totuus

 

[NF]

Varsinkin, jos suku on vähänkin isompi, niin niitä juhlia on sitten koko ajan. Ja on ihan ymmärrettävää ettei kaikkiin jaksa aina osallistua. Se on ihan ok, että jättää välistä juhlat jos siltä tuntuu.

 

[säpäle]

Niin kuin jo aikaisemmin kommentoin, minusta on eri asia silloin kun on kyse lapsen juhlista, koska lapsella ei ole valmiuksia niitä juhlia itse järjestää sillä tavalla. Ja toisaalta, juhlilla en tarkoita sitä että niiden pitäisi olla isot ja näyttävät, juhlistaa voi myös oman perheenkin kesken ilman niitä vieraita.

Ei mun vanhemmatkaan olleet/ole alkoholisteja, eivät vaan pidä juhlien järjestämisestä ja pakkojuhlinnasta, ja siitä että on "pakko" kutsua ihmisiä joita ei oikeasti edes välittäisi kutsua.

Niin, eli kumman toive menee edelle, jos lapsella on syntymäpäivä, johon haluaa kutsua sukulaisia, mutta isä haluaa nukkua krapulansa pois? Onko tällöin epäkohteliasta, jos äiti järjestää ne juhlat, vai pitääkö se mies lähettää pois kotoa? Entä jos sitä äitiäkään ei huvita yhtään järjestää niitä juhlia, niin onko mies epäkohtelias vaimoaan kohtaan, jos ei auta juhlajärjestelyissä, vai onko tosiaan parempi jättää juhlat järjestämättä?

En ole koskaan itsekään tykännyt juhlista, mutta kyllä ne minusta kuuluvat elämään kuitenkin niin oleellisesti, ettei niitä voi kokonaan vältellä vain siksi, ettei huvita.

 

[säpäle]

[QUOTE="hippulat vinkumaan";23732291]Aika moni mies menisi tasan tarkkaa mielummin viikonlopuksi kalareissulle kavereiden kanssa, kun jää niistä pois että voi sitten su puoliltapäivin olla jonkun vaimon sukulaisen vauvan ristiäisissä, hikisenä kraka puristaen mamman kainalossa...
VOI LUOJA...
Kai se ketutus siitä tuleekin, kun joku voi ja uskaltaa VALITA elämässään mitä tekee ja joku tekee vaan kun on "pakko" ja sitten voi olla marttyyri ja tuomita toisia.[/QUOTE]

Mitäs kautta nyt sait tuon kateuskortinkin tähän vedettyä? Minä en ainakaan ole mikään kalareissulle tahtova mies, joka hikoilee kraka kaulassa.

 

["vieras"]

Niin, eli kumman toive menee edelle, jos lapsella on syntymäpäivä, johon haluaa kutsua sukulaisia, mutta isä haluaa nukkua krapulansa pois? Onko tällöin epäkohteliasta, jos äiti järjestää ne juhlat, vai pitääkö se mies lähettää pois kotoa? Entä jos sitä äitiäkään ei huvita yhtään järjestää niitä juhlia, niin onko mies epäkohtelias vaimoaan kohtaan, jos ei auta juhlajärjestelyissä, vai onko tosiaan parempi jättää juhlat järjestämättä?

En ole koskaan itsekään tykännyt juhlista, mutta kyllä ne minusta kuuluvat elämään kuitenkin niin oleellisesti, ettei niitä voi kokonaan vältellä vain siksi, ettei huvita.

Miks niiden täytyy kuulua elämään? Mitä muuta tarkoitusta juhlilla on kuin pitää hauska? Jos ei ole hauskaa juhlissa, niin miksi sitten järjestää niitä tai mennä niihin? Että elämä olisi mahdollisimman ikävää ja että ankean velvollisuudentunnon saisi tuotua niihinkin hetkiin elämää, joiden kuuluisi olla arkea mukavampia?

Jos kumpaakaan vanhemmista ei huvita järjestää lapselle synttärijuhlia, niin sit voi varmaan ulkoistaa ne jonnekin pois kotoa, mistä saa ruoan valmiina eikä tartte siivota. Juhlien järjestämistä ja sukulaisille juttelua enemmän minua huolestuttaisi, millainen isä ei itse tahdo mitenkään osallistua lapsensa syntymäpäivään. Tahtoisiko, jos se ei vaatisi järjestelyä ja sukulaisten tapaamista, vaan juhlittaisiin ihan perheen kesken?

 

[säpäle]

[QUOTE="vieras";23732409]Miks niiden täytyy kuulua elämään? Mitä muuta tarkoitusta juhlilla on kuin pitää hauska? Jos ei ole hauskaa juhlissa, niin miksi sitten järjestää niitä tai mennä niihin? Että elämä olisi mahdollisimman ikävää ja että ankean velvollisuudentunnon saisi tuotua niihinkin hetkiin elämää, joiden kuuluisi olla arkea mukavampia?

Jos kumpaakaan vanhemmista ei huvita järjestää lapselle synttärijuhlia, niin sit voi varmaan ulkoistaa ne jonnekin pois kotoa, mistä saa ruoan valmiina eikä tartte siivota. Juhlien järjestämistä ja sukulaisille juttelua enemmän minua huolestuttaisi, millainen isä ei itse tahdo mitenkään osallistua lapsensa syntymäpäivään. Tahtoisiko, jos se ei vaatisi järjestelyä ja sukulaisten tapaamista, vaan juhlittaisiin ihan perheen kesken?[/QUOTE]

No toisaalta olet kyllä ihan oikeassa. Miten paljon ongelmia maailmasta poistuisikaan, jos ei kukaan koskaan järjestäisi kenellekään juhlia. Tai käytöstapoja. Miksi pitäisi ajatella ketään toista? Eikö olisi paljon helpompaa, jos vain sanottaisiin ja tehtäisiin, niin kuin halutaan ja kaikki pitäisivät vain huolta omista asioistaan

 

["vieras"]

Siis onhan noita aidosti kivojakin juhlia (harvemmin ne vaan ovat kenenkään häitä, ristiäisiä tai hautajaisia omalla kohdallani). Mut jos lähtöasetelma on se, että juhlan järjestäjää ei kiinnosta juhlan järjestäminen ja vieraatkin tulee paikalle vain velvollisuudentunnosta, niin mitä järkeä tuossa on?

 

[Pinki]

Sä siis loukkaannut koska kaikki eivät ajattele samalla tavalla kuin sä? Mun mielestäni sä olet itse jopa sitä siskosi miestä pahempi tapaus. Joko sun säännöillä, tai ei millään säännöillä? Loistavaa.

Ihan kiva jos sä hypit vaikka päälläsi, jotta pääset muiden kemuihin. Mutta koita nyt hyvä ihminen ymmärtää, ettei kaikki ajattele muiden kemuista ihan samoin. Eikä siinä ole mitään pahaa, tai väärää.

Saattaa olla ettei siskosi mies arvosta teitä, mutta saattaa myös olla, ettei hän vaan ole sellainen ihminen, jota sen suuremmin kiinnostaa ristiäiset, tai ne kasikymppisetkään. Eikä sen tarvitse liittyä sinuun tai perheeseesi millään muotoa.

Mä itse jäin juuri kaverini lapsen ristiäisistä pois. En siksi etteikö se kaveri ja hänen lapsensa ole kiva, vaan siksi, ettei voisi vähempää kiinnostaa seistä siellä kirkossa kestohymy päällä ja päivitellä kaikenmaailman mammojen ja pappojen kanssa miten iki-ihana se vauva on. Onhan se tietty ihana, mutta ennemmin päivittelen sitä asiaa kaverini kanssa ilman sitä sukua.

Keskustelin tästä kaverini kanssa pitkään ja hän onneksi ymmärsi kantani, eikä heittäytynyt itku-ptku-raivarit-linjalle.

Treffattiin sitten viikko ristiäisten jälkeen ja meillä oli tosi kivaa. Paljon mukavampaa, kuin mitä olisi ollut niissä tärkeilyjuhlissa, jossa olisin ehkä nähnyt vilauksen vauvasta ja ehtinyt vaihtamaan kaverini kanssa sen kaksi sanaa.

*tykkää*