Mitä mieltä tällaisesta toiminnasta? Juhliin osallistuminen.

[Phoebsi]

Eli kutsutun vieraan on kohteliasta ilmoittaa juhlien isännälle/emännälle, että häntä ei juhlat kiinnosta, mutta isännän/emännän on epäkohteliasta sulloutua sinne huoneeseen ilmoittaen että häntä ei nyt nämä juhlat kiinnosta?

Huoh, älä vääntele. Vastasin jo.

 

[säpäle]

Huoh, älä vääntele. Vastasin jo.

Niin siis alunperin minä olen ollut vain sitä mieltä, että saa jäädä juhlista pois, jos ei kiinnosta, mutta niillä sanoilla sitä ei tietenkään mennä sanomaan juhlien järjestäjälle. Tässä ketjussa kuitenkin on monesti sanottu, että parempi olla rehellinen. Kumpaa mieltä sinä nyt sitten olit tässä asiassa?

 

["vieras"]

Eli sitten taas on kohteliaampaa esimerkiksi kertoa lapselle, että nyt ei pidetä synttäreitä, kun isää ei kiinnosta?

Synttärit voi pitää niin, että isä lähtee jonnekin muualle siksi aikaa. Tai jos äitiäkään ei kiinnosta, niin vie jonnekin hoplopiin valmiiksi järjestetyille kaverisynttäreille, että lapsi edes jonkinlaiset synttärit saa. Harvassa perheessä sukulaiset ovat lapsillekaan kovin tärkeitä, jos kumpikin vanhemmista kokee ajan viettämisen heidän kanssaan vain epämiellyttäväksi.

 

[Phoebsi]

Niin siis alunperin minä olen ollut vain sitä mieltä, että saa jäädä juhlista pois, jos ei kiinnosta, mutta niillä sanoilla sitä ei tietenkään mennä sanomaan juhlien järjestäjälle. Tässä ketjussa kuitenkin on monesti sanottu, että parempi olla rehellinen. Kumpaa mieltä sinä nyt sitten olit tässä asiassa?

Sitä mieltä, että myös rehellisyys voi olla kohteliasuutta.

 

[säpäle]

Sitä mieltä, että myös rehellisyys voi olla kohteliasuutta.

Eli siitä päästäänkin siihen edelliseen kysymykseeni: Eli kutsutun vieraan on kohteliasta ilmoittaa juhlien isännälle/emännälle, että häntä ei juhlat kiinnosta, mutta isännän/emännän on epäkohteliasta sulloutua sinne huoneeseen ilmoittaen että häntä ei nyt nämä juhlat kiinnosta?

 

[säpäle]

[QUOTE="vieras";23731857]Synttärit voi pitää niin, että isä lähtee jonnekin muualle siksi aikaa. Tai jos äitiäkään ei kiinnosta, niin vie jonnekin hoplopiin valmiiksi järjestetyille kaverisynttäreille, että lapsi edes jonkinlaiset synttärit saa. Harvassa perheessä sukulaiset ovat lapsillekaan kovin tärkeitä, jos kumpikin vanhemmista kokee ajan viettämisen heidän kanssaan vain epämiellyttäväksi.[/QUOTE]

No onko sillä nyt sitten loppujen lopuksi väliä, onko se isä siellä makuuhuoneessa katsomassa jääkiekkoa vai poissa kotoa?

 

["vieras"]

Eli siitä päästäänkin siihen edelliseen kysymykseeni: Eli kutsutun vieraan on kohteliasta ilmoittaa juhlien isännälle/emännälle, että häntä ei juhlat kiinnosta, mutta isännän/emännän on epäkohteliasta sulloutua sinne huoneeseen ilmoittaen että häntä ei nyt nämä juhlat kiinnosta?

Miksi hitossa kukaan ITSE järjestäisi juhlia, jos meinaisi sitten vieraiden tultua sulloutua toiseen huoneeseen ja jättää vieraat keskenään? Kai kuka tahansa paitsi tosi masokisti jättäisi tuossa tilanteessa juhlien järjestämisen kokonaan väliin?

Ja edelleen, jos vaikka isäntä vasten emännän tahtoa järkkää juhlat, niin isäntä on minusta tässä se juntti ja käytöstavaton, ei emäntä vaikka lähtisikin jonnekin kaverilleen koko juhlien ajaksi. Ei toisen kotiin voi vasten tämän tahtoa kutsua ihmisiä ja sitten pakottaa toista viihdyttämään heitä pelkästään siksi että tämä sattuu olemaan väkisin juhlia järjestävän kumppani.

Mä en vaan tajua tätä pakkojuhlimista. Eikö juhlimisen pitäisi olla iloinen, toivottu asia?

 

[Ikää 45]

Mieluummin jää kotiin kuin tulee juhliin ja sulkeutuu sitten johonkin makuuhuoneeseen pelaamaan tietokoneella, josta sitä saa sitten houkutella välillä edes kahvit juomaan ... yhtään ei seurustele vieraitten kanssa tai osoita minkäänlaista kiinnostusta koko juhliin.
Meillä suvussa tällainen "mies".

 

[säpäle]

Onhan siinä se oleellinen ero, että juhlien isäntä/emäntä on se nimenomaan se juhlien järjestäjä. Jos ne juhlat eivät kiinnosta, niin ei niitä silloin järjestetä.

Mun mielestä sellainen läpinäkyvä valkoinen valhe on kyllä loukkaavampi, kuin se että sanoo etten nyt valitettavasti tule. En ymmärrä, että miksi vaihtoehdot olisi muka vain siinä, että joko sanoo "evvk teidän juhlat, en todellakaan viitsi tulla" tai valehtelee että pää on kipeä. Miksi ei voi sanoa, että en nyt valitettavasti tule?

No eihän se isäntä välttämättä ole järjestämässä niitä juhlia ollenkaan. Kyllä minusta ainakin tuntuisi epäreilulta sanoa lapselle, että nyt ei järjestetä juhlia, koska isää ei kiinnosta (eikä kyllä oikeastaan äitiäkään). Entä jos kuulette tapauksesta, jossa vanhemmat eivät järjestä lapselleen rippi- tai ylioppilasjuhlia? Oletteko sitä mieltä, että lapsen pitää itse järjestää juhlansa tai vain tyytyä siihen, ettei hänelle juhlia järjestetä? Siinäkään ei ole teidän mielestänne mitään omituista?

Ja tuo en nyt valitettavasti tule on minunkin mielestäni ihan hyvin sanottu. Mutta minua nyt tässä kaihertaakin tuo "ei kiinnosta" -peruste, joka on täällä näköjään ihan asiallinen.

 

[.]

Aloitan sanomalla, että jokainen on vastuussa OMISTA tunteistaan. Minä en voi olla sinun pään ulkoisena henkilönä vastuussa sinun loukkaantumisista tai pahastumisista. Se mikä on sitten yleisesti sosiaalisesti hyväksyttävää on eri asia. Mutta jos jonkun juhliin tulemattomuus loukkaa sinua, se on enimmäkseen minusta sinun ongelma.
Toisekseen, en ymmärrä minäkään, miksi se ylipäätään rassaa sinua, että sisaresi mies ei osallistu juhliin? Miten se ylipäätään on sinun ongelmasi, jos hän ei saavu jonkun kolmannen osapuolen juhliin? Ymmärtäisin, jos hän olisi sinun miehesi, jolloin sinun täytyisi mennä yksin ja kuunnella muiden päivittely aiheesta. Mutta jos sisartasi ei häiritse, miksi sinua?
Kolmanneksi. Käsittääkseni kutsu on sellainen ilmoitus juhlista, joihin juhlien järjestäjä toivoo sinun osallistuvan. Lopulta on kuitenkin sinusta itsestäsi kiinni, noudatatko kutsua. Osallistuminen on siis vapaaehtoista. Ehkä teidän suvussa sitten pitäisi siirtyä ennemmin käskylinjalle. Silloin osallistuminen olisi ymmärrettävä pakollisena. Niin kuin se on ilmeisesti tarkoitettu.

 

[Dumle]

Meillä on kyllä järjestetty synttäreitä niin, että mies on katsellut toisessa huoneessa telkkaria. Ehkä on junttimaista, mutta jos ei juhlat nappaa, en minäkään vaatinut häntä tulemaan kiristelmään vaan sen takia, että nyt on juhlat,prkl.
Ja jos joku ilmottaa ettei juhliin tuli, niin se riittää. En ala kyselemään että miksi. Ja siinä vaiheessa kun minua alkaa häiritsemään siskonkumminkaiman poissa olo sukujuhlista, katson peiliin ja hankin elämän

 

["hyrrä"]

mä en mee muihin sukuni juhliin, hautajaiset on ainoat. ei vaan kiinnosta turha hössötys ja vouhotus! parempaakin tekemistä kuin juhlia turhaa vanhenemista jne.

 

[säpäle]

Onko muuten täällä ketään, kenelle ei ole järjestetty syntymäpäiväjuhlia, rippi-, yo- tai valmistujaisjuhlia? Entä onko kenenkään tuttavapiirissä tällaisia henkilöitä? Luulisi, että tällä ajatusmaailmalla tuo olisi yleistäkin. Ei kai kaikki abiturienttien vanhemmat nauti juhlien järjestelyistä.

 

[Phoebsi]

Nimimerkki "." (#63) kirjoitti aika hyvin asian. Kutsu on vasta kutsu, jos siihen vastaa että en pääse tulemaan, tai vastaa että en tiedä vielä millä kokoonpanolla, niin onhan se nyt paljon parempi kuin ilmoittaa päivää aikaisemmin että on pää kipeä. Jos joku henkilö on usein poissa sukujuhlista, niin onhan se aika selvää että häntä ei kiinnosta Ja totta kai, hänellä on oikeus siihen, että ei kiinnosta. Velvollisuus on sitten olla kohtelias. Mutta minusta pakko-osallistuminen ei ole kohteliasuutta vaan pakkoa.

Ja voisihan sitä kai juhlakalu itsekin katsoa peiliin, että onko niin mukava ihminen ja mukavien juhlien järjestäjä, jos huomaa että joku ei osallistu?

Ja mitä tulee tuohon emäntä/isäntä puoleen... jos äiti järjestää rapujuhlat vastoin perheen isän tahtoa, niin onko perheenisä silloin se juhlien isäntä? Ei minusta. Kyllä näissä asioissa saa aina luovia, ja pitää miettiä muitakin kuin itseään.

 

[Phoebsi]

Onko muuten täällä ketään, kenelle ei ole järjestetty syntymäpäiväjuhlia, rippi-, yo- tai valmistujaisjuhlia? Entä onko kenenkään tuttavapiirissä tällaisia henkilöitä? Luulisi, että tällä ajatusmaailmalla tuo olisi yleistäkin. Ei kai kaikki abiturienttien vanhemmat nauti juhlien järjestelyistä.

En käsitä, miten jaksat. Kyllä minä järjestän lapselleni juhlat, ja ristiäisetkin toisen kerran isommalle porukalle kuin mitä ehkä haluaisinkaan. Moni varmasti järjestää. Kyse kai oli siitä, onko niihin rippijuhliin pakko osallistua vaikka serkun vaimonkin, jolla olisi omia menoja järkättynä juuri samalle viikonlopulle?

 

[säpäle]

Vastatkaas vielä joku noihin yo- ja rippijuhlakysymyksiin?

 

[säpäle]

En käsitä, miten jaksat. Kyllä minä järjestän lapselleni juhlat, ja ristiäisetkin toisen kerran isommalle porukalle kuin mitä ehkä haluaisinkaan. Moni varmasti järjestää. Kyse kai oli siitä, onko niihin rippijuhliin pakko osallistua vaikka serkun vaimonkin, jolla olisi omia menoja järkättynä juuri samalle viikonlopulle?

Tällä kysymyksellä siis yritin täsmentää tuota "erittäin epäkohteliasta on järjestää juhlat, jos joku perheenjäsen on sitä vastaan" -väitettä. Onko se tosiaan niin?

 

[häh]

Mun mielestäni sä säpäle olet ajautunut ihan sivuraiteelle koko keskustelusta. Ei noita sun vääntelyjäsi voi verrata tilanteeseen, jossa joku jättäytyy jonkun juhlista pois.

Mä itse toimin niin, että jos en yksinkertaisesti jaksa johonkin lähteä, niin sairastun/joku lapsista sairastuu/vetoan töihin tms. Väitän, että tosi harvassa ovat sellaiset ihmiset, jotka juhlista poisjäädessään ilmoittavat, että evvk sun juhlasi. Eivätköhän monet keksi juuri jonkunlaisia valkoisia valheita sen sijaan, että rehellisyyden nimissä haluavat tarkoituksella loukata kutsujaa.

 

[juuh]

Meidän suvussa on yksi tuollainen mies. Hän on aina ollut sellainen ja tulee aina olemaan. On ihan turha pahoittaa mieltään tai alkaa moralisoimaan, tilanne ei siitä muutu. Häissäkin vaan varauduin jo etukäteen vaihtamaan lennossa istumajärjestyksen, kun kirkossa näen tuliko hän vai ei... tai itseasiassa delegoin sen veljellen, mutta kuitenkin.
En tietenkään suvaitsisi tuollaista vaikkapa omalta mieheltäni tai lapsiltani, mutta en pysty toisia muuttamaan, joten turha siitä on loukkaantua, ei se ole henkilökohtaista.

 

[säpäle]

En mä ota noihin juhlien järjestämiseen kantaa, omat vanhempani eivät välittäneet juhlien järjestämisestä (ja ihan itse olen esim tehnyt mun ylppäreiden tarjottavat). Lastenjuhlat ovat muutenkin vähän eri kaliiberia, siinä mielessä että juhla järjestetään jonkun sellaisen kunniaksi, joka ei sitä juhlaa voi vielä itse järjestää. Erotuksena sille, että joku juhlistaa itseään, ja tavallaan mun mielestä aikuisen pitää silloin ajatella sitä lasta ja järjestää vaikka sitten pienemmät juhlat jos isompia ei jaksa, tai juhlistaa oman porukan keskenkin. (Ja mun mielestä on vähän turha kysyä lapselta, että haluatko/tarvitsetko juhlat, koska jos lapsi tietää ettei aikuisia ne juhlat kiinnosta, niin lapsi sanoo ettei tarvitse, vaikka oikeasti tarvitsee/haluaa). Mutta tää menee jo vähän ohi aiheen.. en mä pidä sitä siis kohteliaana, että möllötetään mielenosoituksellisesti kotona kun on vieraita, pitäisin fiksumpana sitä että viettää aikansa silloin jossain muualla. Enkä pidä kohteliaana sitä, että sanoo ei paljon kiinnosta teidän juhlat. Mutta mun mielestä se, jos Matilla on aina "päänsärkyä" kun on juhlia, on aika läpinäkyvää. Ja pidän kyllä parempana sitä, että reilusti etukäteen ilmoittaa, ettei tule (en minä ainakaan ala syytä tivaamaan) kuin että viime tingassa sitten vetoaisi johonkin flunssaan tai päänsärkyyn joita ei oikeasti edes ole. Rehellinen vastaus on mun mielestä kuitenkin eri asia, kuin tarkoituksellinen tölväisy. Ei "en nyt tule" ole yhtään sen vähemmän rehellinen vastaus kuin "ei huvita tulla teidän tärkeilyjuhliin pönöttämään".

Eli tuo lihavoitu kohta on se minun ongelmani ydin. Eli kumpi on epäkohteliaampaa? Minusta se, että sanotaan ettei mattia nyt kiinnostanut tulla. Monet näyttävät kuitenkin olevan eri mieltä kanssani.

 

[Phoebsi]

Tällä kysymyksellä siis yritin täsmentää tuota "erittäin epäkohteliasta on järjestää juhlat, jos joku perheenjäsen on sitä vastaan" -väitettä. Onko se tosiaan niin?

On epäkohteliasta vaatia perheenjäsentään nauttimaan ja näyttelemään viihtyvää omassa kotonaan, jos ei ole edes yrittänyt tehdä kompromissia asiasta. Eli esimerkiksi ehdottanut että se osapuoli, ketä ei rapujuhlat kiinnosta, olisi juhlien aikaan sitten jossain muualla. Lapset on vähän eri juttu, he eivät vielä edes voi järjestää omia juhliaan itse.

Mutta sellaisena yleispätevänä vastauksena sun kaikkiin vääntelyihin tässä aiheessa: ihmiset ovat erilaisia, ja myös niitä täytyy kunnioittaa ja kuunnella jotka eivät syystä tai toisesta joko halua omaan kotiinsa juhlia, tai eivät halua osallistua muiden juhliin. Valheen jäljet on aika lyhyet, joten rehellinen vastaus on siinä mielessä parempi. Rehellinen voi myös olla loukkaamatta tahallaan toista, esimerkiksi on eroa sanoa että "en tule kun ei vittu kiinnosta" kuin että ilmoittaa: "en valitettavasti pääse tulemaan".

 

[säpäle]

Mun mielestäni sä säpäle olet ajautunut ihan sivuraiteelle koko keskustelusta. Ei noita sun vääntelyjäsi voi verrata tilanteeseen, jossa joku jättäytyy jonkun juhlista pois.

Mä itse toimin niin, että jos en yksinkertaisesti jaksa johonkin lähteä, niin sairastun/joku lapsista sairastuu/vetoan töihin tms. Väitän, että tosi harvassa ovat sellaiset ihmiset, jotka juhlista poisjäädessään ilmoittavat, että evvk sun juhlasi. Eivätköhän monet keksi juuri jonkunlaisia valkoisia valheita sen sijaan, että rehellisyyden nimissä haluavat tarkoituksella loukata kutsujaa.

No niin minustakin se yleensä menee, mutta sen takia tässä jankutankin kun tässä nyt väitetään, että tottakai voi ihan hyvin sanoa, ettei kiinnosta. Minusta se ei siis ole okei, ihan niin kuin ei ole sekään, että juhlien emännän mies nukkuu makuuhuoneessa krapulaansa pois juhlien aikana.

 

[Phoebsi]

No, ei minun valmistumista juhlistettu yhtään millään tavalla. En saanut lahjaa, eikä sitä juhlittu edes perheen kesken. Mä olen aina tiennyt, ettei mun vanhemmat pidä juhlien järjestämisestä. Tein itse ylppäritarjottavat, ja koin muutenkin aina kaikissa juhlatilanteissa stressiä siitä, ettei niistä vaan tulis stressiä äidille. Kukaan perheenjäsenistä ei tullut lakitustilaisuuteen. Eikä mun synttäreitäkään ole aina juhlittu, joskus ihan pienenä kyllä, muttei esim teini-ikäisenä. Mä tykkäisin itse järjestellä juhlia, mutta olen aika hyvin omaksunut sen ajatusmaailman, ettei mun vuokseni sellaisia tarvitse järjestää. Ja mä haluaisin nimenomaan järjestää sellaisia juhlia, joihin ihmiset haluaisivat tulla, ei sellaisia joihin on pakko tulla.

Tunnistan tuon ajatuksen hyvin. Tätä varten onkin ystävät: heistä sen jotenkin tietää, että he todella haluavat tulla... sukulainen kun on sukulainen vaikka et sitä ehkä edes haluaisi jos itse saisit päättää.

 

[säpäle]

On epäkohteliasta vaatia perheenjäsentään nauttimaan ja näyttelemään viihtyvää omassa kotonaan, jos ei ole edes yrittänyt tehdä kompromissia asiasta. Eli esimerkiksi ehdottanut että se osapuoli, ketä ei rapujuhlat kiinnosta, olisi juhlien aikaan sitten jossain muualla. Lapset on vähän eri juttu, he eivät vielä edes voi järjestää omia juhliaan itse.

Mutta sellaisena yleispätevänä vastauksena sun kaikkiin vääntelyihin tässä aiheessa: ihmiset ovat erilaisia, ja myös niitä täytyy kunnioittaa ja kuunnella jotka eivät syystä tai toisesta joko halua omaan kotiinsa juhlia, tai eivät halua osallistua muiden juhliin. Valheen jäljet on aika lyhyet, joten rehellinen vastaus on siinä mielessä parempi. Rehellinen voi myös olla loukkaamatta tahallaan toista, esimerkiksi on eroa sanoa että "en tule kun ei vittu kiinnosta" kuin että ilmoittaa: "en valitettavasti pääse tulemaan".

No sitähän minä juuri olen yrittänyt tässä sanoakin! Olen jo monta kertaa sanonut, että ei voi sanoa, ettei kiinnosta, mutta voi kyllä sanoa ettei pääse tulemaan (onhan sekin valkoinen valhe, jos oikeasti pääsee). Minä siis liputan valkoisten valheiden puolesta ja epäkohteliasuutta vastaan, en ole missään vaiheessa sanonut, että kaikkien olisi riemusta kiljuen mentävä kaikkiin juhliin. Mikä tässä nyt on niin vaikeaa?

 

[Phoebsi]

Säpäle, minusta tässä nyt keskustellaan aiheesta ja siinä voikin sanoa, että minua ei sukujuhlat kiinnosta pätkääkään. Eri asia sitten on, miten kukakin näin sanonut oikeassa tilanteessa asian ilmoittaa. Tuskin monikaan samoilla sanoilla.