Mitä mieltä olette siitä, että puolisot ovat samalla alalla töissä?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vieras
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vieras

Vieras
Niin, että olisi suunnilleen sama koulutus ja samantapaiset työtehtävät mutta eri työpaikka. Esim. kaksi talousalan ihmistä, tai kaksi sähköalan ihmistä.

Itselläni ei ole siitä kokemusta, mutta uskoisin, että se olisi positiivinen asia, koska puolisoilla olisi sama kiinnostuksen kohde ja siten paljon yhteistä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja nellustiina:
Mikäs siinä mut en haluis olla ikina samas työpaikas töissä.

Se on ihan ihmisistä kiinni. Tiedän sellaisia pariskuntia, joiden en todellakaan soisi olevan samassa työpaikassa. Joka ainoa asia on valtataistelua, ja siinä joutuisivat sivullisetkin katsomaan turhan läheltä asioita, jotka eivät heille kuulu.

Mutta sitten on niitä peruspositiivisia pariskuntia, jotka eivät kotonaankaan tiuski tai väännä pikkuasioista. Sellainen pariskunta työpaikalla on ihan hauska muistutus siitä, että työkaveritkin ovat ihmisiä.
 
Meillä ollaan molemmat hoitoalalla töissä. Hieman erilaisissa työtehtävissä tosin, sillä mieheni työskentelee ensihoidollisissa tehtävissä ja minä pitkäaikaishoidossa. Minusta tämä on ainoastaan positiivinen asia! Ymmärrämme toisiamme, voimme heittää alan vitsiä ja opimme toisiltamme.
 
Mun vanhemmillani on sama koulutus ja sama työpaikka, tosin eivät hirveästi kuitenkaan ole keskenään tekemisissä työpäivien aikana eli ovat eri tehtävissä kuitenkin. Heille tämä ainakin sopii, naimisissa ovat olleet yli 30 vuotta, töissä aikoinaan tapasivatkin. Myös minulla ja miehelläni on ammatit aika lähekkäisiltä aloilta ja on ihan kiva kun toinen ymmärtää jotain omista työasioista ja toisinpäin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja .:
Meillä ollaan molemmat hoitoalalla töissä. Hieman erilaisissa työtehtävissä tosin, sillä mieheni työskentelee ensihoidollisissa tehtävissä ja minä pitkäaikaishoidossa. Minusta tämä on ainoastaan positiivinen asia! Ymmärrämme toisiamme, voimme heittää alan vitsiä ja opimme toisiltamme.

Aikalailla samoin. :)
 
Ei siinä välttämättä mitään pahaa. Sama työpaikka olisi pahempi asia. Jos kotona tulisi ongelmia, ne joutuisi silloin ottamaan mukaansa työpaikalle, tai jos työpaikalla tulisi ongelmia, ne seuraisivat mukana kotiin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Ksantippa S.:
Alkuperäinen kirjoittaja nellustiina:
Mikäs siinä mut en haluis olla ikina samas työpaikas töissä.

Se on ihan ihmisistä kiinni. Tiedän sellaisia pariskuntia, joiden en todellakaan soisi olevan samassa työpaikassa. Joka ainoa asia on valtataistelua, ja siinä joutuisivat sivullisetkin katsomaan turhan läheltä asioita, jotka eivät heille kuulu.

Mutta sitten on niitä peruspositiivisia pariskuntia, jotka eivät kotonaankaan tiuski tai väännä pikkuasioista. Sellainen pariskunta työpaikalla on ihan hauska muistutus siitä, että työkaveritkin ovat ihmisiä.

Ei se aina sitä tarkoita, etteikö Pystyisi tekemään töitä yhdessä, tulisi likaisia tilanteita ym olisi kykenemätön aikuiseen terveeseen kanssakäymiseen. Itse en vain Haluaisi, koska on mukavaa pitää työ- ja perhe-elämä jokseenkin erillään. Kun tekee päivän töitä, on kiva tulla kotiin ja siellä on ihan eri maailma, eri puheenaiheet ja tekemiset..

Mut totta kai joillekin toi sopii.

Ja vastaus alkuperäiseen, että on myös niin, että vastakohdat ja erilaisuudet voivat täydentävät toisiaan ;)
 
mekin ollaan kumpikin hoitoalalla eri tehtävissä ja eri rakennuksessakin normaalisti. Muuten kiva, mutta en tiedä miksi mua ärsyttää kun kaikki luulee, että ollaan koulussa tavattu (käytiin siis yhtäaikaa). Me on alettu seukkaan samana päivänä kun mä sain tiedon että pääsin kouluun ja mies alotti puol vuotta myöhemmin, ei tosin mun takia ;) Ihan kiva että voidaan vähän purkaa kun toinen ymmärtää alan paineet ja tavat.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Lilii lisänimetön:
Alkuperäinen kirjoittaja Huspati Huta:
Meillä on sama toimipaikkakin, olemme opiskelleet aikoinaan samaan aikaan. Minulle sopii oikein hyvin. On siinä kyllä sudenkuoppansakin, mutta olemme ainakin toistaiseksi niitä vältelleet.

:D Meillä osin sama tarina. :snotty:
Välillä pitää muistaa, että asiat pitää oikeasti sanoa ääneen, eikä vaan tietää, että se toinen tietää ja ymmärtää sanomattakin :D
 
Meillä on miehen kanssa sama koulutus, tavattiin opiskellessa, ja minusta se on lähinnä vain positiivista. Olemme niin marginaalialalta, että aina saa olla selittelemässä tutuillekin moneen kertaan, että mitä oikein työksemme tehdään. Olemme kuitenkin eri työpaikoissa. Työantajat pitävät tilannetta positiivisella tavalla mielenkiintoisena, lähinnä kai ajattelevat yhteistyö- ja vuorovaikutusmahdollisuuksia. Voisin kuvitella meidän molempien työskentelevän myös minun työpaikallani, koska käytännössä emme kuitenkaan olisi töissä toistemme kanssa tekemisissä kuin ruokatunnilla. Mukavaa kun voi keskustella työaisoista niin että toinen ymmärtää mistä puhuu, kaverit kun esimerkiksi ovat monttu auki jo siinä vaiheessa kun kertoo työpöydällä sijaitsevista kolmesta näytöstä ja aurinkolaseista jotka kuuluvat samaan varustukseen.

Negatiivista sen sijaan on se, että myös äidilläni on sama koulutus ja lisäksi hän työskentelee saman organisaation toisen kaupungin toimipisteessä, kuin minä. Ei meillä kyllä mitään työhön liittyvää yhteistä ole, mutta välillä kyllä ärsyttää kun lomilla menee käymään vanhempien luona ja käytät ensimmäisen illan työasioista keskusteluun.
 
Me ollaan miehen kanssa yhteisessä firmassa töissä, tosin tehään aika lailla eri juttuja ja välillä mies on poissa toimistolta, joten ei jatkuvasti olla yhdessä. Ihan hyvin onnistuu ainakin meiltä.
 
Silloin jos sattuu jotain ikävää työssä, joku moka tai joutuu mukaan johonkin soppaan, on ollut hyvä, kun kotona se toinen ymmärtää, mistä on kyse. Toisaalta voi olla niinkin, ettei sitten tule kunnolla käsitelleeksi asiaa, kun tuntuu, että siellä kotona on posttraumahoitoa tarpeeksi. Kun työ sujuu hyvin ja onnistuu, on myös kiva, kun toinen ymmärtää senkin.
 
Olemme myös samassa yhteisessä yrityksessä. Sama kai tuo on, jos joku kysyy mitä ajattelette työpaikalla ihmisistä, jotka ovat keskenään naimisissa. Asuvat samassa paikassa ja kaikkea...
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Olemme myös samassa yhteisessä yrityksessä. Sama kai tuo on, jos joku kysyy mitä ajattelette työpaikalla ihmisistä, jotka ovat keskenään naimisissa. Asuvat samassa paikassa ja kaikkea...


Lisäänpä vielä tuohon töiden kotiintuomiseen ja työasioista puhumiseen, että yrittäjyys on taas rikkaus, jossa on mahdollista puhua asioista silloin, kun ne eteen tulevat. Vaikka sitten yöllä. Ihmisten kypsyydestä on kysymys, kun pitää tulla toimeen toisen kanssa ja osata elää kaikki tilanteet.


 

Yhteistyössä