mitä mieltä mun päivän syömisistä?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "pink"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
[QUOTE="jenni";27939772]Tuu sitte kertoo kuinka kävi. Meinaa tossa voi käydä niin että sit ku sitä siideriä saa ni sitte se meneeki överiksi ja kappas, et voikaan enää lopettaa vaan vedät sitä tuplamäärä entisestä! Sit on putki joka loppuu seuraavana päivänä.. tai seuraavana.. tai sitte.. tai sitte.. tai... Nojaa, lopulta oletkin taas alkutekijöissä ja lopettaminen on kahta vaikeampaa.
Varo ettei ruoan suhteen käy samoin.[/QUOTE]

ok.katotaan sitte olinko mä ihan hakoteillä ja te muut oikeessa?
 
Miksi minustakin tuntuu, että tässä olisi kyseessä syömishäiriö?
Moni tuossa luetellut hyviä pointeja mistä sen tunnistaisi, mutta minulla lisänä tällainen ajatus. Nimittäin, ap vastailee ja puolustautuu aika innokkaasti. Kieltää monia ruokia itseltään vedoten mahakipuun tai ei tykkää tms. Nämä kaikki ovat tyypillistä syömishäiriökäyttäytymistä. Syömisestä tulee aihe, jota fanaattisesti palvotaan ja ihannoidaan, siitä keskustellaan mielellään ja pakonomaisesti. Kehitellään itselleen syitä miksi jotain tiettyä ruokaa ei voi syödä, kuten ap tekee. Ja ne oireet jotka syömisestä tulee ovat oikeasti fyysisiä (mahakipu yms apn mainitsemat)!

Olen seurannut läheltä sisareni syömishäiriötä, ja voi sinua ap. Haluaisin niin että näkisit itse mistä tässä on kysymys. Tsemppiä. Anna muiden auttaa sinut tuon yli ennenkuin on myöhäistä!
 
[QUOTE="pink";27939781]mutta niissä hedelmissä on toinenkin ongelma kun se fruktoosi.eli mun herkkua on banaanit ja
klementiinit.mutta sitten vedän niitä ihan tolkuttomasti.vaikka 10 hedelmää päivässä.

kai mun ongelma on sitten joku syömisen hallinta?[/QUOTE]

Sun ongelma todellakin on syömisen hallinta. Mun mielestä se on kuitenkin myös "nirsous".

Alan edes hieman ymmärtää, miksi sun on vanhalla tyylilläsi "pakko mättää": ethän sä oo syönyt muuta kuin hiilaria? Kun kerran kala ei käy (eikä mikään kala?), eikä jauheliha, liha ei tunnu olleen edes vaihtoehto.

Miten ne pavut ja soija?

Ja kun sen broilerin kanssakin oli vähän niin ja näin.

Totta kai perunasta tulee "vain nälkä", jos annos koostuu perunasta.

Mun mielestä sulle olisi ehdottomasti hyödyllistä käydä ravintoterapeutilla ainakin yksi kerta. Myös tuosta "oman pääsi" (kuten sanoit) ongelmasta olisi hyvä jutella edes vähän jollekin ulkopuolisellekin. Joku ravinto"puolen" sh? (Onko sellaisia?)

Sulla oikeasti vaikuttaa olevan monimuotoinen syömishäiriö, joka oireilee ruokaan liittyvinä pakkoajatuksina, ahmimisena, ruoan kautta saatavana tyydytyksenä, syömisen hallinnan kautta saatavana tyydytyksenä jne.

On ihan oikeasti mahdollista oppia myös kohtuus. Älä päätä jo valmiiksi, ettet pysty! Miten hmeessä pystyisitkään lopettamaan ruoka-annokseen ja vaikka klementiiniin, kun olet koko ajan ajatellut, että "jos syön nämä, syön heti lisää ja lisää ja sitten on PAKKO saada karkkia, ei tästä tule mitään, sama syödä heti kaikki"?
 
Ei kyllä todellakaan kuulosta siltä, että syöminen on hallinnassa.
Nuo kaikki tekosyyt - liian hapanta, tulee maha kipeäksi, en tykkää, siitä tulee nälkä jne. jne. - ovat vain epätoivoista kuvitelmaa, jolla luulet pitäväsi syömisen hallinnassa.
Onkohan tässä myös vähän uusavuttomuutta taustalla? Osaatko laittaa ruokaa? Jos vähän laajentaisit tuota kasvisvalikoimaasi ja lisäisit esim. palkokasveja ja sitten sitä broileria ja jotain sokerittomia maitotuotteita, niistä saisi laitettua erilaisia monipuolisia ja terveellisiä ruokia, joista saa kylläisyyden tunteen paremmin kuin jostain sokerirahkasta. Kevyttä kasvisruokaa voi myös syödä isoja annoksia hyvällä omallatunnolla.
 
En koko ketjua jaksanut lukea, joten en tarkkaan "pink" sun tilannettas tiedä. Mä olen itse ylipainoinen. Kiloja on kertynyt herkuttelun ja mielihalujen myötä pikkuhiljaa. Itsekuria mulla ei ole ollut tarpeeksi. Liikuntaa olen harrastanut, mutta en riittävästi herkutteluun nähden.

Mä aloitin kaksi viikkoa sitten dukan dieetin ja oon siihen täysin uppoutunut. Ei tunnu yhtään työläältä, jaksan liikkua ja paino tippuu.

Tässä dieetissä syödään aluksi n. 5 päivää pelkkää proteiinia. (Mä söin 7 päivää kun halusin kunnon startin ja kiloja on pudotettava 20) Ekan viikon aikana kiloja tippui 6. Harrastin tehokasta liikuntaa tunnin päivässä ja söin proteiinia säännöllisesti 5 kertaa päivässä.

Viikon ajan olen noudattanut toista vaihetta eli joka toinen päivä proteiinia ja joka toinen päivä proteiinia ja tiettyjä kasviksia. Toisen viikon aikana on tippunut 2 kiloa. Tätä vaihetta jatketaan siihen saakka kun paino on halutuissa lukemissa. Sitten seuraa vielä vaihe kolme ja neljä.

Tää dieetti toimii mulla täysin. En ole nälässä missään vaiheessa ja mielitekoja ei ole enää yhtään. Kun on tarkat rajat mitä saa syödä, ei käy kielletyt aineet mielessäkään.

Suosittelen tätä dieettiä muillekin, varsinkin jos mielitekojen kanssa on hankalaa. Netistä löytyy paljon tietoa.
 
Ei kyllä todellakaan kuulosta siltä, että syöminen on hallinnassa.
Nuo kaikki tekosyyt - liian hapanta, tulee maha kipeäksi, en tykkää, siitä tulee nälkä jne. jne. - ovat vain epätoivoista kuvitelmaa, jolla luulet pitäväsi syömisen hallinnassa.
Onkohan tässä myös vähän uusavuttomuutta taustalla? Osaatko laittaa ruokaa? Jos vähän laajentaisit tuota kasvisvalikoimaasi ja lisäisit esim. palkokasveja ja sitten sitä broileria ja jotain sokerittomia maitotuotteita, niistä saisi laitettua erilaisia monipuolisia ja terveellisiä ruokia, joista saa kylläisyyden tunteen paremmin kuin jostain sokerirahkasta. Kevyttä kasvisruokaa voi myös syödä isoja annoksia hyvällä omallatunnolla.

mulla on 4 poikaa joten ruokaa on laitettava.en ehkä oo mikään huippukokki mutta perusruuat
onnistuu.
 
kyllä ne mun syyt on ihan todellisia.olis paljon helpompaa kun vois syödä normisti.
jauhelihan koostumus on oksettava.kalaa oon syöny viimeksi lapsena,puolipakolla.

mä saan tietyistä ruoka-aineista fyysisiä oireita ja esim.hedelmiä söisin jos niistä ei tulis
maha kipeeksi.
 
[QUOTE="huuhuu";27939855]Sun ongelma todellakin on syömisen hallinta. Mun mielestä se on kuitenkin myös "nirsous".

Alan edes hieman ymmärtää, miksi sun on vanhalla tyylilläsi "pakko mättää": ethän sä oo syönyt muuta kuin hiilaria? Kun kerran kala ei käy (eikä mikään kala?), eikä jauheliha, liha ei tunnu olleen edes vaihtoehto.

Miten ne pavut ja soija?

Ja kun sen broilerin kanssakin oli vähän niin ja näin.

Totta kai perunasta tulee "vain nälkä", jos annos koostuu perunasta.

Mun mielestä sulle olisi ehdottomasti hyödyllistä käydä ravintoterapeutilla ainakin yksi kerta. Myös tuosta "oman pääsi" (kuten sanoit) ongelmasta olisi hyvä jutella edes vähän jollekin ulkopuolisellekin. Joku ravinto"puolen" sh? (Onko sellaisia?)

Sulla oikeasti vaikuttaa olevan monimuotoinen syömishäiriö, joka oireilee ruokaan liittyvinä pakkoajatuksina, ahmimisena, ruoan kautta saatavana tyydytyksenä, syömisen hallinnan kautta saatavana tyydytyksenä jne.

On ihan oikeasti mahdollista oppia myös kohtuus. Älä päätä jo valmiiksi, ettet pysty! Miten hmeessä pystyisitkään lopettamaan ruoka-annokseen ja vaikka klementiiniin, kun olet koko ajan ajatellut, että "jos syön nämä, syön heti lisää ja lisää ja sitten on PAKKO saada karkkia, ei tästä tule mitään, sama syödä heti kaikki"?[/QUOTE]

papuja ja soijaa en oo ikinä maistanutkaan.olen myös nirso,siinä olet ihan oikeassa.
mutta ainoastaan keittiönoita tuntui ymmärtävän että kun syön tällätavalla niin en himoitse
niitä herkkuja.vai onko täällä ketään sellaista ihmistä joka tietää sen tunteen kun on pakko
vetää mässyä naamaan vaikka meinaa oksennus tulla?
ja joka ilta päättää että nyt loppuu.mutta aamulla on taas hyvä olla ja aamu alkaa karkilla
ja päättyy siihen.
 
Oikean, itselle sopivan, ruokavalion löytäminen on vaikeaa mutta sen etsimiseen menevä vaiva korvautuu tuloksissa. Ihan totta. Mä olen superalleginen, kärsin heittelehtivistä verensokereista (en ole diabeetikko) ja mulla aikoinaan raskauden aikana tuli valtavasti liikakiloja pieneen kroppaani nähden.
Mä olen myös ollut kranttu ja olisin voinu elää pelkällä limukalla ja Mars-patukoilla.
Minun oli PAKKO opetella syömään; oikein ja oikeaa ruokaa ja säännöllisin väliajoin. Alkuun oli hankalaa yrittää väkisin syödä kasviksia ja lihaa ja kananmunia, se oli hankalaa sen myönnän.
Mutta nyt olen saanut normaalipainoni takaisin, elän virkeää ja terveellistä elämää ja olen niin kiitollinen itselleni siitä, että oikeasti otin itseäni niskasta kiinni ja aloin syömään. Oikein. Ja nimenomaan syömään, niin hullulta kuin se kuulostaakin!

Kokemuksen syvällä rintaäänellä; opettele syömään.
 
Oikean, itselle sopivan, ruokavalion löytäminen on vaikeaa mutta sen etsimiseen menevä vaiva korvautuu tuloksissa. Ihan totta. Mä olen superalleginen, kärsin heittelehtivistä verensokereista (en ole diabeetikko) ja mulla aikoinaan raskauden aikana tuli valtavasti liikakiloja pieneen kroppaani nähden.
Mä olen myös ollut kranttu ja olisin voinu elää pelkällä limukalla ja Mars-patukoilla.
Minun oli PAKKO opetella syömään; oikein ja oikeaa ruokaa ja säännöllisin väliajoin. Alkuun oli hankalaa yrittää väkisin syödä kasviksia ja lihaa ja kananmunia, se oli hankalaa sen myönnän.
Mutta nyt olen saanut normaalipainoni takaisin, elän virkeää ja terveellistä elämää ja olen niin kiitollinen itselleni siitä, että oikeasti otin itseäni niskasta kiinni ja aloin syömään. Oikein. Ja nimenomaan syömään, niin hullulta kuin se kuulostaakin!

Kokemuksen syvällä rintaäänellä; opettele syömään.

onnea sulle että oot saanu ruokailus kuntoon!
 
[QUOTE="pink";27939960]kyllä ne mun syyt on ihan todellisia.olis paljon helpompaa kun vois syödä normisti.
jauhelihan koostumus on oksettava.kalaa oon syöny viimeksi lapsena,puolipakolla.

mä saan tietyistä ruoka-aineista fyysisiä oireita ja esim.hedelmiä söisin jos niistä ei tulis
maha kipeeksi.[/QUOTE]

En mäkään ole syönyt lihaa moneen vuoteen, kalaa syön ehkä kerran kuussa ja muuten syön kasvisruokaa, maitotuotteita kerran pari viikossa. Silti pystyn syömään monipuolisesti ja helposti niin, että olo on kylläinen eikä tule mättökohtauksia. Mä syön niin paljon kasviksia, että pärjäisin ilman hedelmiäkin.
Kyllä mä tiedän millaista se on, joskus nuorempana mäkin yritin laihduttaa tuolla sun tyylillä, mutta eihän se mikään pysyvä ratkaisu ole.
 
Ruokakammoistakin voi päästä eroon, oletko edes maistanut niitä pakkosyötettyjä-aineksia nyt aikuisiällä uudelleen? Asenne ruokaakin kohtaan voi muuttua.

Anteeksi nyt, jos pahoitan sun mielen, mutta tuolla sinun syömiselläsi sinä et tule koskaan pääsemään hoikkaan ja terveellisen kuntoon. Se on raaka totuus.
 
En mäkään ole syönyt lihaa moneen vuoteen, kalaa syön ehkä kerran kuussa ja muuten syön kasvisruokaa, maitotuotteita kerran pari viikossa. Silti pystyn syömään monipuolisesti ja helposti niin, että olo on kylläinen eikä tule mättökohtauksia. Mä syön niin paljon kasviksia, että pärjäisin ilman hedelmiäkin.
Kyllä mä tiedän millaista se on, joskus nuorempana mäkin yritin laihduttaa tuolla sun tyylillä, mutta eihän se mikään pysyvä ratkaisu ole.

siis nythän mun olo on kylläinen eikä tule mättökohtauksia,koska mä pidän tiukkaa linjaa.
mut jos antasin ittelleni luvan nyt mässätä ni oisin taas lähtöpisteessä.

mut ne mun syömiset ennen,silloin mul oli niitä mättökohtauksia.pystyin syömään kaikkee
paskaa vaikka kuinka paljon ja lisää teki mieli kokoajan.
 
Ruokakammoistakin voi päästä eroon, oletko edes maistanut niitä pakkosyötettyjä-aineksia nyt aikuisiällä uudelleen? Asenne ruokaakin kohtaan voi muuttua.

Anteeksi nyt, jos pahoitan sun mielen, mutta tuolla sinun syömiselläsi sinä et tule koskaan pääsemään hoikkaan ja terveellisen kuntoon. Se on raaka totuus.

siis koko ruokailu on mulle niin ahdistava tilanne.

siis olen niitä pakkosyötettyjä aineksia syönyt aikuisiällä.ongelma lapsena oli että lautanen
oli syötävä tyhjäksi vaikka siinä olisi ollut tosi iso annos.äiti yritti puolustella,mutta isän sana
oli laki.
 
Anteeksi että olen suora, mutta syömisessäsi, asenteessasi ja menneisyydessäsi on kaikki "riskit" sairastua seuraavaksi ihan oikeaan anoreksiaan.

Kaikki anorektikot eivät ole luuviuluja. Ruoka vain hallitsee heidän elämäänsä: heillä on paljon "en mä pysty", "en mä tahdo" -ruokia ja asioita.

Hae tukea joltain ravintoneuvontataholta. Oikeasti. Anna sille mahdollisuus.
 
[QUOTE="pink";27938700]KEITTIÖNOITA oli kyllä herkullisen näkösiä kuvia.
mut mä tiiän et mä en tyytyis noihin annoksiin,vaan ruokailun jälkeen mun tekis mieli
jotain makeaa.[/QUOTE]


Silloin, kun sä syöt oikein, ei ala tekemään mieli makeaa. Vatsa ei osaisi kaivata makeaa tai muita herkkuja jos sille ei olisi opetettu sitä ja silloin se voidaan myös opettaa siitä pois.
 
[QUOTE="pink";27940174]siis koko ruokailu on mulle niin ahdistava tilanne.

siis olen niitä pakkosyötettyjä aineksia syönyt aikuisiällä.ongelma lapsena oli että lautanen
oli syötävä tyhjäksi vaikka siinä olisi ollut tosi iso annos.äiti yritti puolustella,mutta isän sana
oli laki.[/QUOTE]


Hae hyvä ystävä apua, ihan totta! Tuo ryöstäytyy sulta kohta käsistä. Tollaisista patoutumista on pakko päästä eroon!
 
[QUOTE="pink";27940174]siis koko ruokailu on mulle niin ahdistava tilanne.--[/QUOTE]

Tämäkin vielä. Oikeasti, anna jollekin mahdollisuus auttaa sinua ja purkaa kanssasi koko tuota kuviota. Teet palveluksen itsellesi, kehollesi, painollesi ja PERHEELLESI, etenkin lapsillesi.

Vinoutunut suhde ruokaan välittyy kyllä myös heille, vaikka heille ruoan tekisitkin - ja he poikia ovatkin.
 
tässä ois tyypillinen päivä miten ennen söin

aamulla eineshamppari(tämän pihvin voin syödä),paljon ketsuppia,limutölkki

lounaalla sama ku aamulla

iltapäivällä 4 siideriä

illalla jättiannos ruokaa,maitoa,leipää,juustoa

ja niinä päivinä kun en juonu ni sit iltapäivällä kaikkee limuu,karkkii,keksejä,leipää,hedelmii

kerran viikossa grilliateria tai puolikas perhepitsa(joskus useampana kertana viikossa)

ja sitten vielä kaikkien aterioiden välillä herkkuja eli jatkuvaa napostelua
 

Yhteistyössä