Mitä mieltä meidän suhteesta? Onko tässä enää toivoo?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja rouvaliini
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

rouvaliini

Aktiivinen jäsen
24.09.2007
4 613
0
36
Musta tuntuu et me ollaan miehen kans hirmu etäisiä. Illat menee siihen et se kattooo telkkaria jolloin se ei nää eikä kuule mitään muuta tai sit se istuu tietokoneella. Tai sit menee hirmu aikasin nukkumaan, nytkin meni jo. Välillä tuntuu ettei se välitä mun mielipiteistä mitään. Läheisyys sille tarkottaa seksiä ja mun ei tee mieli jos ei osota hellyyttä muuten. Ja koska tästä johtuen meillä ei oo ollu seksiäkään moneen kuukauteen, niin se ei oo koskenukkaan muhun koko tänä aikana. Lapsia meillä on 2 kpl, 5v ja 11kk. Erokin on käyny mun mielessä, mut en sit kuitenkaan tiiä onko sekään ratkasu...
 
Ei ole toivoa, ellette puhu asioista niiden oikeilla nimillä. Luulen, että puhumalla toikin on selvitettävissä, niin ei tarvitse arvailla tunteeko toinen mitään vai ei..
 
Aika sama meillä. Taitaa olla suht yleistä pitkissä suhteissa, mitä kuunnellu kavereidenkin juttuja. Meil aina auttaa ku otan puheeks, mut jossain vaihees taas sama. Muuten ihana mies mulla, huolehtii kodin ja muut asiat.
 
Alkuperäinen kirjoittaja PieniTytönTylleröinen:
vähän niinkun meiän suhde! ja arvaa oonko ootellut eroa sen miljoona kertaa :| :'(
välillä tuyntuis paremmalta erota mut sit taas ei...tähän on jumiuduttu

mut jutelkaa jos miehes osaa jutella, mun ei se on aika juntti tapaus!

Ei sen kanssa oikein pysty juttelemaan. Tai jos pystyy ni mä herkkänä alan itkemään koska kyseessä kuitenkin melko tunnelatautunut juttu.. Ja se häiritsee mua. Se mitä on joskus juteltu, ni ei oo auttanu mitään. Ihan kun ukko ei ois valmis tekemään mitään asian suhteen.

 
Alkuperäinen kirjoittaja v:
Kuulostaa ihan mun kirjottamalta... Toiveet ja ajatukset ei vaan enää kohtaa enää, mutta toisen läsnäoloon on niin tottunu, ettei kai osais enää muutakaan.

Niinpä. Meilläkin yhteistä historiaa takana jo 11v joista kylläkin vasta pian 2v aviossa.

 
Alkuperäinen kirjoittaja rouvaliini:
Alkuperäinen kirjoittaja PieniTytönTylleröinen:
vähän niinkun meiän suhde! ja arvaa oonko ootellut eroa sen miljoona kertaa :| :'(
välillä tuyntuis paremmalta erota mut sit taas ei...tähän on jumiuduttu

mut jutelkaa jos miehes osaa jutella, mun ei se on aika juntti tapaus!

Ei sen kanssa oikein pysty juttelemaan. Tai jos pystyy ni mä herkkänä alan itkemään koska kyseessä kuitenkin melko tunnelatautunut juttu.. Ja se häiritsee mua. Se mitä on joskus juteltu, ni ei oo auttanu mitään. Ihan kun ukko ei ois valmis tekemään mitään asian suhteen.

Mulla sama juttu,ärsyttää,kun minua alkaa itkettää heti,kun yritä puhua miehen kanssa asiaa..

 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja rouvaliini:
Alkuperäinen kirjoittaja PieniTytönTylleröinen:
vähän niinkun meiän suhde! ja arvaa oonko ootellut eroa sen miljoona kertaa :| :'(
välillä tuyntuis paremmalta erota mut sit taas ei...tähän on jumiuduttu

mut jutelkaa jos miehes osaa jutella, mun ei se on aika juntti tapaus!

Ei sen kanssa oikein pysty juttelemaan. Tai jos pystyy ni mä herkkänä alan itkemään koska kyseessä kuitenkin melko tunnelatautunut juttu.. Ja se häiritsee mua. Se mitä on joskus juteltu, ni ei oo auttanu mitään. Ihan kun ukko ei ois valmis tekemään mitään asian suhteen.

Mulla sama juttu,ärsyttää,kun minua alkaa itkettää heti,kun yritä puhua miehen kanssa asiaa..

Kiva etten oo yksin ongelman kanssa.
 
Elämä tuon ikäisten muksujen vanhempina on rankkaa. Jos saatte lapsenvahdin, menkää jonnekin kahdestaan ja tulkaa takaisin aikaisintaan seuraavana iltapäivänä, mieluummin parin päivän päästä. Kyllä teillä toivoa on. =)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Hankey:
Elämä tuon ikäisten muksujen vanhempina on rankkaa. Jos saatte lapsenvahdin, menkää jonnekin kahdestaan ja tulkaa takaisin aikaisintaan seuraavana iltapäivänä, mieluummin parin päivän päästä. Kyllä teillä toivoa on. =)

Oih, toi ois niiiiin ihanaa. Kiva olis mennä vaikka viettää hääpäivää vaiks kylpylään tai jonnekkin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Hankey:
Elämä tuon ikäisten muksujen vanhempina on rankkaa. Jos saatte lapsenvahdin, menkää jonnekin kahdestaan ja tulkaa takaisin aikaisintaan seuraavana iltapäivänä, mieluummin parin päivän päästä. Kyllä teillä toivoa on. =)

Meillä on viis lasta eikä juuri kahdenkeskitä aikaa mutta meillä on erittäin läheinen ja hyvin toimiva suhde, parempi kuin ennen lapsia ettei lapset kyllä mun mielestä pilaa suhdetta, jos sitä viitsii vaalia ja sn voi tehdä ihan kotioloissakin
 
Päivittäin voi sanoa tai tehdä jotakin toiselle, jolla osoittaa välittävänsä toisesta. Jostakin luin että kun seksi on kunnossa sen paremmin pareilla menee. Eli panostakaa siihen. Miehelläkin on tarpeensa niin seksiin kuin muuhunkin päivittäiseen elämisen toimintaan, ruoka, hygienia, uni, lepo... Varsinkin pienten lasten kanssa kanssa touhuava äiti jakaa huomionsa lapsiin, niin mies jää tai tuntee jäävänsä ulkopuoliseksi. Laatu aikaa vanhemmille, panostakaa siihen. Jos on hyvä mies muuten, ei se vaihtamalla parane.
 
Teillä on vielä vauvavaihe menossa ja se on aina rankkaa parisuhteelle. Meillä litto parani huomattavasti sen jälkeen, kun kuopus oli reilut 1,5 vuotias. Lapsilla 2 v ikäero.
 
Alkuperäinen kirjoittaja parisuhdetta 15v.:
Päivittäin voi sanoa tai tehdä jotakin toiselle, jolla osoittaa välittävänsä toisesta. Jostakin luin että kun seksi on kunnossa sen paremmin pareilla menee. Eli panostakaa siihen. Miehelläkin on tarpeensa niin seksiin kuin muuhunkin päivittäiseen elämisen toimintaan, ruoka, hygienia, uni, lepo... Varsinkin pienten lasten kanssa kanssa touhuava äiti jakaa huomionsa lapsiin, niin mies jää tai tuntee jäävänsä ulkopuoliseksi. Laatu aikaa vanhemmille, panostakaa siihen. Jos on hyvä mies muuten, ei se vaihtamalla parane.

Mä oon yrittäny osottaa välittäväni, mut kun tuntuuu ettei saa mitän takasin. Ja ei mun tee seksiä mieli jos ei muuten oo mitään läheisyyttä tai välittämisen tunnetta toiselta puolen. Muutaman kerran oon ihan säälistä suostunu seksiin, mut kun ei innosta niin ei innosta (ja sattuu).

 
Alkuperäinen kirjoittaja dsfff:
Teillä on vielä vauvavaihe menossa ja se on aina rankkaa parisuhteelle. Meillä litto parani huomattavasti sen jälkeen, kun kuopus oli reilut 1,5 vuotias. Lapsilla 2 v ikäero.

Tiedän jo esikoisen ajalta et vauvavaihe on rankkaa ja meillä vielä ollu vaativa ja itkuinen vauva ekat 4kk. Nyt kyllä jo tyytyväinen tapaus. Mut ei meillä esikoisen aikana ollu tällästä.

 
Alkuperäinen kirjoittaja rouvaliini:
Alkuperäinen kirjoittaja parisuhdetta 15v.:
Päivittäin voi sanoa tai tehdä jotakin toiselle, jolla osoittaa välittävänsä toisesta. Jostakin luin että kun seksi on kunnossa sen paremmin pareilla menee. Eli panostakaa siihen. Miehelläkin on tarpeensa niin seksiin kuin muuhunkin päivittäiseen elämisen toimintaan, ruoka, hygienia, uni, lepo... Varsinkin pienten lasten kanssa kanssa touhuava äiti jakaa huomionsa lapsiin, niin mies jää tai tuntee jäävänsä ulkopuoliseksi. Laatu aikaa vanhemmille, panostakaa siihen. Jos on hyvä mies muuten, ei se vaihtamalla parane.

Mä oon yrittäny osottaa välittäväni, mut kun tuntuuu ettei saa mitän takasin. Ja ei mun tee seksiä mieli jos ei muuten oo mitään läheisyyttä tai välittämisen tunnetta toiselta puolen. Muutaman kerran oon ihan säälistä suostunu seksiin, mut kun ei innosta niin ei innosta (ja sattuu).


edelleen peesaan juttujasi... Pällisin puolin kaikki meillä ok, seksiä on, mut silti sellanen aito kiinnostus ja läheisyys puuttuu... Tällä hetkellä nautinkin eniten omista jutuistani, harrastuksistani, kavereiden kanssa olosta... Ja täytyy myöntää, et viihteellä käydessäni, nautin kaikin siemauksin muiden miesten huomiosta (mitään ei kuitenkaan tapahdu) ... Nyt ei oo rohkeutta tehdä radikaalia liikettä, mut nyt on mun elämän aika ja aion elää sitä... anta aikaa itelleni, lasten lisäksi... aika näyttää mihin elämä sit kuljettaa...
 
Mä olen sitä mieltä, että alle 2-vuotiaiden lasten vanhempien eroaminen pitäisi laissa kieltää ellei kyseessä ole pettämistä, väkivaltaa tai esim. päihdeongelmia. Kuulostaa normaalille pikkulapsiperheen arjelle. Ottakaa aikaa ja PUHUKAA asioista.
 
Alkuperäinen kirjoittaja v:
Alkuperäinen kirjoittaja rouvaliini:
Alkuperäinen kirjoittaja parisuhdetta 15v.:
Päivittäin voi sanoa tai tehdä jotakin toiselle, jolla osoittaa välittävänsä toisesta. Jostakin luin että kun seksi on kunnossa sen paremmin pareilla menee. Eli panostakaa siihen. Miehelläkin on tarpeensa niin seksiin kuin muuhunkin päivittäiseen elämisen toimintaan, ruoka, hygienia, uni, lepo... Varsinkin pienten lasten kanssa kanssa touhuava äiti jakaa huomionsa lapsiin, niin mies jää tai tuntee jäävänsä ulkopuoliseksi. Laatu aikaa vanhemmille, panostakaa siihen. Jos on hyvä mies muuten, ei se vaihtamalla parane.

Mä oon yrittäny osottaa välittäväni, mut kun tuntuuu ettei saa mitän takasin. Ja ei mun tee seksiä mieli jos ei muuten oo mitään läheisyyttä tai välittämisen tunnetta toiselta puolen. Muutaman kerran oon ihan säälistä suostunu seksiin, mut kun ei innosta niin ei innosta (ja sattuu).


edelleen peesaan juttujasi... Pällisin puolin kaikki meillä ok, seksiä on, mut silti sellanen aito kiinnostus ja läheisyys puuttuu... Tällä hetkellä nautinkin eniten omista jutuistani, harrastuksistani, kavereiden kanssa olosta... Ja täytyy myöntää, et viihteellä käydessäni, nautin kaikin siemauksin muiden miesten huomiosta (mitään ei kuitenkaan tapahdu) ... Nyt ei oo rohkeutta tehdä radikaalia liikettä, mut nyt on mun elämän aika ja aion elää sitä... anta aikaa itelleni, lasten lisäksi... aika näyttää mihin elämä sit kuljettaa...

Mä niin haluaisin viettää kahden keskistä aikaa miehen kanssa, mut tuntuu et se keksii aina jotain muuta enen kun mä ees kerkeen ehdottaa mitään. Tai kun ees perheenä tehtäs yhdessä jotain. Mut aina pitää laittaa autoo ja siihen menee koko päivä tai sit on jotain muuta.
 
Meillä samantapaista. Paitsi etten edes haluaisi enää mitään enempää.Odotan että lapset kasvaa, pieniltä en halua kotia rikkoa kun ei täällä sentään tapella saati hakata ketään. Sitten lähden. Ja alan elää itselleni ja itseni kanssa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Meillä samantapaista. Paitsi etten edes haluaisi enää mitään enempää.Odotan että lapset kasvaa, pieniltä en halua kotia rikkoa kun ei täällä sentään tapella saati hakata ketään. Sitten lähden. Ja alan elää itselleni ja itseni kanssa.

Minkä ikäiseksi aiot odottaa lasten kasvavan ennen eroa? Minkä ikäisiä ovat nyt?
 
Kuulostaa ihan meiltä, paitsi minä olen se "mies". Kaipaan vain niiiiin kovasti omaa rauhaa että sitten kun lapset on poissa pelistä, haluan olla yksin omien ajatusteni kera. Ei miehesi varmasti pahaa tarkoita.. :hug:
 
Alkuperäinen kirjoittaja rouvaliini:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Meillä samantapaista. Paitsi etten edes haluaisi enää mitään enempää.Odotan että lapset kasvaa, pieniltä en halua kotia rikkoa kun ei täällä sentään tapella saati hakata ketään. Sitten lähden. Ja alan elää itselleni ja itseni kanssa.

Minkä ikäiseksi aiot odottaa lasten kasvavan ennen eroa? Minkä ikäisiä ovat nyt?

Kunnes ovat omillaan, tai ainakin teinejä. Ovat alle 4v nyt, eli odotusta riittää :(:(
 
Alkuperäinen kirjoittaja rouvaliini:
Mä niin haluaisin viettää kahden keskistä aikaa miehen kanssa, mut tuntuu et se keksii aina jotain muuta enen kun mä ees kerkeen ehdottaa mitään. Tai kun ees perheenä tehtäs yhdessä jotain. Mut aina pitää laittaa autoo ja siihen menee koko päivä tai sit on jotain muuta.

Hommaat sen lapsenvahdin ja ilmoitat, että olette silloin ja silloin lähdössä. Kalenteriin myös merkintä. Jos mies ei silti lähde mukaan ja illan-yön kuluessa innostu, sitten on surkea tilanne, mutta tuskin sellaista tulee.

 

Yhteistyössä