Mitä hyvää siinä on että lapset tehdään alle kaksvitosena?
- Viestiketjun aloittaja Ceres
- Ensimmäinen viesti
L
lanski
Vieras
en usko että kyse on vain bilettämisestä tai rahasta, vaan (ainakin mulla) siitä, että halusin olla henkisesti valmis niin suureen elämän muutokseen. jos joku on valmis jo parikympisenä - ihan jees, itse olen silloin varma etten mitään kakaroita halua. ja sorri vaan, rahakin on tärkeää - haluan, että lapsellani on asiat kunnossa alusta asti.
S
svi
Vieras
V
vieras
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja Non compos mentis:Vai että paikat lörpsähtää... Ehkä se on vain vanhemmalla iällä lapsensa saaneiden ongelma?
Mä voin omasta puolestani sanoa, että stressasin vähemmän kuin monet tuntemani vanhemmalla iällä lapsensa saaneet. En ollut tottunut minkäänlaiseen elintasoon ja kotihoidontuki tuntui minimiäippärahan jälkeen ylelliseltä. En voi sanoa olevani lapsentahtinen kasvattaja, mutta vähemmän tuli hermoiltua ja varsinkin verrattua itseä ja omaa perhettä muihin. Lapset menivät tyytyväisenä lumikasoissa kierrätyskeskuksen toppapuvuissa, enkä ollut reimateceistä koskaan kuullutkaan.
Biologiselta kantilta ajatellen lapsensaanti tapahtui kohdallani optimaalisessa iässä.
Peesaan!
24 olen ja kesällä menen naimisiin ja nytkö elämä muka sitten on tässä eikä ole odotettavaa?
Voi kuulkaa, aion edelleen jatkaa opiskeluja, miksi ihmeessä en jatkaisi vaikka tutkinto jo onkin? Ja senkin jälkeen mulla on vielä paljon elämässä odotettavaa.
V
vieras
Vieras
Ite oon 25 ja lapset 6v ja 4v. Muutin kotoo 16v ja tuo kolme vuotta ennen lasta oli niin menoa ja meininkiä ihan kyllästymiseen asti.
En oo katunu sitä että nuorena oon lapset tehny. Ja kun oon 3-kymppinen nii lapset on jo sen verran itsenäisiä ettei mun tarvii jokaista liikettä seurata ja mummotkin ottaa varmasti useammin isommat lapset yöksi.
En oo katunu sitä että nuorena oon lapset tehny. Ja kun oon 3-kymppinen nii lapset on jo sen verran itsenäisiä ettei mun tarvii jokaista liikettä seurata ja mummotkin ottaa varmasti useammin isommat lapset yöksi.
Ihan samat ongelmathan ne on lapsenteossa vanhemmallakin iällä + ikä. Minun lapset ovat täysi-ikäisiä kun minä olen 39 joten enköhän minä ehdi viettää omaakin aikaa Sitäpaitsi lapsenlasten (jos sellaisia tulee) ehdin olla huomattavasti pidemmän aikaa kuin 4-kymppisenä lapsensa tekevät.
Sitäpaitsi lapsenlasten (jos sellaisia tulee) ehdin olla huomattavasti pidemmän aikaa kuin 4-kymppisenä lapsensa tekevät.
H
HAH!
Vieras
No kyllä mä haluan että lapsellani on turvattu elintaso.Ei se se tärkein päämäärä ainakaan mulle ole, vaan se että elää sellaista elämää, jonka itse kokee mieleisekseen. Enkä mä nyt tiiä noista suurista rahomääröistä,minun (toivottavasti) tulevalla ammatilla tuskin pääsee rikastumaan.. Ja totta kai elämässä voi tehdä erilaisia valintoja, en mä tarkoita sitä, että toiset olisi jotenkin huonompia ihmisiä jos tehdään lapset nuorena, joillekin se tän keskustelun mukaan sopii.[/quote]
Minun miehelläni ei ole peruskoulun jälkeen mitään koulutusta,nyt omistaa osakeyhtiön satojen tuhansien liikevaihdolla, on nyt 29v, minä 28, meillä 3 lasta 2-8-vuotiaita.
Talo on 5 vuoden päästä maksettu, pari autoa löytyy ja ei ole tarvinnut opiskeluaikoina elää kaurapuurolla tai miettiä minä päivänä ne lapsilisät tuleekaan.Matkustellaan lasten kanssa ja kahdestaan. Ei kummallakaan kaduta,että lapset on tehty nuorena.
Että ei se koulutus ole mikään pakollinen elintason turvaamiseksi
Ja totta kai elämässä voi tehdä erilaisia valintoja, en mä tarkoita sitä, että toiset olisi jotenkin huonompia ihmisiä jos tehdään lapset nuorena, joillekin se tän keskustelun mukaan sopii.[/quote]Minun miehelläni ei ole peruskoulun jälkeen mitään koulutusta,nyt omistaa osakeyhtiön satojen tuhansien liikevaihdolla, on nyt 29v, minä 28, meillä 3 lasta 2-8-vuotiaita.
Talo on 5 vuoden päästä maksettu, pari autoa löytyy ja ei ole tarvinnut opiskeluaikoina elää kaurapuurolla tai miettiä minä päivänä ne lapsilisät tuleekaan.Matkustellaan lasten kanssa ja kahdestaan. Ei kummallakaan kaduta,että lapset on tehty nuorena.
Että ei se koulutus ole mikään pakollinen elintason turvaamiseksi
R
rane
Vieras
Parikymppisestä eteen päin lapsen riski saada kehityshäiriöitä kasvaa aika hurjasti vuosi vuodelta.
Esim. Downin oireyhtymän riski sikiölle on 35-vuotiaalla äidillä kaksinkertainen 25-vuotiaaseen verrattuna. 45-vuotiailla jo noin 15% lapsista saa lahjakseen mongolismin.
Se voi viisikymmpisenä vituttaa vaihtaa 10-vuotiaalle monivammaiselle vaippoja tietäessään että moiselta olisi voinut välttyä lisääntyessään ajallaan. Eihän se tietenkään kaikille napsahda, mutta kyse on riskienhallinnasta niin kuin käytännössä kaikessa muussakin elämään liittyvässä.
Esim. Downin oireyhtymän riski sikiölle on 35-vuotiaalla äidillä kaksinkertainen 25-vuotiaaseen verrattuna. 45-vuotiailla jo noin 15% lapsista saa lahjakseen mongolismin.
Se voi viisikymmpisenä vituttaa vaihtaa 10-vuotiaalle monivammaiselle vaippoja tietäessään että moiselta olisi voinut välttyä lisääntyessään ajallaan. Eihän se tietenkään kaikille napsahda, mutta kyse on riskienhallinnasta niin kuin käytännössä kaikessa muussakin elämään liittyvässä.
M
monen äiti
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja rane:
Ja sitten myös tää puoli. Miten sullakin on tarve tähän. Kyllähän nyt kaikki tietää että riskit kasvaa iän myötä, mutta mietippä kirjotustyyliä ja miltä tämäkin voi tuntua jostakusta vanhemmasta äidistä. Ihan turhaa tekstiä. Ei näillä mitään saavuteta...muuta ku pahaa mieltä ja vielä isompi viha nuorien ja vanhempien naisten keskuudessa. Ja pyörä pyörii... Ei ehkä vain tällä pinolla(ei nyt kuitenkaan liiotella) vaan ylipäätään näillä asenteilla.
Joskus on parempi olla hiljaa jos ei ole mitään muuta ku pahaa sanottavaa. Mielipiteen ilmaisu on eri asia, kuin toisen sorsiminen saanen muistuttaa kaikille.
Oma äitini sai miut vanhoilla päivillään ja en ite kyl halunnut saada niin vanhana lapsia. Äidistä on huomannut aina miten väsynyt hän on ollut äitiyteen ja on ollut vain pelkkä ns. rutiiniäiti. Olen kokenut etten ole koskaan kovin läheinen ollut äidin kanssa. Ikä on ollut aika merkittävä tekijä mielestäni.
Itse kohtasin 18-vuotiaana miehen jonka kanssa halusin lapsia ja raskauduin heti ekana yönämme. Jostain syystä koimme molemmat että halusimme olla yhdessä ikuisesti eikä haluttu ehkäisyä. Koin että se oli hetkeni saada lapsi juuri tuon ihmisen kanssa ja sain.. pari kappaletta. 10 vuotta yhteiseloamme kestikin..
Jokatapauksessa, olen onnellinen lapsistani (vaikka yksi heistä saikin alkunsa vähän ei-toivotulla tavalla) ja että olen saanut ne nuorella iällä. Tuntuu että omalla kohdalla lapsiluku on tässä. Ehkä hyvässä lykyssä YKSI iltatähti vois tulla vielä jos niikseen tulee (eli sattus olemaan vakisuhe) mutta en usko että enää lapsia haluamalla haluan ihan vähään aikaan. Kiva tunne nyt kun ei tarvi potea mitään lapsentekostressiä ainakaan. Vielä on elämää ja nuoruuttakin jäljellä jonkun matkaa ja voi keskittyä kaikkeen muuhunkin.
Itse kohtasin 18-vuotiaana miehen jonka kanssa halusin lapsia ja raskauduin heti ekana yönämme. Jostain syystä koimme molemmat että halusimme olla yhdessä ikuisesti eikä haluttu ehkäisyä. Koin että se oli hetkeni saada lapsi juuri tuon ihmisen kanssa ja sain.. pari kappaletta. 10 vuotta yhteiseloamme kestikin..
Jokatapauksessa, olen onnellinen lapsistani (vaikka yksi heistä saikin alkunsa vähän ei-toivotulla tavalla) ja että olen saanut ne nuorella iällä. Tuntuu että omalla kohdalla lapsiluku on tässä. Ehkä hyvässä lykyssä YKSI iltatähti vois tulla vielä jos niikseen tulee (eli sattus olemaan vakisuhe) mutta en usko että enää lapsia haluamalla haluan ihan vähään aikaan. Kiva tunne nyt kun ei tarvi potea mitään lapsentekostressiä ainakaan. Vielä on elämää ja nuoruuttakin jäljellä jonkun matkaa ja voi keskittyä kaikkeen muuhunkin.
R
rane
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja tiiru:
Minusta on surullista että joko tietämättomyyttään, välinpitämättömyyttään tai kylmän harkiten yhteiskunnan painostuksella vammautetaan tuhansia lapsia vuosittain. Asia periaatteessa tiedetään, mutta käytännössä siitä vaietaan. Kyllä minusta olisi monelle nuorelle paikallaan ottaa pää pois pusikosta ja avata silmät.
Isoäitini on 40-vuotiaan tätini omaishoitaja. Ihania ihmisiä molemmat. Kernaasti olisin suonut molemmille toisenlaisen kohtalon.
Uskon että pian joku arvovaltaisempi taho älähtää aiheen tiimoilta. Ensisynnyttäjien keski-ikä kun on edelleen nousemaan päin.
Alkuperäinen kirjoittaja rane:
Tämä on kyllä tosiaan ihan suotava keskustelun aihe. Toki kohteliaisuus kannattaa pitää mukana, tuon ensimmäisen viestin toinen kappale oli ehkä hieman liian räväkkä, uskon että jotkut siitä loukkaantuvat helpostikin. Mutta tosiasia tämä on, että synnytysiän noustessa komplikaatiot ja vammat lisääntyvät.
Keneltäkään ei tietenkään tarvitse lisääntymistä kieltää, mutta pohdintaan kannattaa ottaa se, että siirretäänkö sitä lasten tekoa liikaa ja huonoista syistä? Ja tietysti yhteiskunnan rakenne ja tuki. Henkilötasolla minun mielestäni on naurettavaa, että joillakin täytyy olla se omakotitalo, kaksi autoa ja yli kuuden tonnin nettotulot ennen kuin voi vauvan tehdä. Ymmärrän jos ei köyhyysrajoilla napostele elää, mutta kyllä se naisen hedelmällisin ikä on hedelmällisin ikä ihan syystä, ja "turha" lapsenteon siirtäminen sisältää kyllä riskejä.
Mutta tietystikään kenenkään ei kuulu tehdä lapsia jos tuntuu etteivät he vielä halua tai ole valmiita. Enemmän kyse siitä, että saadaan ne asenteet muuttumaan. Juuri nämä asenteet, että alle 25-vuotiaat olisivat jotenkin vajavaisia vanhemmiksi. En voi käsittää mistä moinen ajatusmaailma kumpuaa.
K
Khimaira
Vieras
Onhan nuorena lapsen saannissa paljonkin hyvää - en keksi mitään huonoja puolia :xmas:
Mä olen 45-v kun nuorin lapsi kolmesta täyttää 18-v Kerkeää ihan kivasti sittenkin menemään jos tuntuu että nyt jäi jostaan merkittävästä paitsi :snotty:
Mä olen 45-v kun nuorin lapsi kolmesta täyttää 18-v
Kerkeää ihan kivasti sittenkin menemään jos tuntuu että nyt jäi jostaan merkittävästä paitsi :snotty: