Toggle sidebar

Mitä hyvää siinä on että lapset tehdään alle kaksvitosena?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Ceres
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
C

Ceres

Jäsen
09.02.2010
759
0
16
Ilman lapsia: Voi mennä miten huvittaa, kun ei tarvitse miettiä mihin lapsen pistää ja voi tempasta vaikka reissuun tosta vaan kaksistaan. Pystyy keskittymään puolisoon paremmin ja rahaakin menee vähemmän. Ei tarvii hirveitä etukäteissuunnitelmia jos haluaa nähdä ystäviä tai vanhempia, että aikataulut sopisivat yhteen. Elämä on paljon vapaampaa ilman lapsia. Ja kivaa varmaan kun jo nuorena kaikki paikat repsahtaa ja venyy ja lörpöttää. Onko niitä hyviä puolia nuoressa vanhemmuudessa yhtä paljon kuin huonoja puolia? Vai onko niitä hyviä puolia vähemmän, mutta ne on hmm..laadukkaampia? :D
 
Ainakin nuo venymiset, repsahtamiset ja lörpöttämiset on vähäisempiä ja helpommin korjattavissa kuin vanhempana :D

Ja yhtälailla niitä aikatauluja tarvii vanhempanakin sovitella.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
No jos lapsen meinaa ylipäätään tehdä niin nuorena jaksaa paremmin. Mutta nuo sinun syysi ovat enemmän syitä miksi lapsia ei kannattaisi hankkia ollenkaan.
Click to expand...

Arvasin että joku tulee sanomaan näin. Ehkä se on sitten niin, mutta itse en ainakaan halua lapsia paljon ennen kolmekymppisiä. Miksi siis ajattelen että en halua näiden syiden takia nuorena lapsia, mutta toisaalta, perheen haluan ehdottomasti joskus perustaa, mutta vanhempana..kai se on sitä kliseistä nuoruudesta nauttimista :D

Ja joo, tiedän, elämä ei mene aina niin kuin on suunnitellut :)
 
jos mulla ois ollut mies katsottuna jo kakskymppisenä + muuten olisin ollut vähän aikuisempi niin varmasti olisinkin tehnyt lapset nuorempana (nyt 1. syntyi kun olin 31). Raskausaika ois varmasti ollut vielä helpompi jaksaa ja muut vauva-ajan rasitukset.

Nyt kuitenkin elämä meni näin ja olen ihan tyytyväinen tähänkin. Sain opinnot opiskeltua loppuun ja ehdin hankkia vakkarityöpaikankin ennen lapsia. Myös kaikki sauhuamiset sain sauhuta rauhassa, matkustella ja oppia vähän elämään.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Ceres:
Ilman lapsia: Voi mennä miten huvittaa, kun ei tarvitse miettiä mihin lapsen pistää ja voi tempasta vaikka reissuun tosta vaan kaksistaan. Pystyy keskittymään puolisoon paremmin ja rahaakin menee vähemmän. Ei tarvii hirveitä etukäteissuunnitelmia jos haluaa nähdä ystäviä tai vanhempia, että aikataulut sopisivat yhteen. Elämä on paljon vapaampaa ilman lapsia. Ja kivaa varmaan kun jo nuorena kaikki paikat repsahtaa ja venyy ja lörpöttää. Onko niitä hyviä puolia nuoressa vanhemmuudessa yhtä paljon kuin huonoja puolia? Vai onko niitä hyviä puolia vähemmän, mutta ne on hmm..laadukkaampia? :D
Click to expand...

Tismalleen samat asiat on myös vanhempana vastassa. Jos joku on valmis ottamaan sen vastuun jo nuorempana niin keneltä se on pois? Vanhemmilta itseltään ilmeisesti sinun mielestäsi, mutta niinhän se on vanhemmillakin, eikä kaikki koe sitä vastuuta huonona asiana alle 25-vuotiaanakaan.
 
Lapsen menoa jaksaa paremmin. Hedelmällisyys on huipussaan 22-24vuotiaana. Ei tarvitse vanhukseksi asti olla 'sidottuna' lapseen. :)

Kaikkea ei tarvitse niin kovin suunnitella niin kuin tuossa sanot. Voi olla spontaani myös lasten kanssa. Riippuen tietysti vähän lapsesta. Kaikki ei myöskään repsahda ja lörpötä lapsen tulon jälkeen. Mutta sekin tietysti riippuu montako tusinaa lapsia hankkii :D
 
Alkuperäinen kirjoittaja Ceres:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
No jos lapsen meinaa ylipäätään tehdä niin nuorena jaksaa paremmin. Mutta nuo sinun syysi ovat enemmän syitä miksi lapsia ei kannattaisi hankkia ollenkaan.
Click to expand...

Arvasin että joku tulee sanomaan näin. Ehkä se on sitten niin, mutta itse en ainakaan halua lapsia paljon ennen kolmekymppisiä. Miksi siis ajattelen että en halua näiden syiden takia nuorena lapsia, mutta toisaalta, perheen haluan ehdottomasti joskus perustaa, mutta vanhempana..kai se on sitä kliseistä nuoruudesta nauttimista :D

Ja joo, tiedän, elämä ei mene aina niin kuin on suunnitellut :)
Click to expand...

Nuoruus kannattaa ennen lapsia käydä läpi, mutta osa on tuon tehnyt jo kaksikymppisenä.
 
Nuorena jaksaa älyttömän paljon paremmin ja naisen elimistökin on tuhat kertaa vetreämmässä kunnossa ja palautuvampi! Äidiksi sopeutuu todella hyvin, ennen kuin on urautunut ja kaikki elämään tulevat muutokset ovat vaikeita. Kun on elänyt vain oman navan ympärillä yli kolmekymppiseksi, sitten itketään, kuinka se lapsi nyt ei olekaan niin helppo hoitaa.

Menemiset ja riekkumiset aloitetaan niin nuorena, että jokainen ehtii jo viisi vuotta koheltaa vaikka lapsi syntyisi 20 -vuotiaana.
 
Olin 22 kun esikoinen syntyi. Nykyään 26, 2- ja 4-vuotiaitten äiti. Olin 22-vuotiaana ehtinyt jo kyllästymiseen asti mennä ja tulla miten haluan, olinhan asunut jo kuusi vuotta omillani. Ulkoisesti ei näy missään, että olen kaksi lasta synnyttänyt - sitähän väitetään, että nuorena paikat palautuisivatkin nopeammin? Olen opiskellut samalla kun lapset ovat kasvaneet, sen sijaan että olisin viettänyt opiskelijaelämää lapsettomana sinkkuna tyhjän panttina. Olen 40, kun esikoinen täyttää 18. Mahtavaa! Kolmekymppisenä, kun jotkut vasta valmistuvat ja alkavat perustaa perhettä, itselläni on jo pari ammattia mukaanlukien korkeakoulutus ja kouluikäiset lapset.

Elämässäni ei käytännössä ole oikeastaan mitään, mitä en voisi tehdä yhä mitä olen tehnyt silloinkin, kun olen äiti. Ajoitus ja aikataulujen järjestely ei ole ongelma, en riekkunut yökausia ulkona lapsettomanakaan kun se aika oli kulunut, vaan vietin tasaista arkea jo ennen lapsia, juhlimisillat toki erikseen - niitä voi viettää vielä äitinäkin.
 
oon saanut lapseni 22 ja toisen 23. Ystäväpiirissä on monia lähes +-30v äitejä jotka on olleet väsyneempiä ja rehellisesti myöntäneet että tässä asiassa iällä todellakin on merkitystä.

Kroppakin kestää raskaudet ja synnytykset+palutumisen paremmin nuorena kuin lähes/yli 30v.
Nelosen Sairaala-sarjassa kätilö sanoi naisen olevan 20 vuotiaana "parhaassa iässä synnyttämään" tai siis sen ikäisen naisen kroppa on kuin synnytykseen luotu. Synnytykset siis pääsääntöisesti sujuu paremmin nuoremmilla naisilla kuin vanhemmilla.

Ja kun ne lapset on nuorena tehty, niin ne lentää kodistakin aikaisemmin, joten aikaa jää kumppanille senkin jälkeen. eikä vielä olla edes ikäloppuja :D

 
Mä olen saanut ainoastaan esikoisen alle 25-vuotiaana. Meidän kohdallamme ainakin ne lapset olivat luonnollinen jatkumo parisuhteellemme, itse asiassa esikoisemme sai alkunsa miehen vauvakuumeesta. Ja miksikäs niitä lapsia ei sitten olisi voinut hankkia? Mies oli vakituisessa työssä, minä ehdin valmistua ammattiin ja ehdimme avioituakin ennen esikoisen syntymää. Olin esikoisen syntyessä 22-vuotias, keskimmäisen syntyessä 25-vuotias ja kuopuksen syntyessä 29-vuotias. Lapsiluku nyt täynnä.

Toki elämä oli paljon vapaampaa ilman lapsia, mutta en mä ainakaan kaipaa sitä vapautta. Eikä elämä lopu siihen, että saa lapsia. :D
 
Alkuperäinen kirjoittaja Huumekoira:
No, musta on kivaa olla nuorehko vielä, kun lapset on isoja. Ja on kivaa, että saatan nähdä jopa lastenlastenlapset ja tajuta vielä asiasta jotain.
Click to expand...

Kyllä minun isovanhempani olivat vielä täysissä ruumiin ja sielun voimissaan äitini saatua minut 29-vuotiaana, elossa olevat mummoni ovat edelleenkin :)
 
Sain esikoisen 18-vuotiaana ja sen jälkeen kaksi lasta. Joitain plussia:

-Kroppa kestää paremmin, palautuminen on ollut nopeaa eikä minusta edes huomaa että olen saanut kolme lasta, raskaaksituleminen on myös ollut helppoa - johan sen sanoo biologiakin
-Synnyttäminen oli helppoa
-Samoin yövalvomiset
-Töihin on helpompi hakea kun lapsiluku on täynnä eivätkä lapset enää ole niin pieniä
-Matkusteluun on paremmin varaa nyt kuin 18-vuotiaana, samoin kaikkeen muuhun..
-Olen 42-vuotias kun kuopukseni on sen ikäinen että voi muuttaa omilleen - olen vielä siis suhteellisen nuori viettämään sitä vapautta ;)
-Ja lapsenlapsiakin on toiveissa ja helpompihan heitä on hoitaa 40- kuin 60-vuotiaana
 
no mä alan tossa nelikymppisenä oleen taas jo melko vapaa. ja mä elättelen toivetta, et oisin siinä iässsä vielä sen kuntonenkin, että pystyn menemään ja tekemään. :D

raskausajat yleistettynä ovat helpompia nuoremmille. myös synnytyksestä palautuminen on yleensä nuorilla nopeempaa. mä olen 2lapsen yh, mutta siitä onnellisessa asemassa, että tukiverkkoa löytyy. pääsen siis suht hyvin tuulettumaan ittekseni. opinnot sain loppuun esikoisen syntymän jälkeen, ja lasten välillä sain vakkariduuninkin.

ymmärrän kyllä heitäkin, jotka haluavat tehdä toisin. rakentaa ensin uran ja omakotitalon ennenkuin lisääntyvät. kukin tyylillään, mutta nää on mulle niitä puoltavia syitä tehdä lapsi alta kolmekybäsenä.
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa