Mitä et kerro miehellesi?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "mimi"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Aikaisempien seksikumppaneiden määrää en voi kertoa. Mieheni kuolisi häpeästä.
Lusmuilen töissä minkä kerkiän, ketään se ei siellä kiinnosta mutta sen varjolla saan olla niiiiin väsynyt.
Muuten olen avoin ja rehellinen.
 
No voi herra ihme näitä juttuja - niinkun nyt noi nolouksien kertomisten ns. sankaruudet.

Ei ole probleema eikä mikään kertoa peräpukamista, ihottumasta, kynsisienestä, kuukautisvaivoista tms. Jos nyt muistan kertoa.

Mutta tietenkään en kerro miehelleni työssä saamaani ja käyttämääni luottamuksellista tietoa tai ystävieni, tuttavieni, sukulaisten tai lasteni tai miehen lasten minulle luottamuksellisesti kertomia asioita.

Kerron varallisuuteni ja pankkitilini saldon jos mies kysyy tai jos asiasta pitää jostain syystä jakaa tietoa, mutta eipä me yleensä niistä puhuta.

En ole kertonut (vaikka toinen on joskus kännissä udellut) yksityiskohtia suhteista eksieni kanssa. Minusta edellisten suhteiden repostelu ei ole mistään kotoisin, ellei sitten siinä mielessä että siellä on jotain joka käsittelemättömänä vaikuttaa nykyiseen suhteeseen. En puhu seksistä muiden miesten kanssa nykyiselle miehelleni (kun se on taakse jäänyttä elämää kuitenkin).

Enkä aina sano ihan kaikkea mitä mieleen juolahtaa, esim. jos toinen ärsyttää jumalattomasti ja verbaalisena äksyilijänä kieleni päälle lehahtaa oitis mitä kaameimpia hävyttömyyksiä. Niin en pidä fiksuna välttämättä sanoa niitä ääneen. Enkä sano jos pidän mieheni sukulaisten käytöstä idioottimaisena, sanon vain että tämä ei tuntunut miellyttävältä, mutta suurimmat tunteenpurkaukset pidän sisälläni - ohihan ne menevät.
 
En nyt tähän hätään keksi mitään. Ihan kaikkea en varmaan ehdi kertomaan, mutta mitään en tarkoituksella salaakaan... Mies on myös paras ystäväni joten kaikesta voidaan puhua.
 
Vähemmän kerron kuin jätän kertomatta. Valikoin ylipäätään melko paljon mitä kenellekään kerron. Ei sillä, että minulla mitään kovin kummoista kerrottavaa olisikaan.
 
Mies tietää minusta enemmän kuin kukaan muu, siis minusta ihmisenä.

Me on sanattomasti sovittu että ex-panoja ei tarvii luetella. Kumpikin tietää että viriilejä ollaan oltu ennen meidän suhdettammekin niin se on aihe josta ei puhuta. Tosin toki tiedetään mitä on tullut tehtyä aiemmin jne, mutta mitään syväluotausta ei olla pidetty ikinä siihen aiheeseen. (Aiemmat parisuhteet sitten erikseen.)
 
En ole kertonut aikasempien sänkykumppanieni lukumäärää. Tosin tätä ei mies ole udellutkaan. En myöskään ole kertonut tehneeni kaksi aborttia nuorempana. Tapahtui ennenkuin tapasin mieheni. Tätä en tarkoituksella salaa, mutta ei vaan ole tullut puheeksi. Mennyttä elämää ja siellä saa ollakkin. Tosin jos mies kysyisi niin kertoisin.
 
En kerro miehelleni mitään asioita, jotka on minulle kerrottu luottamuksellisesti. En kerro töihin liittyvistä asioista luottamuksellisia potilastietoja enkä vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvia asioita. En myöskään tunne tarvetta jakaa yksityisiä seksifantasioitani. Emme ole myöskään keskustelleet toistemme aikaisempien seksikumppanien määrästä.
 
[QUOTE="Vieras";28523782]En kerro, että minulla on rakastaja.[/QUOTE]
Minulla rakastaja myös!
Onko hyvä? Minulla rakastaja myös! Hän on myös semmoinen "hätävara" jolle soitan aina silloin tällöin.
Ja se on salaisuus jota ei tiedä edes parhaat ystävättäretkään. Nyt on viides vuosi jo menossa ja ainakin kerran kuussa tapahtuu lankeemus. Joskus on viikonlopun kestävä "seminaari".
Muuten olen ujo kuin mikä. En ole kehdannut mieheni kuullen edes pientä pierua päästää ja sentään kahdeksas vuosi yhteiseloa.
 

Yhteistyössä