Minun rahat, miehen rahat (taas...)

Meillä oli aika samanlaiset kuviot vielä vuosi sitten. Sanoin sitten miehelle, että erotaan saatana, kun mulla meni kaikki omat vähät rahat laskuihin ja pariin kauppareissuun ja ärsytti kun piti mieheltä pyytää rahaa joka kerta ku menin kauppaan ja se ei tykänny käydä kaupassa. Oli muutakin ahistavia juttuja jotka toi sen ero mieleen. Mies sitten itki ja vakuutteli rakkauttaan. Sitten se tilasi mulle oman kortin sen tilille. Sittemmin meillä on ollu hitusen mukavampaa yhteiseloa kun ei tartte tuntea itseään kerjäläiseksi koko ajan...

 

Hei. Koska teillä ei ole enää vuokrakuluja eikä lainoja niin tuohan ei kuulosta ollenkaan oikeudenmukaiselta. Koska olette perhe ja teillä on yhteinen lapsi, niin ruoka ja lapseen kohdistuvat kulut pitäisi maksaa myös puoliksi. Et sinä voi vain nieleskellä ja alistua tuohon tilanteeseen. Puhu miehen kanssa tee oma kanstasi selväksi, siihen sinulla on täysi oikeus! Ja jos siltä tuntuu että asiat ei toimi niinkuin perheessä kuuluukin toimia, mieti mikä ratkaisu on teidän kannalta paras. Aluksi ainakin sinä voisit ostaa ruokaa vain itsellesi ja lapselle, ei sinun kuulu tuosta pienestä tuesta ruokkia myös miestä joka ei osallistu elättämään omaa jälkeläistään! Ihmeen itsekäs mies on kyllä. Halaus ja voimia sinulle kurjaan tilanteeseen.

 

Älä anna sen syödä sun ostamia ruokia! Pidä ite yhtä tiukka linja kuin se. Miks sun pitää alistua siihen??

No kun silloin sovittiin että minä hommaan sapuskat yhteiseen pöytään kun mies sitten maksaa asumisen muuten. Ei mies suostu siihen, että joutuu omat ruokansa ostamaan...

kyllä tuossa tilanteessa minä jo sanoisin, että ei vaan ole varaa, niin jostain on tingittävä, se on sitten miehen ruoka! Mies voi sitten halutessaan jättää asumisen maksamatta. Edullisemmaks sulle tulis asua lapsen kanssa kahdestaan!!!

 

Jos mun mies haluisi elää noin, niin mulla lähtisi ainakin tuo kämppis-idea leviämään vähän joka juttuun.

 

kirjoitat tuossa lopussa, että ei tartte enää maksaa vuokraa, eikä ole lainojakaan? ?? Joten mitä miehesi siis käytännössä maksaa? Vakuutukset ja oman puhelinlaskunsa, vai? Olen ite äitiyslomalla ja mies töissä. ei tulisi mieleenkään moinen järjestely, vaikka saan siis yli tonnin käteen. Meillä laskut samassa kansiossa ja se maksaa, jolla rahaa. Ruoan ostan aika usein minä, mutta lutunen mies sanoo aina sit ennen äippärahan tuloa, että paljonko sulle siirretään?. Siis lapsihan on kummankin, joten miksi äidin pitäisi maksaa kaikki. Kuulostaa tosi uskomattomalta. Kenkää saisi kyllä multa tuommoinen ukko. Sinähän hoidat kotona TEIDÄN YHTEISTÄ lasta!

 

no meillä on kans omat rahat, mutta vra ja ruoka ym.isommat maksetaan puoliksi...mä maksan tv laskut ja ukko netin ja bensat ym. autojutut..itse kyllä ostan suurimman osan ellen kaikkee lapsille (vaatteet, lelut)..tulot on tällähetkellä samat molemmilla..lapsilisät menee ruokakauppaan..meillä paremmin näin koska molemmat haluu ostaa omia juttujaan ja mä myös muksuille ilman että tarttee aina toisen mieltä tiedustella

 

Ukot osaa olla itsekkäitä! Haluaa vain itselle tuhlailurahaa!

Kuin myös...

 

Juu, tuli mieleen että jos kerta pitää ostaa miehen ruoat niin teet sille aamusta iltaan kaurapuuroa ja syötte lapsen kanssa jotain parempaa...

 

Aluksi ainakin sinä voisit ostaa ruokaa vain itsellesi ja lapselle, ei sinun kuulu tuosta pienestä tuesta ruokkia myös miestä joka ei osallistu elättämään omaa jälkeläistään! Ihmeen itsekäs mies on kyllä. Halaus ja voimia sinulle kurjaan tilanteeseen.

Mitäs jos minä alkaisin soveltaa tätä neuvoa toisinpäin?

 

Älä nyt poikkea asiasta ja lähde vanhoja viesteja kaivelemaan. Ap on hoitovapaalla, koska näkee sen lapsen kehityksen kannalta LAPSELLE tärkeänä asiana. Eikö isän kuulu olla ollenkaan LAPSENSA hyvinvoinnista kiinnostunut. Eikö sellaisena poikkeuksellisena ja lyhyenä ajanjakona, kuin hoitovapaa luulisi olevan ihan selvää, että perheessä se tienaava osapuoli on myös se kuluista huolehtiva osapuoli. Ap:han kertoi maksavansa jopa lapsen vaatetuksen. Eikö se ole sen miehen lapsi?

Yksi vaihtoehto on tietysti se, että AP menee töihin ja mies jää kotiin hoitamaan sitä lasta? Suostuisikohan?
Kyllä luulisi, että aikuinen ihminen osaisi ajatella ennen kaikkea lapsen etua!

Ongelma onkin, että ap:n mies ei juurikaan vaikuta aikuiselta. Etkä sinäkään.

Ukot osaa olla itsekkäitä! Haluaa vain itselle tuhlailurahaa!

Kuin myös...

 

Aluksi ainakin sinä voisit ostaa ruokaa vain itsellesi ja lapselle, ei sinun kuulu tuosta pienestä tuesta ruokkia myös miestä joka ei osallistu elättämään omaa jälkeläistään! Ihmeen itsekäs mies on kyllä. Halaus ja voimia sinulle kurjaan tilanteeseen.

Mitäs jos minä alkaisin soveltaa tätä neuvoa toisinpäin?

No sehän olis ap:lle hyvä, jos mies ostais itselle ja lapselle ruoat. Ap:n ei tarvitsisi ostaa kuin itselle enää sitten. Heti tippui ruokakuluista 2/3!

 

Mikä katkera Herra100 täällä nillittää?

Mutta joo, kenkää olisi tullut tollaselle ukolle jo aikoja sitten. Tuskin sille menee perille edes solukämppämalli.

 

Vielä sinulle Herra100: meillä mies ollut vuoden hoitovapaalla. Ja ihan kyllä ihan selvää oli silloin, että minä maksoin vuokrat ja ruoat+muut isot menot.

 

Minkä helvetin takia lapsen kulut kuuluu yksin sulle? Ja mä luulen, että ap=hra 100..

 

Minkä helvetin takia lapsen kulut kuuluu yksin sulle? Ja mä luulen, että ap=hra 100..

Ap:stä en tiedä. Mutta kyllä herra100 on ihan vaan herra100 joka tuli häiritsemään tähän ketjuun jossa käsiteltiin itselle "kolahtavaa" aihetta. Eli oikeudenmukaista perheen / lasten elatusta. Omalla kohdalla on tilanne se että oikeudenmukaisuus kaukana. Ja joku edellinen viestini oli että soveltaen toisinpäin. Tarkoittaa että kun minä olen jo 17 vuotta ruokkinut sekä äidin että lapset ilman että äiti on juurikaan lasten ruokkimiseen osallistunut. Niin voisin minäkin ruokkia vain itseni ja lapset, en äitiä.

Ja edelleenkin olen katkera, myönnetään...

 

kun olin kotona maksoin kaikki omat laskuni + lasten vaatteet ja taisin ruuatkin maksaa. Minusta oli ihan normaalia osallistua omalla panoksellani perheen talouteen. Ja tosiaan itse halusin kotiin jäädä ja sitä varten säästin töissä ollessani rahaa, muuten kotona olo olisi ollut mahdotonta.

 

Minkä helvetin takia lapsen kulut kuuluu yksin sulle? Ja mä luulen, että ap=hra 100..

Ap:stä en tiedä. Mutta kyllä herra100 on ihan vaan herra100 joka tuli häiritsemään tähän ketjuun jossa käsiteltiin itselle "kolahtavaa" aihetta. Eli oikeudenmukaista perheen / lasten elatusta. Omalla kohdalla on tilanne se että oikeudenmukaisuus kaukana. Ja joku edellinen viestini oli että soveltaen toisinpäin. Tarkoittaa että kun minä olen jo 17 vuotta ruokkinut sekä äidin että lapset ilman että äiti on juurikaan lasten ruokkimiseen osallistunut. Niin voisin minäkin ruokkia vain itseni ja lapset, en äitiä.

Ja edelleenkin olen katkera, myönnetään...

No miksi et itse vaadi tasa-arvoa omaan suhteeseesi! Kuulostaa siis että itselläsi sama tilanne kuin ap:llä, ei tämä ole minun mielestä sukupuolikysymys ollenkaan. Toisilla on ahneita akkoja ja toisilla ahneita ukkoja, vaatikaa sitä hemmetin oikeudenmukaisuutta!

 

Älä anna sen syödä sun ostamia ruokia! Pidä ite yhtä tiukka linja kuin se. Miks sun pitää alistua siihen??

Mies maksaa vuokran! Ap:n ei kannattaisi suostua tuollaiseen, vaan ottaa asumisero. Tällöin miehen tulot eivät vaikuttaisi hänen tuloihinsa. Tai ainakin katsoisivat soskun normit ja ap saisi sen verran elämiseen.

 

Aluksi ainakin sinä voisit ostaa ruokaa vain itsellesi ja lapselle, ei sinun kuulu tuosta pienestä tuesta ruokkia myös miestä joka ei osallistu elättämään omaa jälkeläistään! Ihmeen itsekäs mies on kyllä. Halaus ja voimia sinulle kurjaan tilanteeseen.

Mitäs jos minä alkaisin soveltaa tätä neuvoa toisinpäin?

Mitähän tarkoitat? Saatko sinä kodinhoitotukea? Vaimosi käy töissä ja elättää vain itsensä?
Meillä minä olen kotona siihen asti kun nuorin täyttää kolme ja kodinhoitotuen saan käyttää niinkuin itse haluan. Arvostan omaa työtäni kodin ja lasten kanssa ja mies myös. Meillä perhe on yhteinen yritys ja tällä hetkellä mies ansaitsee rahaa tähän yritykseen ja huolehtii toimeentulosta. Minä pyöritän arjen ja mies tekee toitä ja jopa nauttii siitä.

 

Siis naurettavaa. Jos touhu on tuota, niin alahan ostaa vain omat ruokasi, ostakoot mies sitten omansa. Ja mä en kyl tvtä antais katsoa, jos ei osallistu sen maksuun

 

No miksi et itse vaadi tasa-arvoa omaan suhteeseesi! Kuulostaa siis että itselläsi sama tilanne kuin ap:llä, ei tämä ole minun mielestä sukupuolikysymys ollenkaan. Toisilla on ahneita akkoja ja toisilla ahneita ukkoja, vaatikaa sitä hemmetin oikeudenmukaisuutta!

No niin! Tätähän minäkin. Omastani totean että vaatiahan aina voi. Kokonaan toinen juttu on sitten se toteutus... Mutta toisinaan ottaa oman katkeran tilanteeni lisäksi päähän se että täällä keskusteluissa aika kiivaasti laitetaan miehen syyksi monta kertaa koko juttu. Naisella on oikeus olettaa että mies maksaa tekipä nainen millaisia päätöksiä tahansa. Poikkeuksiakin on kuten Gluteus Maximus joka muistaakseni toi tuon oman tapansa esille jo jossakin aiemmassakin keskustelussa? Mutta yleinen mielipide on että "tietysti miehen pitää maksaa kaikki, onhan se lapsi hänenkin" "kotitöistä sitten vaadit rahaa" jne. Tasa-arvon aikoina miehen pitää silti olla maksaja kaikelle. Okei, kärjistän omasta tilanteestani johtuen mutta kun ajattelette asiaa niin ei kaikki ole aina niin mustavalkoista että mies on se sika ja jssap jne juttua.

 

Katsoitko ollenkaan minkä ikäinen ap:n lapsi on? Ihme ruikuttaja olet. Olisko kannattanut puhua asiasta sen vaimon kanssa? Ettekö mitään ole sopineet lasten hoitoasioita? Jos ette, niin ihan oma syy, oma vika jne.

Ps. Oletko ihan valmistanutkin ruoat? Pelkkä rahan tuominen taloon ei ole osallistumista.

Minkä helvetin takia lapsen kulut kuuluu yksin sulle? Ja mä luulen, että ap=hra 100..

Ap:stä en tiedä. Mutta kyllä herra100 on ihan vaan herra100 joka tuli häiritsemään tähän ketjuun jossa käsiteltiin itselle "kolahtavaa" aihetta. Eli oikeudenmukaista perheen / lasten elatusta. Omalla kohdalla on tilanne se että oikeudenmukaisuus kaukana. Ja joku edellinen viestini oli että soveltaen toisinpäin. Tarkoittaa että kun minä olen jo 17 vuotta ruokkinut sekä äidin että lapset ilman että äiti on juurikaan lasten ruokkimiseen osallistunut. Niin voisin minäkin ruokkia vain itseni ja lapset, en äitiä.

Ja edelleenkin olen katkera, myönnetään...

 

Niin kauan kun jaamme yhteisen sängyn ja elämän niin on myös elintasomme aivan sama miehen kanssa, olin sitten kotiäiti, opiskelija tai työssä käyvä.

Kuka tienaa ja mitä ei ole oleellista millään lailla meidän arjessa, se mitä tilillä on kaiken kaikkiaan on ainoa seikka mikä kiinnostaa.

En voi edes ymmärtää minkälainen puoliso(mies tai nainen) kokee tärkeämmäksi omat materialistiset tarpeet kuin toisen. Minä ainakin mieluummin ostan miehelle ja lapsille ennen kuin itselleni.

 

Katsoitko ollenkaan minkä ikäinen ap:n lapsi on? Ihme ruikuttaja olet. Olisko kannattanut puhua asiasta sen vaimon kanssa? Ettekö mitään ole sopineet lasten hoitoasioita? Jos ette, niin ihan oma syy, oma vika jne.

Ps. Oletko ihan valmistanutkin ruoat? Pelkkä rahan tuominen taloon ei ole osallistumista.

Lienee varsin tyypillistä tälle palstalle, että lähdetään hyökkäämään henkilökohtaisesti, jos toinen ei olekkaan samaa mieltä. Yleensä tuntuu näin käyvän, jos se eri mieltä oleva ei laulakkaan sitä samaa JSSAP-virttä ja sattuu olemaan miespuolinen.

Ihan oma syyhän se on ap:lläkin, että suostui noin typerään sopimukseen.

 

Mitäs jos minä alkaisin soveltaa tätä neuvoa toisinpäin?

Mitähän tarkoitat? Saatko sinä kodinhoitotukea? Vaimosi käy töissä ja elättää vain itsensä?

Et ole aikaisemmin lukenut keskusteluja joissa olen osallistunut. Eli siis noita linkkejä? Jos olisit niin tietäisit että minä käyn töissä, jopa kahdessa. Vaimokin käy töissä mutta omista valinnoistaan johtuen tienaa vain työssäkäyntikulunsa, niukin nauklin ehkä oman ruokansa. Omien (minä olen vain oletettu isä...) lastensa elättämiseen ei jää yhtään mitään, toisinaan lapsilisätkin menevät ihan omiin menoihinsa kuten teatteriin yms. Mutta että jos soveltaisin tätä niin vaimo näkisi nälkää...