Minkäikäiselle voi aloittaa fyysisen kurituksen?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ihmettelijä
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja ihmettelijä:
lisää mielipiteitä, kokemuksia?

Semmonen mielipide, että lasta fyysisesti kurittava on aivokääpiö ja sit viel semmonen kokemus, että itse tota fyysistä kuria tarpeeksi saaneena tekisi mieli kaivaa aivot päästä ihmisiltä, jotka sitä lapsilleen tekee. Siitä jää aika vihaiseksi ihmiseksi.
 
Mä jätän mieluummin lapsen huutamaan kiukkuaan kurkku suorana pariks minuuttia ja meen partsille hengitteleen raitista ilmaa rauhottuakseni. Mun mielestä fyysinen kuritus ei o kasvatuskeino ja lakikin sen kieltää. Jos ei kiellot eikä pois ohjaaminen auta ja hermo menee toivottomiin yrityksiin, niin kysyisin ammattilaisilta neuvoa. Väkivallalla ei ongelmia ratkaista.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Jellonainen harmaana:
Yksiselitteinen vastaus: Ei missään iässä. Väkivalta alkaa siitä mistä vanhemman kasvatustaidot loppuvat.

Juuri näin. Musta on kummallista, että vanhemmat eivät pärjää lastensa ja nuortensa kanssa ilman luunappeja, tukistamisia ja muita fyysisiä rangaistuksia. Silti niiden kaikkein vaikeimpien ongelmalasten ja -nuorten hoitokodeissa ja muissa ei KOSKAAN käytetä fyysisiä rangaistuksia... Miten ne siellä onnistuvat hoitamaan asiat ilman tukistamista?
 
Itse en hyväksy fyysistä kuritusta, mutta täytyy sanoa, että selvästi sen huomaa, että NYKYÄÄN LAPSET KÄYTTÄYTYY TODELLA HUONOSTI. Siis puhun nyt yleisellä tasolla lapsista. Eli ei ne kaikki fyysisestä kurituksesta kieltäytyvät vanhemmat sitten pärjää millään muullakaan tavalla kasvatuksessa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja mun kokemus:
oon joutunu kokemaan fyysistä väkivaltaa ihan vauvasta asti, ja en muista suurinta osaa tapahtumista. Sen jälkeen kyllä riitti huutaminen ja uhkailut. Eli vaikka en muistanu kuin muutaman lievän pahoinpitelyn niin se pelko oli ihan kamala ja jätti kyllä jälkensä :( Ei kyllä ikinä muodostunu hyvää suhdetta vanhempiin eikä kunnioitusta. Lapseen ei saa koskaan käyttää fyysistä väkivaltaa! (Eikä kyllä henkistäkään... ). Jostain myös oon lukenu et huutamista voi verrata fyysiseen väkivaltaa, eli sitäkään ei tartte. Ääntä voi korottaa, mutta huuta ei tarvii.

Totta. En silti kuitenkaan vertaisi huutamista ja fyysistä väkivaltaa toisiinsa, fyysinen kuritus 1000 kertaa pahempaa!

Äänen korotus, huutaa ei tarvitse, vaikka sitäkin moni kasvatusalan ammattilainen tai vanhempi joutuu käyttämään, jos on paha tilanne.
Sellainen huutaminen on kamalaa, mihin liittyy lapsen haukkuminen ja negatiivinen arvostelu ja kiroilu.
 
Olin lentää penkiltä, kun luin otsikon :o Siis ei missään iässä. Jos tarvitsee turvautua väkivaltaan, kun rahkeet ei enää riitä kasvatattamaan, niin kysyisin ennemmin mihin tahoon pitää ottaa yhteyttä, että saan apua ja uusia keinoja kasvatukseen, kun en kykene itse siihen ja ainoa seuraava keino on käsiksi käyminen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja mun kokemus:
oon joutunu kokemaan fyysistä väkivaltaa ihan vauvasta asti, ja en muista suurinta osaa tapahtumista. Sen jälkeen kyllä riitti huutaminen ja uhkailut. Eli vaikka en muistanu kuin muutaman lievän pahoinpitelyn niin se pelko oli ihan kamala ja jätti kyllä jälkensä :( Ei kyllä ikinä muodostunu hyvää suhdetta vanhempiin eikä kunnioitusta. Lapseen ei saa koskaan käyttää fyysistä väkivaltaa! (Eikä kyllä henkistäkään... ). Jostain myös oon lukenu et huutamista voi verrata fyysiseen väkivaltaa, eli sitäkään ei tartte. Ääntä voi korottaa, mutta huuta ei tarvii.

Totta. En silti kuitenkaan vertaisi huutamista ja fyysistä väkivaltaa toisiinsa, fyysinen kuritus 1000 kertaa pahempaa!

Äänen korotus, huutaa ei tarvitse, vaikka sitäkin moni kasvatusalan ammattilainen tai vanhempi joutuu käyttämään, jos on paha tilanne.
Sellainen huutaminen on kamalaa, mihin liittyy lapsen haukkuminen ja negatiivinen arvostelu ja kiroilu.

 
Alkuperäinen kirjoittaja Tipu Topakka:
Olin lentää penkiltä, kun luin otsikon :o Siis ei missään iässä. Jos tarvitsee turvautua väkivaltaan, kun rahkeet ei enää riitä kasvatattamaan, niin kysyisin ennemmin mihin tahoon pitää ottaa yhteyttä, että saan apua ja uusia keinoja kasvatukseen, kun en kykene itse siihen ja ainoa seuraava keino on käsiksi käyminen.

mutta jos muut keinot on kokeiltu siis ominpäin....? Näinhän ne vetoaa, kun sanovat, ettei mikään muu auta.

 
Alkuperäinen kirjoittaja Kiin:
Alkuperäinen kirjoittaja ihmettelijä:
kyse on parin kaverini kasvatusmetodeista. ja haluaisin saada täältä mielipiteitä fyysisestä kurituksesta ja hyviä lauseita, mitä niille vois sanoa. kun niiden mielestä fyysinen kuritus on hyväksyttyä, kun puhe ei auta. okei, voin sanoa, että se on rikos ja kokeilkaa jäähypenkkiä. mutta mitä muuta?

Kerro vaikka tämä tarina: Minnuu on lapsena kuritettu ruumiillisesti, ihan kunnolla niin että jäljet jäi. Ekat muistikuvat selkäsaunoista on noin 5v. Hiljaa piti seistä ja huutaa ei saanut. Ruumiillisen kurittamisen lisäksi kasvatuskeinona käytettiin henkistä alistamista. Jos ei ollut kunnolla sanottiin, että siitä joutuu lastenkotiin tai äiti joutuu mielisairaalaan. Hyvästä käytöksestä ei kiitetty, mutta huonosta toruttiin ja syyllistettiin senkin edestä.

Mikä on lopputulos? Pahoinpidellystä lapsesta (puhun pahoinpitelystä, koska SITÄ TUO KAIKKI OLI!) kasvoi aikuinen, joka ei kunnioittanut omaa kehoaan. Miksi olisi, kun ei sitä kunnioittanut edes oma äiti? Lääkkeiden väärinkäyttöä ja häiriintynyttä sukupuolielämää jo teini-ikäisenä, runsasta alkoholinkäyttöä, psyykkinen sairastuminen varhaisaikuisuudessa.

Itse vanhemmaksi tullessa äidiksi kasvaminen ja vanhempana oleminen ovat olleet todella kipeitä asioita. Olen joutunut työstämään itsessäni paljon, jotta olen kyennyt olemaan lapselleni se äiti, jonka hän ansaitsee. Syyllisyydentunteista irti pyristeleminen on ollut tuskallista.

Pahoinpitelystä huolimatta tunsin aina olevani hyvin rakastettu. Lapsen pahoinpitely ei siis sulje pois sitä, etteikö lastaan voisi rakastaa yli kaiken ja toivoa hänelle kaikkea hyvää elämään. Pahoinpitely on vain väärä keino kasvattaa lapsesta auktoriteetteja kunnoittava, yhteiskuntakelpoinen ihminen. Lapsesta kyllä tulee sellainen, mutta hinta on aivan liian suuri ja sen maksaa yksin lapsi.




:hug: Tutulta kuulostaa!"lapset saa näkyä muttei kuulua" oli mun synnyttäjän kommentti!(en ole vuosiin ollut hänen kanssa tekemisissä jostain kumman syystä :whistle: )Mua ei edes pahoinpitelyiden välillä rakastettu vaan ainoastaan vihattiin!Mää en saanu kiukutella tai itkeä kun nk."äiti" hakkas mua remmillä niin että veri valui pitkin jalkoja!Uhkailtiin hylkäämisellä jne.ja haukuttiin huonoksi ym.ym. ja vieläkin mietin 40v:nä:
Mitä niin väärää mää lapsena tein nk.äidilleni?Synnyin!!!Olimpas paha ihminen!
Ite en käytä väkivaltaa kasvatuksessa ja vanhin jo 20v(välillä kyllä tekis mieli tirvasta ;) )
Mullakin viis mukulaa ja jos käyttäisin väkivaltaa kasvatuskeinona niin saisin kyllä läpi vuorokauden olla heilumassa remmin kanssa! :laugh:
 
Kyllä meidän isää (synt.-43) tukistettiin ja läiskittiin oksalla persuuksille kuulemma oikestaan joka päivä kun oli niin villi MUTTA kotona myös halattiin ja näytettiin sitä rakkautta, eli oli selkeä ero mikä on hyvä ja mikä paha :D Ja on siis maailman rehellisin ja hienoin mies minkä tunnen :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja no jaa:
Kyllä meidän isää (synt.-43) tukistettiin ja läiskittiin oksalla persuuksille kuulemma oikestaan joka päivä kun oli niin villi MUTTA kotona myös halattiin ja näytettiin sitä rakkautta, eli oli selkeä ero mikä on hyvä ja mikä paha :D Ja on siis maailman rehellisin ja hienoin mies minkä tunnen :)


Hyvä pointti!Mua on hakattu ja halveksittu ja alistettu eikä koskaan rakastettu!
Toi rakkauden näyttäminen on todella tärkeää!
 
Kannatan kurinpitoa, en väkivaltaa. väkivalta mielivaltaista , lohdutonta, kurinpito hallittua ja sovintoon pyrkivää.

KAKSI kertaa varoitus, jos ei mene perille, nipsaistaan pulisongista. Lopuksi sovitaan ja halataan. Ja muuten, VARMASTI MENEE PERILLE.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja mun kokemus:
oon joutunu kokemaan fyysistä väkivaltaa ihan vauvasta asti, ja en muista suurinta osaa tapahtumista. Sen jälkeen kyllä riitti huutaminen ja uhkailut. Eli vaikka en muistanu kuin muutaman lievän pahoinpitelyn niin se pelko oli ihan kamala ja jätti kyllä jälkensä :( Ei kyllä ikinä muodostunu hyvää suhdetta vanhempiin eikä kunnioitusta. Lapseen ei saa koskaan käyttää fyysistä väkivaltaa! (Eikä kyllä henkistäkään... ). Jostain myös oon lukenu et huutamista voi verrata fyysiseen väkivaltaa, eli sitäkään ei tartte. Ääntä voi korottaa, mutta huuta ei tarvii.

Totta. En silti kuitenkaan vertaisi huutamista ja fyysistä väkivaltaa toisiinsa, fyysinen kuritus 1000 kertaa pahempaa!

Äänen korotus, huutaa ei tarvitse, vaikka sitäkin moni kasvatusalan ammattilainen tai vanhempi joutuu käyttämään, jos on paha tilanne.
Sellainen huutaminen on kamalaa, mihin liittyy lapsen haukkuminen ja negatiivinen arvostelu ja kiroilu.

 

Yhteistyössä