Samanlainen kokemus ja vauva oli 3710g. Paraneminen kesti tosi kauan ja jäi kyllä traumoja tuosta synnytyksestä.Alkuperäinen kirjoittaja TheUnforgiven:3890g imukupilla ja käynnistyksellä repesin pahasti 3asteen repeämät ja sulkijalihas paskaks..mikä korjattiin leikkaussalissa..menetin verta niin paljon että sainkin sitä pusseissa takasin
Niin... no ei se tuostakaan ole aina kiinni. Pienempää ponnistin 15min ja isompaa 7min.Alkuperäinen kirjoittaja ponnistus hukassa:Huh mitä kokemuksia teillä joillakin..Mulla vauva 3,45 kg, pahasti en revennyt eikä leikattu. Ehti vissiin paikat venyä jonkin verran kun ponnistin melkein 1,5 tuntia. Huhhuh! Mutta nyt osaan jo olla pitkästä ponnistusvaiheesta tyytyväinen, kun ei jäänyt kremppoja alapäähän.
Miten suhtautuivat leikkaustoiveisiin? saitko helpolla vai jouduitko tappelemaan?Alkuperäinen kirjoittaja Pupu T:kaksi ekaa 4,5kg,epparit tehtiin,repeämät tuli, tikkejä tuli,en muista määrää.... seuraavat leikattiin, mulle jäi pelot alatiesynnytyksistä. :/
Mulle kans eka synnytys..emmä tiennyt että se niin paha olisi..kätilötkin kauheita..siis aivan järkyttävä kokemus..kätilö pisti mun neulalla itseensä synnytyksessä..ja jouduin sen takia lisäkokeisiin (aina joutuu ettei ole potilaalla esim hiv mikä vois tarttua) toinen kätilö määki ja huus mulle etten saa huutaa kun ponnistan että ole hiljaa!! ja valitti että: saatko sä nyt ponnistettua vai joudunko tosiaan lähteä hakemaan imukuppiaAlkuperäinen kirjoittaja Beeta:Samanlainen kokemus ja vauva oli 3710g. Paraneminen kesti tosi kauan ja jäi kyllä traumoja tuosta synnytyksestä.Alkuperäinen kirjoittaja TheUnforgiven:3890g imukupilla ja käynnistyksellä repesin pahasti 3asteen repeämät ja sulkijalihas paskaks..mikä korjattiin leikkaussalissa..menetin verta niin paljon että sainkin sitä pusseissa takasin