Meillä lapset oli about 12-13 v, kun ne keksivät, että äiti voisi olla pankkiautomaatti, kokki, pyykkäri, siivooja, taloudenhoitaja ja hovimestari. Aika monella kaverilla taisi äidit sellaisia tehopakkauksia ollakin, mutta mä olin liian itsekäs. Ilmoitin aika suoraan, että jos mun pitää tehdä kaikki kotihommat, jonkun muun pitää osallistua rahan ansaitsemiseen. Kuopukselle annoin myös vaihtoehdon muuttaa isälleen, jos mun kanssani asuminen tuntuu liian vaivalloiselta (exä on siisteydessä lähestulkoon pilkunnussija, joten kummasti poikaa ei kiinnostanutkaan ko vaihtoehto
) Pari kuukautta siinä jupinassa meni ja jouduin jossain määrin laittamaan kovan kovaa vastaan. En laittanut ruokaa, koska puhtaita astioita ei ollut, keittiön työtasot oli tavaraa täynnä ja keittiön roskapussikin täynnä. Ryystin vain kahvia ja luin kirjaa. Ei lapset tyhmiä ole vaan tajusivat, että ruoka ei itsestään ilmesty pöytään eikä tiskit koneeseen tahi roskapussit ulos.
Olen viljellyt paljon konditionaalia: voisitko, olisitko kiltti, ehtisitkö, et viitsisi jne. En ole käskyttänyt vaan nätisti pyytänyt. Samaa konditionaalia oppivat lapsenikin käyttämään "äiti, voisitko tuoda mulle..." jne Esikoisella on vammansa takia ollut omat rajoitteensa kotihommissa, mutta silti aina yritti parhaansa. Kuopukselle kun olen sanonut "et viittis imuroida alakertaa" niin ei mun ole tarvinnut odottaa edes minuuttia, kun imuri on jo surissut. Lasten omat huoneet ovat olleet heidän omaa aluettaan ja niihin en ole puuttunut. Ainoastaan aikoinaan sanoin, että jos niissä huoneissa alkaa yksikään tuhohyönteinen pesimään, niin sitten mä tulen ja siivoan eikä niissä huoneissa ole sen jälkeen muuta kuin sänky, koulupöytä ja koullutarvikkeet.
Kuopus perheen "ainoana miehenä" oppi jo kauan sitten, että pikkuinen äiti nyt ei ihan joka paikkaan yletä. Ja esim kun irrottelin lavuaareista putkia putsatakseni viemärit, poika ilmaantui jo 10-vuotiaana viereen ja kysyi "tarviitko apua?".
Mä olen aika boheemi siisteyden suhteen, joten meillä ei ole ollut koskaan tiptop siistiä. Mulla saattaa olla ompelu- ja askartelutarvikkeita pitkin kämppää. Tiskikoneellisen tiskiä saan aikaiseksi jo siinä, että laitan päivällisen. En edellytä lapsiltanikaan steriiliä siisteyttä. Riittää, kun itse viihtyy. Nykyisin - kun kuopuksen huoneesta alkaa kuulua ryske, ovi käydä, pölynimuri hurista ja poika tulee kysymään, mihin olen laittanut lattianpesuaineen, pojan huoneesta lakanat lentää pesukoneeseen jne - tiedän, että pojalle on tulossa "arvovieraita" käymään :xmas:.