Minkä ikäisinä lapsenne alkavat osallistua kotitöihin?

..vai osallistuvatko ollenkaan? Ja perusteluja mukaan myös Minkä ikäiselle minkälaisia hommia?

 

2v tyhjentää astianpesukonetta kaverina. ja vie likapyykkinsä pyykkikoriin.
4v siivoaa, petaa sänkynsä, imuroi ja vie pyykkinsä pyykkikoriin.

 

Poika 2v9kk ja hän on mukana kotihommissa ja hänestä on ihan oikeastikkin apua Ei tietenkään vielä voi hänen harteilleen jättää mitään hommia mutta mun kanssa touhuaa ja haluaakin touhuta.

 

2-vuotiaasta asti on tyhjentänyt tiskikonetta..ojentaa sieltä kuppeja..siivoaa omat lelut,ainakin silloin tällöin pyykkikoneen tyhjentää äidin kanssa ja laittaa vaatteita vaatekaapin alimmille hyllyille.

 

jostain reilusta 1v ikäisestä ovat molemmat osallistuneet lelujen siivoamiseen.

Tykkäävät myös pyyhkiä pölyjä, 4v. vie omat likaiset vaatteensa kodinhoitohuoneeseen.
Samainen tyttö myös "joutuu" laittamaan ulkoa tullessaan hatut ja hanskat kaappiin omaan koriin..

 

15v. ei meinaa tehdä mitään,ei edes astioita koneeseen tai pyykkejä pyykkikoppaan... roskat vie joskus. Pienenä oli reippaampi.

 

Reilu yksivuotias avittaa parhaansa mukaan pyykinripustuksessa, lelujen keräämisessä, roskien viemisessä roskikseen, pölyjen pyyhkimisessä jne.

 

2,5v auttaa pyykkikoneen tyhjentämisessä, ostoskassien purkamisessa, astianpesukoneen tyhjentämisessä ja lelujen keräämisessä. Imuroidakin tuo tahtoisi, mutta sitä nyt ei ihan auttamiseksi voi sanoa

1v auttaa myös keräämään leluja.

 

Poika ollut tomerana mukana kotitöissä 1,5-vuotiaasta saakka (poika nyt 2v4kk). Tyhjennetään tiskikonetta yhdessä, ripustetaan pyykkejä kuivamaan ja kannetaan yhdessä kuivia kaappeihin, harjailee rikkaharjalla lattioita, ojentelee takkapuita niiden säilytyslokeroon, haravoi ulkona lehtiä ja antais kissallekin ruoat, jos osais avata ruokapussin.. Pääasiassa kaikessa poika haluaa olla mukana, mitä vanhemmat vähänkin tekee.

 

Entäs sitten isommat lapset (kouluikäset), tekevätkö edelleen reippaasti vai jääkö se kotitöissä auttaminen pois, kun kasvavat? Minua ihmetyttää tuttavaperheen 12- ja 14-vuotiaat pojat, olin muuttoapuna muutama viikko sitten siellä ja pojat makasivat säkkituoleissa pelaamassa pleikkaa sillä välin kun me (kolme naista) kannettiin kaikki. Siis eikö tuon ikäinen muka voisi auttaa edes muuttolaatikoita kantamaan? Ihmettelin tätä asiaa tuttavalleni huumoriin puettuna ja hän siinä sitten sanoi, että kyllä kohta pojat joutuu hommiin kun joutuvat imuroimaan tyhjän asunnon. Esitti tämänkin asian siis jotenkin valitellen, että imurointi ei todellakaan kuulu tyyppien normaaliaskareisiin. Voi parkoja, mitenköhän nyt reagoivat kun joutuvat tekemään. Kyllä voin sanoa, että ärsytti hiki virraten kantaa sitä tavaraa kun nuoret miehet makasi siinä kädet niskan takana ja kattelivat meidän touhuja. Ei sillä, että olisin sitä mieltä että tuon ikäisten tarvitsisi kaikki tehdä ja kantaa, mutta eikö nyt oikeasti olisi voineet jotain kantaa? Ihan periaatteesta? Pojat eivät osaa viedä myöskään pyykkejä pyykkiin, roskia roskiin eivätkä osaa tehdä itselleen minkäänlaista ruokaa.

Meillä 6-vuotias imuroi oman huoneensa 50% kerroista. Nelivuotias osaa siivota huoneensa (kerätä tavarat) siinä missä aikuinenkin sen tekisi. Pyykkinsä huolehtivat, auttavat lajittelussa, ovat "vastuussa" siitä, että omat seuraavan päivän vaatteet on katsottuna illalla valmiiksi. Isompi lapsi osaa tehdä itselleen välipalaa ja siivota jälkensä. Olenkohan minä nyt liian natsi äitinä, vai miten meillä menee niin eri tavalla nuo jutut?

Mietin vaan, että mitenköhän vaikea elämä noille säkkituolireissukoille tulee, kun joutuvat omaan kämppään ja pitäisi olla tekemässä kaikki kotityöt yhtäkkiä itse.. vai meneeköhän se äiti sitten kerran viikossa tekemään pojille kaapin täyteen ruokaa, pesemään pyykkiä ja siivoamaan? Mietin myös, että vaikuttaakohan se poikien sukupuolikäsityksiin. Että jos äiti tekee kotona kaiken, niin olettaako poika mieheksi kasvettuaan, että se tuleva puoliso tekee sitten kaiken? Pohdintoja, pohdintoja Mielipiteitä kehiin!!

 

Ihania kyllä teidän pienet apulaiset :heart:

 

2 -vuotiaana kaikki ovat osallistuneet pikkuaskareisiin, pyykkien ripustamiseen tai astianpesukoneen tyhjennykseen. Näiden jo kouluiän saavuttaneiden kanssa ollaan sovittu, että hoitavat oman huoneensa vähintään kerran viikossa siihen kuntoon että sen pääsee imuroimaan. Isommat osallistuvat ihan vapaaehtoisesti myös pölyjen pyyhintään (muualta kuin omista huoneistaan)..

 

Pian neljävuotias on auttanut aina kykyjensä mukaan. Auttaa pöydän kattamisessa, tiskikoneen tyhjennyksessä, pyykkien ripustelussa jne. pikkuhommissa. Siivoaa myös toki omia jälkiään, laittaa leluja paikoilleen jne.

 

Siinä vaiheessa kun siivousrätti tai tiskiharja ei mennyt enää ensimmäisenä suuhun. Mitähän noilla olisi ollut ikää? 1,5 vuotta suurinpiirtein. Ja hommat sen mukaan, mitä lapsi milloinkin kykenee tekemään. Alussa keittiön alakaappien ovien pyyhkimistä ja tavaroiden kantamista paikasta toiseen. Kissankarvojen lakaisemista lattialta ennen imurointia..lapsillani oli sellaiset lasten harja ja rikkalapio. Pyykin ripustamista narulle heti, kun ylettivät. Pyykkien lajittelua osasivat kanssani tehdä heti, kun tunnistivat värit: mustat tuohon pinoon, valkoiset tuohon, punaiset tähän jne.

 

Lapset 2v ja 3v. Kotitöihin haluaisivat varmaan osallistua enemmänkin, etenkin tiskaukseen. Tällä hetkellä korjaavat lelunsa, tuovat astiansa syönnin päälle tiskipöydälle, avustavat pyykkien laitossa, joskus myös osallistuvat puiden kantoon kantamalla yhden puun tms. Tiskaukseen ollaan ajateltu sellasta, et saisivat pestä omat astiansa (tietty silloin kun on aikaa sellaiseen) ruuan jälkeen, kun se olis niin mieluista niille.

 

Kävelemään oppiessa, 1,9v tyhjentää ruokailuvälineet tiskikoneesta oikeille paikoilleen ja muovikipot laittaa myös oikeaan kaappiin. Sitten laittaa pesukoneeseen vaatteet sitä mukaa kun lajittelen ne hänelle, tyhjentää myös koneen koriin. ja antaa ne yksitellen ripustettavaksi hetken aikaa niitä heiluteltuaan. Joka ilta myös kerätään lelut koreihin lattialta.

 

[QUOTE="diu";24879134]Kävelemään oppiessa, 1,9v tyhjentää ruokailuvälineet tiskikoneesta oikeille paikoilleen ja muovikipot laittaa myös oikeaan kaappiin. Sitten laittaa pesukoneeseen vaatteet sitä mukaa kun lajittelen ne hänelle, tyhjentää myös koneen koriin. ja antaa ne yksitellen ripustettavaksi hetken aikaa niitä heiluteltuaan. Joka ilta myös kerätään lelut koreihin lattialta.[/QUOTE]

Niin joo lisään vielä että vie roskat roskiin itse ja vaihtaisi mielellään myös pussinkin joka kerta. =)

 

Meillä lapset oli about 12-13 v, kun ne keksivät, että äiti voisi olla pankkiautomaatti, kokki, pyykkäri, siivooja, taloudenhoitaja ja hovimestari. Aika monella kaverilla taisi äidit sellaisia tehopakkauksia ollakin, mutta mä olin liian itsekäs. Ilmoitin aika suoraan, että jos mun pitää tehdä kaikki kotihommat, jonkun muun pitää osallistua rahan ansaitsemiseen. Kuopukselle annoin myös vaihtoehdon muuttaa isälleen, jos mun kanssani asuminen tuntuu liian vaivalloiselta (exä on siisteydessä lähestulkoon pilkunnussija, joten kummasti poikaa ei kiinnostanutkaan ko vaihtoehto ) Pari kuukautta siinä jupinassa meni ja jouduin jossain määrin laittamaan kovan kovaa vastaan. En laittanut ruokaa, koska puhtaita astioita ei ollut, keittiön työtasot oli tavaraa täynnä ja keittiön roskapussikin täynnä. Ryystin vain kahvia ja luin kirjaa. Ei lapset tyhmiä ole vaan tajusivat, että ruoka ei itsestään ilmesty pöytään eikä tiskit koneeseen tahi roskapussit ulos.

Olen viljellyt paljon konditionaalia: voisitko, olisitko kiltti, ehtisitkö, et viitsisi jne. En ole käskyttänyt vaan nätisti pyytänyt. Samaa konditionaalia oppivat lapsenikin käyttämään "äiti, voisitko tuoda mulle..." jne Esikoisella on vammansa takia ollut omat rajoitteensa kotihommissa, mutta silti aina yritti parhaansa. Kuopukselle kun olen sanonut "et viittis imuroida alakertaa" niin ei mun ole tarvinnut odottaa edes minuuttia, kun imuri on jo surissut. Lasten omat huoneet ovat olleet heidän omaa aluettaan ja niihin en ole puuttunut. Ainoastaan aikoinaan sanoin, että jos niissä huoneissa alkaa yksikään tuhohyönteinen pesimään, niin sitten mä tulen ja siivoan eikä niissä huoneissa ole sen jälkeen muuta kuin sänky, koulupöytä ja koullutarvikkeet.

Kuopus perheen "ainoana miehenä" oppi jo kauan sitten, että pikkuinen äiti nyt ei ihan joka paikkaan yletä. Ja esim kun irrottelin lavuaareista putkia putsatakseni viemärit, poika ilmaantui jo 10-vuotiaana viereen ja kysyi "tarviitko apua?".

Mä olen aika boheemi siisteyden suhteen, joten meillä ei ole ollut koskaan tiptop siistiä. Mulla saattaa olla ompelu- ja askartelutarvikkeita pitkin kämppää. Tiskikoneellisen tiskiä saan aikaiseksi jo siinä, että laitan päivällisen. En edellytä lapsiltanikaan steriiliä siisteyttä. Riittää, kun itse viihtyy. Nykyisin - kun kuopuksen huoneesta alkaa kuulua ryske, ovi käydä, pölynimuri hurista ja poika tulee kysymään, mihin olen laittanut lattianpesuaineen, pojan huoneesta lakanat lentää pesukoneeseen jne - tiedän, että pojalle on tulossa "arvovieraita" käymään :xmas:.