Minkä näistä pitäisi ratkaista lastensaanti PELKO, JÄRKI, SYDÄN ?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vieras
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vieras

Vieras
Siis minulla kolme ihanaa lasta ja mies. Olemme onnellisisa näinkin, mutta jo usean vuoden olen miettinyt vielä sitä yhtä lasta....ees taas....minkä näistä mielestäsi pitäisi olla se vahvin tekijä päätöksenteossa.....

pelko: kauhistus siitä että voi 5 kk pahoin, synnytys on kamalaa, jos kaikki ei menekään hyvin, keskenmeno myöhäisessä vaiheessa, ongelmat synnytyksessä, jos lapsi ei ole terve, miten itse jaksan, miten reagoi astmani raskauteen....siis jos jotain kamalaa tapahtuu...

järki: kaikki nyt hyvin, lapset jo "hyvässä vaiheessa" jää itselle aikaa, raha riittää paremmin kun 3 lasta, maailma on paha paikka, jaksan nyt hyvin, uuden lapsen myötä isoja järjestelyjä mm. tilojen ja auton suhteen, matkustelu ja kulkeminen isompien lasten kanssa taas "himmantuisi" muutamaksi vuodeksi, olen jo 36, nuorimmainen 5 vuotias. Mies yrittää kuunnella järjen ääntä, mutta sanonut että jos tulen vielä yhdestä lapsesta onnelliseksi, niin antaa mennä sitten vaan. Olen aloittanut harrastuksen, jossa hiukan tienaakin ja haluaisin sitä jatkaa.

sydän: haave vielä yhdestä lapsesta on kova, pitäisi luottaa siihen että elämä kantaa, lapset ovat ihania, olen sellainen äitihahmo kuitenkin ja mielestäni iän puolesta nyt viimeiset hetket ryhtyä tähän, tai sitten ei enää koskaan....jos sitten kuitenkin harmittaa, jos ei anna mahdollisuutta....

Tiedän, että tämä ei ole mikään nettikyselyn paikka, mutta kiinnostaa tietää, mitent te toimisitte/olette toimineet, miten se on onnistunut, oleteko olleet päätökseenne tyytyväisiä ? Kiitos.
 
mielestäni jos yhtään siltä tuntuu ja mieskin asian hyväksyy ja on valmis vielä yhteen lapseen niin kannattaa kuunnella sydäntään koska tekstistäsi sai sen kuvan että kadut asiaa jälkeenpäin jos et lapsen tekoon ryhdy ja juuri niinkuin kirjoitit olevasi 36v, niin siinäkin mielessä varmasti vielä vauvaajankin jaksaisit hyvin:) tsemppiä päätöksiin ja kaikkea hyvää perheellenne<3
 
Mieti olemassa olevien lastesi kannalta - heiltähän se on pois jos vielä teet lisää. Ja jos varaa on, niin pakasta munasoluja - saat vielä jopa kymmenen vuotta harkinta aikaa:). Nim. merk. lapseton 32-v.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ilo81:
mielestäni jos yhtään siltä tuntuu ja mieskin asian hyväksyy ja on valmis vielä yhteen lapseen niin kannattaa kuunnella sydäntään koska tekstistäsi sai sen kuvan että kadut asiaa jälkeenpäin jos et lapsen tekoon ryhdy ja juuri niinkuin kirjoitit olevasi 36v, niin siinäkin mielessä varmasti vielä vauvaajankin jaksaisit hyvin:) tsemppiä päätöksiin ja kaikkea hyvää perheellenne<3

peesi.. odotan kuudetta :):)
 
Alkuperäinen kirjoittaja kannanottaja:
Mieti olemassa olevien lastesi kannalta - heiltähän se on pois jos vielä teet lisää. Ja jos varaa on, niin pakasta munasoluja - saat vielä jopa kymmenen vuotta harkinta aikaa:). Nim. merk. lapseton 32-v.

Hui, tuo toisilta lapsilta pois osuus. Kyllä meillä ainakin jokainen pieni on tuonut lisää rakkautta ja elämää, ei vähentänyt. Rahallisesti sitä asiaa ei voi ajatella, jos kuitenkin kohtuullisesti pärjätään. Anna mennä vaan, ei ainakaan kannata katua sitä että ei antanut mahdollisuutta. Jos sitten vauvaa ei kuulu, päätös ei ole sinun. Itsekin haaveilen vielä yhdestä, mutta ikä alkaa olla esteenä. Ja sinä olet tyttönen minuun verrattuna.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ..:
Alkuperäinen kirjoittaja kannanottaja:
Mieti olemassa olevien lastesi kannalta - heiltähän se on pois jos vielä teet lisää. Ja jos varaa on, niin pakasta munasoluja - saat vielä jopa kymmenen vuotta harkinta aikaa:). Nim. merk. lapseton 32-v.

Hui, tuo toisilta lapsilta pois osuus. Kyllä meillä ainakin jokainen pieni on tuonut lisää rakkautta ja elämää, ei vähentänyt. Rahallisesti sitä asiaa ei voi ajatella, jos kuitenkin kohtuullisesti pärjätään. Anna mennä vaan, ei ainakaan kannata katua sitä että ei antanut mahdollisuutta. Jos sitten vauvaa ei kuulu, päätös ei ole sinun. Itsekin haaveilen vielä yhdestä, mutta ikä alkaa olla esteenä. Ja sinä olet tyttönen minuun verrattuna.

No tietenkin niin kauan kun kohtuullisesti pärjätään:).
 
sydän.
se on ainut jolla loppujen lopuksi on merkitystä. jso ajattelet 20 vuoden päähän voi se sydän edelleen surra sitä ettei sitä viimeistä tullut tehtyä. ei siinä menneet järkiajatukset/pelot enää ole mielessä. ainoastaan se sydämessä tuntemasi pettymys ja suru
 
Alkuperäinen kirjoittaja kannanottaja:
Mieti olemassa olevien lastesi kannalta - heiltähän se on pois jos vielä teet lisää. Ja jos varaa on, niin pakasta munasoluja - saat vielä jopa kymmenen vuotta harkinta aikaa:). Nim. merk. lapseton 32-v.

mitä pois muilta lapsilta? reimateccejä ja pleikkaripelejä?? on lapsilla väärät arvot jos materia on niin tärkeää ettei sen vuoksi voi tehdä pikkusisarusta ettei lapset vaan joudu mistään luopumaan.
ite oon neljän lapsen perheestä eikä mulla sit ollut niitä muotivaatteita. mutta eipä se mua ikinä haitannu. nyt mulla on jotain mitä sen aikaset yhden-kahden lapsen perheiden lapset eivät saaneet. jotain todella paljon tärkeämpää, jonka vuoksi lapsena oli kyllä valmis sittne luopumaan siitä materiasta
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
sydän.
se on ainut jolla loppujen lopuksi on merkitystä. jso ajattelet 20 vuoden päähän voi se sydän edelleen surra sitä ettei sitä viimeistä tullut tehtyä. ei siinä menneet järkiajatukset/pelot enää ole mielessä. ainoastaan se sydämessä tuntemasi pettymys ja suru

Näin miekin ajattelen. Ja muutenkin, jos ihminen ajattelisi järjellä, ei lapsia tehtäisi. Paitsi toki lajin säilymisen kannalta katsottuna. Muttei kukaan oikeasti järjellä voi "itselleen" lasta tehdä. Mitä järkevää on tuhlata mielettömästi rahaa lapseen, valvoa yöt jne? Ei, kyllä se on tunneasia. Tietty on hyvä miettiä tiettyjä asioita ensin, mutta uskon, että jokaisella se sydän ratkaisee lopulta.

Ymmärsiköhän kukaan. :D
 
Mä mietin vaan sitän näkökulmaa, että muut sisarukset on aika paljon vanhempia, siis kaikki kolme. Tää neljäs olis "yksin" pieni. Monelta tälläiseltä "iltatähdeltä" olen kuullut ettei niin mukavaa ollut kun ei koskaan kuulunut/päässyt joukkoon. Sitten tarttis tehdä vielä kaksi... ;)
Tuo vaan siis yksi ajatus...
 
Alkuperäinen kirjoittaja Viblsp-:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
sydän.
se on ainut jolla loppujen lopuksi on merkitystä. jso ajattelet 20 vuoden päähän voi se sydän edelleen surra sitä ettei sitä viimeistä tullut tehtyä. ei siinä menneet järkiajatukset/pelot enää ole mielessä. ainoastaan se sydämessä tuntemasi pettymys ja suru

Näin miekin ajattelen. Ja muutenkin, jos ihminen ajattelisi järjellä, ei lapsia tehtäisi. Paitsi toki lajin säilymisen kannalta katsottuna. Muttei kukaan oikeasti järjellä voi "itselleen" lasta tehdä. Mitä järkevää on tuhlata mielettömästi rahaa lapseen, valvoa yöt jne? Ei, kyllä se on tunneasia. Tietty on hyvä miettiä tiettyjä asioita ensin, mutta uskon, että jokaisella se sydän ratkaisee lopulta.

Ymmärsiköhän kukaan. :D

Tää oli aika hyvin sanottu, vaikka alkas ihan huvittamaan. Mutta joo, sydämmellä niitä lapsia tehdään. Ja jos asiat muutenkin noin hyvällä mallilla niin mikä ettei! =)
 
Alkuperäinen kirjoittaja xyz:
Mä mietin vaan sitän näkökulmaa, että muut sisarukset on aika paljon vanhempia, siis kaikki kolme. Tää neljäs olis "yksin" pieni. Monelta tälläiseltä "iltatähdeltä" olen kuullut ettei niin mukavaa ollut kun ei koskaan kuulunut/päässyt joukkoon. Sitten tarttis tehdä vielä kaksi... ;)
Tuo vaan siis yksi ajatus...

Musta taas se olis kaiken huomion keskipiste, isommat ois isona apuna ja saisivat myös loistaa pikkuihmisen silmissä. Mä oon 26v ja mulla on 28v ja 18v siskot ja 11v pikkuveli :heart: Kyllä nää molemmat pikkusisarukset ovat saaneet paljon huomiota ja rakkautta osakseen, sekä pitäneet jollain tavalla meitä isosisaruksia "idoleinaan" jos nyt niin voi sanoa :D
 
Alkuperäinen kirjoittaja isosisko:
Alkuperäinen kirjoittaja kannanottaja:
Mieti olemassa olevien lastesi kannalta - heiltähän se on pois jos vielä teet lisää. Ja jos varaa on, niin pakasta munasoluja - saat vielä jopa kymmenen vuotta harkinta aikaa:). Nim. merk. lapseton 32-v.

mitä pois muilta lapsilta? reimateccejä ja pleikkaripelejä?? on lapsilla väärät arvot jos materia on niin tärkeää ettei sen vuoksi voi tehdä pikkusisarusta ettei lapset vaan joudu mistään luopumaan.
ite oon neljän lapsen perheestä eikä mulla sit ollut niitä muotivaatteita. mutta eipä se mua ikinä haitannu. nyt mulla on jotain mitä sen aikaset yhden-kahden lapsen perheiden lapset eivät saaneet. jotain todella paljon tärkeämpää, jonka vuoksi lapsena oli kyllä valmis sittne luopumaan siitä materiasta

Lapset arvottaa elämäänsä randomilla; onko vanhemmilla aikaa ja voimia, ja loppujen lopuksi se elämä kodin ulkopuolella on raadollista. Se halvoissa vaatteissa kulkeminen ja maksullisten harrastusten puuttuminen voi syödä itsetuntoa. Been there and done that. Onneks ei tarvinnu jakaa niukkoja resursseja sisarusten kanssa. Meistä ainoan lapsen perheen serkuksista on tullutkin yllättävän läheisiä:).
 
Sydän ohjaa korkeintaan verta kiertämään suonissa. Sana jota haet on tunne (joten "pelko" ja "sydän" on tässä tapauksessa sama asia) , ja minusta tunteiden ja fiilisten perusteella voi kyllä ratkaista minkä värisen takin ostaa kevääksi, mutta noin paljon elämään (omaan ja muiden) vaikuttavien päätösten kanssa pitää käyttää järkeäänkin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Glow:
:heart:

lapsia ei mun mielestä tehdä, lapsia saadaan ;)

no tuo nyt ei nykyään enää pidä paikaansa. koitappa mennä sanomaan tuo vanhanaikainen klisee jollekulle joka on vuoden tekemällä tehnyt lasta ja käy sen jälkeen kokeissa ja erilaisissa hoidoissa..
joo mä oon kyllä lapseni tekemättä saanut, kaikilla vaan ei oo sekään ihan yhtä helppoa..
 
Huvittavia nämä, jotka luottaa ns. järkeen. Juuri se sisäinen johdatus ns. intuitio/ sydämen ääni on se, jota olisi opittava kuuntelemaan, se on ainoa tie ja totuus. IHmiset hakee ulkoapäin vahvistusta, vaikka ratkaisu on sisällämme. Se mikä tuntuu hyvältä on oikea ratkaisu. Mutta ei kun järkisyistä vaan naimisiin jne. ja sitten ihmetellään kun ei olla onnellisia.
Nyky-yhteikunnan uhreja nämä tai länsimaisen yhteiskunnan siis, idässä sentään osataan arvsotaa itsetuntemsuta, hiljentymistä, mielen tyhjentämistä jolloin se intuition ääni vahvistuu.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Järki:
Huvittavia nämä, jotka luottaa ns. järkeen. Juuri se sisäinen johdatus ns. intuitio/ sydämen ääni on se, jota olisi opittava kuuntelemaan, se on ainoa tie ja totuus. IHmiset hakee ulkoapäin vahvistusta, vaikka ratkaisu on sisällämme. Se mikä tuntuu hyvältä on oikea ratkaisu. Mutta ei kun järkisyistä vaan naimisiin jne. ja sitten ihmetellään kun ei olla onnellisia.
Nyky-yhteikunnan uhreja nämä tai länsimaisen yhteiskunnan siis, idässä sentään osataan arvsotaa itsetuntemsuta, hiljentymistä, mielen tyhjentämistä jolloin se intuition ääni vahvistuu.

Idässä nimenomaan luotetaan järkeen. :D Solmitaan esim. vanhempien sopimia järkiavioliittoja, jotka toisinaan ovat paljonkin onnellisempia kuin länsimaisessa rakkauden huumassa solmitut avioliitot. Näissä avioliitoissa rakkaus ja kiintymys syntyvät vähitellen ja se kasvaa vuosien saatossa, kun vanhemmat ovat valinneet toisilleen sopivat puolisot. Länsimaissa järjen ääni kadotetaan rakkauden huumassa ja rynnätään naimisiin vaalenapunaiset lasit silmillä, vain huomaamaan, että se maailman ihanin olikin täysi idiootti kun rakkauden huuma laantui. ;)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Järki:
Huvittavia nämä, jotka luottaa ns. järkeen. Juuri se sisäinen johdatus ns. intuitio/ sydämen ääni on se, jota olisi opittava kuuntelemaan, se on ainoa tie ja totuus. IHmiset hakee ulkoapäin vahvistusta, vaikka ratkaisu on sisällämme. Se mikä tuntuu hyvältä on oikea ratkaisu. Mutta ei kun järkisyistä vaan naimisiin jne. ja sitten ihmetellään kun ei olla onnellisia.
Nyky-yhteikunnan uhreja nämä tai länsimaisen yhteiskunnan siis, idässä sentään osataan arvsotaa itsetuntemsuta, hiljentymistä, mielen tyhjentämistä jolloin se intuition ääni vahvistuu.

Hohhoijaa. Loppujen lopuksi järkeä tarvitaan myös kuitenkin, kun tehdään isoimmat päätökset. "Sydämen ääneen" luottaminen voi hetkellisesti tuntua hyvältä idealta, mutta ap:n tapauksessa käyttäisin myös järkeä.

Järki ja tunne ovat molemmat tärkeitä asioita, mutta niitä tulisi käyttää yhdessä. Jos käyttää vain järkeä, voi jäädä monesta kivasta asiasta paitsi, ja jos käyttää vain tunnetta, tulee helposti tehtyä ratkaisuja, joita katuu myöhemmin.

Ap:n tapauksessa olisi todellakin syytä miettiä asiaa myös järjellä. Hänellä on jo kolme lasta ja elämä mallillaan, minusta nuo järkisyyt painavat tuossa tilanteessa enemmän. Kannattaa listata molemmat puolet asiasta ja katsoa tuleeko enemmän plussaa vai miinusta.

Tuon listan perusteella enemmän miinusta, ja kolme lasta on jo paljon muutenki, tai luulisin, että ainakin riittävästi. Elämässä on niin paljon muutakin sisältöä. Niin, ja tietysti nuo raskauteen liittyvät terveysasiat. Vauvakuume on usein myös hormonaalinen ilmiö, joten sekin olisi syytä muistaa ja osata ajatella sen valossa.
 
Minä kannatan järkeä. mieelstäni se pitää sisällään ja huomioi myös sydämen halut ja pelot, kokoaa ne asioiden positiiviset ja negatiiviset puolet ja lopulta päätyy siihen mikä on järkevin ratkaisu - näissä asioisaa äidin lisäksi myös isälle ja muille sisaruksille. Ei se järki tarkoita että ensimmäisen huonon puolen tultua ilmi sanotaan heti "ei". Enemmänkin se miettii juuri ne hyödyt ja haitat ja pohtii pystyykö ja jaksaako elää elämää niiden haittojenkin kanssa sellaisena että siitä nauttii.

Jos luottaa pelkkiin tunteisiin ja haluihin niin se on vähän lyhytnäköistä. Ihmisen halut kun tulee ja menee, varsinkin jos on noita pelkoja mukana niin lastenhankinnassa ollaan melkoisessa ristituulessa. Tyyliin jätetään ehkäisy pois kun nyt tuntuu että halutaan vauva, kun tulee raskaaksi iskeekin ne pelot vastaan ja niitä kuunnelleen taas tehdään abortti. Kunnes hetken päästä sekin alkaa kaduttamaan ja nuomaa yhä kuumeilevansa vauvaa...

Ap:n tilanteesta en osaa sanoa, hän voi päättää kummin hyvänsä. Kun järkisyyt mielessäni tuossa antavat mahdollisuuden kumpaankin niin siinä voi sitten antaa sille sydämenäänelle enemmän tilaa.
 

Uusimmat

Kuumimmat

Yhteistyössä