minkä ikäinen esikoinen kun olette antaneet seuraavalle mahiksen tulla?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja utelias
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Esikoinen oli 1kk kun annattiin toiselle raskaudelle mahdollisuus.
Meni vuosi,toinenkin jonka aikana oli 3keskenmenoa.Sitten viimein tärppäsi,ja toinen syntyi esikoisen täyttäessä 3vuotta.
Kolmannen/neljännen la on samana päivänä kun kakkonen täyttää 2vuotta.
Sitten saa riittää meideän lapsiluvun kasvattaminen.Ammatti odottaa.
Ehkäisyä emme ole käyttäneet,silti raqskaaksi tuleminen tai raskaana pysyminen on ollut suhteellisen hankalaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kylkiluu:
Periaatteessa mahdollisuus uudelle raskaudelle oli olemassa heti esikoisen synnyttyä, ehkäisyä ei näet ollut. Mun kohdallani imetys kuitenkin toimi niin hyvin, että seuraava raskaus alkoi vasta imetyksen loputtua esikoisen ollessa 1v7kk. Ikäeroksi tuli 2v4kk ja on ollut mielestäni oikein sopiva ikäero :)

Samalla logiikalla toimittiin. Imetys loppui ja uusi raskaus alkoi, kun esikoinen oli 8,5kk. Ikäeroa tuli siis 1v5kk.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kirsikka:
Miksi ihmeessä lapsen pitäs saada huomio täysin 2vuoden ajan? Kas kun sitä huomiota voi antaa lapselle vaikka siihen toisen tekeekin. Ei se huomionantaminen mihinkään lopu vaikka toinen lapsi tulisikin. Vai onko se sitten jotenkin sallitumpaa pökätä esikoinen isän hoitoon kun tulee uusi vauva. Ei mun mielestä.

psykologit puhuu kolmen ensimmäisen vuoden kehityksen tärkeästä ajasta!

 
Alkuperäinen kirjoittaja :):
Odottaako se isompi? Onko se kuitenkaan niin valmis uhraamaan sitä jakamatonta huomiota yhtäkkiä? Meillä ei ole ollu mustasukkaisuutta. Ehkä siksi että ikäero on niin pieni. Ja kyllä ne molemmat tuli hoidettua vaikka sitte yhtä aikaa :D

meillä ikäeroa 3v½v. mustasukkaisuus jotain käsittämätöntä. ehkä siksikin kun samaa sukupuolta ovat.

ja iso järkytys oli esikoiselle kun joutui jäädä kakkoseksi aina. mies ei voinut pitää isyyslomaa eikä mummoja apuna.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Luksusta:
ööh.. EI.

Mä en tiedä millasia sun lapset on tai miten sä niitä hoidat.
Mutta ei mun ole tarvinnut kumpaakaan huudattaa eikä jättää yksin tarpeinensa. Kyllä mulla on kaks kättä ja melko terävä pääkin ;)

On meillä iskäkin onneksi tosi paljon kotona :heart:
Ja ajattele, sekin pärjäs noiden kahden kanssa yksin kun kuopus oli vielä ihan vauva :xmas:

Niin että kun ei muuta keksitä niin lähdetään henkilökohtaiselle linjalle. Minulla on ( luojan kiitos ) lapset isolla ikäerolla ja näin ollen toinen on jo osannut odottaa, ei ole ollut enää niin hoidettava vaan päin vastoin on ollut paljon avuksi eli aivan eri tilanne kuin perheessä jossa 2 vauvaa. Jos molemmat huutaa ja vaatii yhtä aikaa niin ihan takuulla on tilanteita ettei pysty toisen tarpeisiin vastaamaan.

Ja meillä mies on ollut jopa koti-isänä jne mutta miten se liittyy tähän? Yleensä äiti on yksin päivät.

Anteeks nyt vaan, mutta en mä ole mihinkään henkilökohtaisuuksiin lähtenyt.
Totesin vaan, että en tiedä millasia sun lapset on (eli miten koet sen hoitamisen ja hoidon määrän tarpeen, vaativuuden, jne), enkä sitä, että miten sä niitä hoidat.

Saattaa kuulostaa ikävältä, mutta faktahan on, että toisilla se yksi lapsi on yhtä vaativa kun toisella kolme lasta yhteensä. Ja sitten on niitäkin, joille sen yhden hoito on ylivoimaista, vaikkei lapsi mikään vaikea tapaus olekaan, toinen taas hoitaa senkin ongelmitta.

Ja sitten tuo että "kun molemmat pienet huutaa ja vaatii yhtä aikaa".
Meillä EI OLE molemmat huutaneet ja vaatineet yhtäaikaa.
Joskus on toki ollut tilanteita, joissa on tarvittu pientä kekseliäisyyttä, mutta ei meillä ole todella tarvinnut kumpaakaan lasta huudattaa sen takia että "äiti ei nyt kerkeä".

Ja se isä pointti oli vaan se, että meillä on isäkin pärjännyt kahden vauvan kanssa ilman, että kumpikaan on jäänyt paitsioon.. Että ei se nyt niin mahdotonta ole :whistle:

Miten voi sanoa, että "luojan kiitos lapset on isolla ikäerolla", tai arvostella toisten valintoja, kun ei ole koskaan edes itse ollut sellaisessa tilanteessa?
Yleensä just nuo mustaisukkaisuus- ja huomionpuutekommentit tulee ihmisiltä, joilla ei ole kokemusta pienestä ikäerosta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja huu:
Alkuperäinen kirjoittaja Kirsikka:
Miksi ihmeessä lapsen pitäs saada huomio täysin 2vuoden ajan? Kas kun sitä huomiota voi antaa lapselle vaikka siihen toisen tekeekin. Ei se huomionantaminen mihinkään lopu vaikka toinen lapsi tulisikin. Vai onko se sitten jotenkin sallitumpaa pökätä esikoinen isän hoitoon kun tulee uusi vauva. Ei mun mielestä.

psykologit puhuu kolmen ensimmäisen vuoden kehityksen tärkeästä ajasta!



Niin puhuu, oletko ottanut itse tämän huomioon jäämällä lapsen kanssa kotiin, ettei hän vaan joudu jakamaan huomiota tarhassa kenenkään kanssa?
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
saa sitten vastata vielä ihan tuohon alkuperäiseenkin kysymykseen...tiedoksi vaan...

:D Juu siis ei ole mitään käytännön ongelmia pienen ikäeron takia :) Ehkä olis VOINU tulla jos esikoinen ei olis kävelly vielä sillo vuoden ikäisenä kun toinen syntyi, tosin silloki olis voinu luovia tilanteita :) Aika paljon omastakin asenteesta kiinni kuinka arjesta selviää. Hankalia päiviäkin tietysti on mutta uskoisin sen olevan ihan normaalia oli ikäero mitä tahansa tai olis vaan yks lapsi. Ehkä sitte jos on tosi rankka raskaus ja esikoinen on ihan vauva niin sitte voi ehkä miettiä kaks kertaa oliko oikea ratkaisu tehdä lapset pienellä ikäerolla :D
 
Meillä esikoinen oli 2v11kk vanha, kun keskimmäinen syntyi. Eli esikoinen oli noin 2-vuotias, kun aloimme yrittää toista, tärppäsi ensimmäisestä tai toisesta kierrosta, en muista tarkkaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
saa sitten vastata vielä ihan tuohon alkuperäiseenkin kysymykseen...tiedoksi vaan...

Meillä ei ainakaan ole ollut mitään käytännön ongelmia pienen ikäeron takia. Koskaan en ole katunut tuota pientä ikäeroa, vaikka olen suurimman ajan lapsien lapsuudesta ollut. Meille tämä ainakin oli loistava ratkaisu.
 
Esikoinen oli 2,5v kun aloimme yrittämään ja pian tärppäsikin, tulee olemaan 3v3kk kun kakkonen.

Nimenomaan toivoimme hieman isompaa ikäeroa, emme halunneet kahta vauvaikäistä.
 
Ei ole ollut mitään käytännön ongelmia. Lapset on 1v2kk ikäerolla. Tykkään kovasti kun on pieni ikäero. Pojat ovat hyvä tiimi keskenään, saavat mitä ihmeellisimpiä leikkejä aikaseks kun on toisistaan leikkikaveria.
 
Eka mahis tuli ja meni, esikoinen oli 6kk kun tulin raskaaksi, ja sitten tuli alkuraskauden keskenmeno. Toinen mahis tuli ja meni kun esikoinen oli 2v6kk, ja sitten tuli keskiraskauden keskenmeno. Kolmas mahis tuli kun esikoinen oli 3v, ja sitten syntyikin reippaasti lasketun ajan jälkeen tuo vauveliini.
 

Yhteistyössä