Miksi te kuulutte kirkkoon? Pohdintaa..

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierastanko?
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vierastanko?

Vieras
Tiedän, että tästä on keskusteltu jo aivan käsittämättömät määrät, että aihe herättää hirvittävän vahvoja reaktioita ihmisissä. Haluan kuitenkin ottaa esille yhden asian vielä. Miksi te kuulutte kirkkoon?

Minä koen vain vahvaa tarvetta kuulua, en osaa kuitenkaan selittää miksi. Se on sikäli typerää, että minä ehdottomasti kannatan homoseksuaalien liittojen siunaamista ja vielä ehdottomammin siviilivihkimistä. Hyväksyisin ja äänestäisin myös kirkollisen vihkimisen puolesta, jos kyseinen äänestys olisi mahdollinen.

Itselleni kysymys kuuluukin, MIKSI minä kuulun luterilaiseen kirkkoon, vaikka omat käsitykseni ja tulkintani Raamatusta ovat erit?? Tiedän, että naisten äänioikeutta ja naispappeutta on vastustettu Raamatun sanoilla, ja tänä päivänä nämä ovat aiheita joita ei edes voi kyseenalaistaa, ja uskon täysin tämän homo liitto-asian olevan täysin vastaava. Toisaalta kuitenkin... Luterilainen kirkko on luterilainen kirkko, ja kunnioitan sitä että he yrittävät pitää kiinni opeista, jotka ovat edelleen papiston enemmistön mielestä paikkaansa pitäviä. Millä oikeudella meistä kukaan vaatii sitä muuttamaan käsityksiiän, kun se ei siihen selvästi ole vielä valmis? Viiden, kymmenen vuoden kuluttua tilanne saattaa olla jo täysin eri..

Heräsi ajatus, että ehkä meillä pitäisi olla täällä toinen "luterilainen" kirkko, hieman yhteiskristillisemmällä pohjalla vain.. vihityt papit, kirkot ja niiden seurakunnat. Kirkko niille, joita luulisin enemmistön suomalaisista tänäpäivänä edustavan; eli meille, jotka saatamme olla eronneita, kannatamme täysin naispappeutta, hyväksymme homoseksuaalit rinnallemme samanvertaisina. Meille jotka haluamme tulkita Raamattua lähtökohtanamme rakkaus.
 
vähän kysymyksen vierestä, mutta rakkaus ei aina ole sitä vaaleanpunaista pumpulimössöä vaan toisinaan rakkaus kirpaisee. Siis se, joka aidosti rakastaa sinua, myös kurittaa sinua tarvittaessa, koska tietää sen koituvan parhaaksesi. Näin se vaan on.
 
En kuulu. Erosin, koska kirkko ei antanut mulle mitään, eikä mullakaan ollu kirkolle mitääön annettavaa. Kirkko ja valtio toivon mukaan eroavat. Se ois hieno juttu.
 
Kyse ei ole siitä, miten me haluamme, että Raamattua tulkitaan, vaan siitä, miten Jumala haluaa meidän ymmärtävän Hänen sanaansa. Jos lähdemme tuolle linjalle, että tulkitaan, miten itse haluaa, ollaan pahasti hakoteillä. Silloin helposti vääristyy koko Raamatun totuus.
 
mä mietin ihan samaa, miksi hitossa kuulun kirkkoon. meinasin erota juuri eilen eroakirkosta.fi kautta, mutta en eronnut. en tajua miksi.

en usko raamatun sanaan, joten kai tää on vaan sitä että kun on aina kuulunut kirkkoon ja koko muu perhe siihen kuuluu myös niin sitä vaan tavan vuoksi kuuluu siihen itsekin.
 
Koska sisimpäni sanoo, että minun pitää kuulua kirkkoon. Olkoon, että uskoni on sellaista omavalintaista, enkä ole Raamatun orja kuten sanotaan. Luulen, että kirkosta eroaminen nyt on sellaista muotijuttua, mitä yleensäkin tämän päivän yhteiskunnassa kokee. On helpompaa astua kaiken vastuullisuuden ulkopuolelle ja erota kirkosta, olla välittämättä politiikasta, olla välittämättä yhteisistä asioista, koska on helpompaa samaistua FB:n, BB:n ja maksukanavien kautta ja masentua haaveilun osoittauduttua tavoittamattomaksi kohteeksi. On helppoa herjata kaikkea sitä, mikä on ollut perinteistä. On helppoa kapinoida ja pilkata kaikkea sitä, mikä on ollut tarpeen saadaksemme tämän hyvinvoinnin, jota ei osata arvostaa. On helppoa olla vastuuton, jos muut kantavat sen seuraukset.

Ei ole ihme, että tämän päivän nuoret ja nuoret aikuiset ovat pahoinvoivin ikäluokka ikiaikoihin. Mikään ei miellytä, ei opiskelu, ei työnteko, ei vastuu ja koko ajan pitää syyttää muita omasta pahoinvoinnista. Kaikki pitäisi saada valmiina eteen ja jonkun muun pitäisi vielä se maksaa.

Tässä tuli valtava määrä muutakin yhteiskunnallista mielipidettä kirkosta eroamisen yhteyteen. Mutta näillä asioilla on kaikilla yhteys ihmisten sitoutumattomuuteen löytää jonkinlainen kiinnekohta elämään.
Kapinointi on vallalla ja kaikenlainen arvojohtaminen on kriisissä. Luulenpa kuitenkin, että nämä kirkostaeroamiset ja homokeskustelut on vuoden kuluttua unohdettu ja joku toinen asia nostetaan julkisuuteen ja kaikki ovat taas sen kimpussa.
 
En ole seurakunta-aktiivi, en mene edes kummilapsien konfirmaatioon ( koska siellä on tylsäää ) mutta kirkkoon haluan kuulua.
Rahan takia en voisi kirkosta erota. Se on minusta itsekästä ja rumaa.
En tiedä miksi, mutta periaatteessa kuulun kirkkoon. Tunne on vahva.
 
Lainaus: "Heräsi ajatus, että ehkä meillä pitäisi olla täällä toinen "luterilainen" kirkko, hieman yhteiskristillisemmällä pohjalla vain.. vihityt papit, kirkot ja niiden seurakunnat. Kirkko niille, joita luulisin enemmistön suomalaisista tänäpäivänä edustavan; eli meille, jotka saatamme olla eronneita, kannatamme täysin naispappeutta, hyväksymme homoseksuaalit rinnallemme samanvertaisina. Meille jotka haluamme tulkita Raamattua lähtökohtanamme rakkaus. "

Tuohon on jo ratkaisu. Eroa kirkosta. Ei sellaisella kirkolla ole mitään merkitystä, joka hyväksyy kaikki ajatukset ja maailmankatsomukset. Se ei ole enää kirkko, jolla on joku aate, tausta, ja oppi.

Samalla tavoin voisivat kaikki ihmiset olla äänestämättä mitään puoluetta ja perustaa oman puolueen, jota kaikki voisivat äänestää ja joka eduskunnassa jakaisi kaikiille hyvää ilman verotusta ja lakeja.
Kaikki liittyisimme tähän ei-mikään puolueeseen ja kaikilla olisi kaikki hyvin.

Siellä saisivat kaikki lyödä toista turpiin suvaitsevaisuuden hengessä ja ottaa toisen taskusta rahaa, koska kaikki on luvallista. Ei olisi lakeja ja kaikki toiminta olisi yhtä hyväksyttävää niin nykyinen rikollisuus kuin toisten rahojen jakaminen minne kukin niitä haluaa laittaa. Painettaisiin lisää rahaa kaikki päivät ja palkat kymmenkertaistettaisiin joka viikko. Sellainen olisi myös ajatukseltaan kirkko, joka hyväksyisi kaikki näkemykset sisällään. Ei kirkon tehtävä ole juosta kaikkien yhteiskunnallisten näkemysten perässä. Silloinhan Raamattu voitaisiin korvata Seiskalla ja Jumalanpalvelukset BB:n seuraamisella scriiniltä.
 
Minä kuulun kirkkoon, koska koen sen henkiseksi kodikseni, koska haluan kannustaa arvokkaan kulttuuriperinnön säilyttämiseen (kirkkorakennukset,pappilat jne), koska koen saavani sieltä paljon (lapset kerhossa,osa perheestä kirkkokuorossa, hautapaikat, mahdollisuus saada osallistua diakoniatyöhön,vävylle aikanaan kriisiapua miesten ryhmässä jne), koska arvostan kirkon diakoniatyötä ja monista muista vastaavista syistä.

Mutta minä EN yhdyn moniin luterilaisen kirkon raamatuntulkintoihin enkä kaikkeen ns. perusoppiinkaan. On mielestäni kirkolle häpeä esim. se miten suhtautuvat homoliittoihin ja sukupuolten väliseen tasa-arvoon.
Koen sen kuitenkin niin, että "kotonani" on tuossa kohdin likaista ja remontin tarve.
Kun kodin kööki on likainen tai jokin paikka rempsallaan niin silloin tartutaan luutuun ja harjaan eikä astella ulos ja lähdetä matkoihinsa.
 
[QUOTE="punainen";22249488]Mitä rakkaus on? Sitäkö, että annetaan kaikkien toimia mielensä mukaan, vaikka näkisimme heidän kulkevan kohti kuilua?[/QUOTE]

Sinäkö sen tosiaan voit päättää kuka kuilua kohti kulkee?
 
Silloin kun kuuluin kirkkoon, kuuluin ihan vain pelkästään tavan vuoksi, koska ah niin viisaat vanhempani olivat minut siihen liittäneet lapsikasteessa, vain koska tapana oli. Itse en ole kirkkohäitä viettänyt enkä lapsiani kastanut ja kirkostakin sain aikaiseksi erota jo monta vuotta sitten, mutta liian pitkään siihen meni kun jälkeenpäin ajattelee. Siksi ymmärrän hyvin miten monille tämä koko kohu on ollut se viimeinen niitti.
 
[QUOTE="ällitälli";22249814]Ei kai sitä kukaan päätä, vaan sen ympärillä olevat näkevät. Kommenttisi oli typerä ja lapsellinen pohjalta kukin saa tehdä mitä haluaa ja toisesta huolehtiminen on vapaudenriistoa.[/QUOTE]

Ei toisesta voi huolehtia rajoittamalla tämän yksilönvapautta ellei hän toiminnallaan tee jotain toisille tai itselleen haitallista. Jos taas uskovainen kokee että homosuhteessa eläminen on haitallista ja "kuilua kohti kulkemista", on se hänen henkilökohtainen uskomuksensa, ei mikään faktaan perustuva väite jolle hänellä on oikeus tehdä jotain.

Huolissaan saa olla kenestä tahansa, mutta jokaisella on oikeus tehdä elämässään omat valintansa. Jollekin se valinta on uskoa jumalaan ja kuulua kirkkoon, toiselle taas olla uskomatta ja elää suhteessa samaa sukupuolta olevan kanssa, haluta elämänkumppaninsa kanssa jopa naimisiin ja lapsia. Eikä siinä ole mitään pahaa eikä mitään mikä satuttaisi toisia, korkeintaan henkinen kolaus sille joka uskoo toisin.

Sinä voit pitää kommenttejani typerinä ja lapsellisina aivan vapaasti, tosiasia kuitenkin on, että ihmisellä on Suomessa vielä suhteellisen hyvä itsemääräämisoikeus ja vapaus valita.
 
Tiedän, että tästä on keskusteltu jo aivan käsittämättömät määrät, että aihe herättää hirvittävän vahvoja reaktioita ihmisissä. Haluan kuitenkin ottaa esille yhden asian vielä. Miksi te kuulutte kirkkoon?

Minä koen vain vahvaa tarvetta kuulua, en osaa kuitenkaan selittää miksi. Se on sikäli typerää, että minä ehdottomasti kannatan homoseksuaalien liittojen siunaamista ja vielä ehdottomammin siviilivihkimistä. Hyväksyisin ja äänestäisin myös kirkollisen vihkimisen puolesta, jos kyseinen äänestys olisi mahdollinen.

Itselleni kysymys kuuluukin, MIKSI minä kuulun luterilaiseen kirkkoon, vaikka omat käsitykseni ja tulkintani Raamatusta ovat erit?? Tiedän, että naisten äänioikeutta ja naispappeutta on vastustettu Raamatun sanoilla, ja tänä päivänä nämä ovat aiheita joita ei edes voi kyseenalaistaa, ja uskon täysin tämän homo liitto-asian olevan täysin vastaava. Toisaalta kuitenkin... Luterilainen kirkko on luterilainen kirkko, ja kunnioitan sitä että he yrittävät pitää kiinni opeista, jotka ovat edelleen papiston enemmistön mielestä paikkaansa pitäviä. Millä oikeudella meistä kukaan vaatii sitä muuttamaan käsityksiiän, kun se ei siihen selvästi ole vielä valmis? Viiden, kymmenen vuoden kuluttua tilanne saattaa olla jo täysin eri..

Heräsi ajatus, että ehkä meillä pitäisi olla täällä toinen "luterilainen" kirkko, hieman yhteiskristillisemmällä pohjalla vain.. vihityt papit, kirkot ja niiden seurakunnat. Kirkko niille, joita luulisin enemmistön suomalaisista tänäpäivänä edustavan; eli meille, jotka saatamme olla eronneita, kannatamme täysin naispappeutta, hyväksymme homoseksuaalit rinnallemme samanvertaisina. Meille jotka haluamme tulkita Raamattua lähtökohtanamme rakkaus.

Sä kuulut siihen kirkkoon koska pelkäät, etkä ole ikinä ajatellut elämänkatsomustasi, kyseenalaistanut uskoasi tai funtsinut järjellä noita asioita.

Ei ole pakko kuulua kirkkoon, ei ole pakko uskoakaan.
 
Kuulun kirkkoon, koska uskon siihen Raamatun sanaan johon kirkon toiminta kuitenkin perustuu vaikka sitä osittain onkin muunneltu nykyihmisten tahdon mukaan. Minulle on tärkeää, että on paikka jonne voin mennä kuuntelemaan aivan rauhassa ilman häiriötekijöitä sitä sanaa johon uskon. Minä uskon Jumalaan ja minun mielestäni on käsittämätöntä ja aivan järjetöntä uskoa, että tämä maailma olisi muodostunut jostain alkuräjähdyksestä tms. vaan paljon uskottavammalta kuullostaa se, että on Jumala vaikka emme Häntä näe (ja emmehän ole kukaan sitä alkuräjähdystäkään nähnyt johon jotkut uskovat) on luonut tämän kaiken niin ihmeellisen elämän, jossa jokainen pieni solu toimii juuri niinkuin sen pitää. On myös paljon levollisempaa uskoa siihen, että tämän elämän jälkeen on jotain kauniimpaa kuin siihen että olisi vain täyttä tyhjyyttä.
 
Mä kuulun sen takia, koska en uskalla ottaa sitä riskiä, että kuollessani taivaan porteilla Paavali katsoo papereistaan, että jaahas sinähän olet eronnut kirkosta, meneppäs yksi kerros alaspäin.
 
Sinulle "<3". Jos pelkäät, ettet pääse taivaaseen, niin kannattais uskoa Jeesukseen. Raamatussa kerrotaan ihan selvästi, että se joka uskoo, pelastuu. Kirkkoonkuuluminen ei niinkään pelasta.
 
kuulun kirkkoon siksi että olen halunnut tulla vihityksi kirkossa ja että lapseni ovat tulleet kastetuiksi. Uskon Jumalaan vaikka en sitä kailota sitä tuolla turuilla ja toreilla ja Raamattu antaa ohjenuoran elämääni noin yleisesti. Sinä päivänä kun kirkko alkaa virallisesti siunata homoja avioliittoon aion erota kirkosta.
 

Yhteistyössä