Miksi niin moni on raskaana saikulla jatkuvasti?

siis ne perus rasitteet joita moni pitäää siis oikeesti ettei voi muka tehä mitää.. iskias, huono hemppa liitoskivut yms...ymmärrän jossain migreeni tms "vakavampi"..mutta ono siis koko aika sanonu etten niitä tajua ketkä jonukn selkäkivun takia ja iskiaksen takii jää saikulle.

Jaa, mun mielestä sä sanoit että nautit mielummin raskaudesta vaivoineen päivineen (vaikka sulla ei siis ole mitään varsinaisia vaivoja tainnut ollakaan), ja sulla menee hermot niihin jotka valittavat että eivät voi tehdä mitään...

En mäkään tyhjän valittajista tykkää. Niistä, jotka eivät ole mukamas työkykyisiä mutta pystyvät kummasti silti shoppailemaan, ulkoilemaan, yms.

no just niitä laiskoja et shoppailee pitkin saikku päiviä!!!

no nää iskias on kyllä raskaus vaivoja.. mutta mä pidän ne ja olen tyytyväinen..

 

SYVÄLTÄ TÄÄ KETJU!!!!!!!!!!!

 

JOo, mua ei nyt huvita työt, en oo työkykyinen =) Näin minä ainakin tunnen, mutta ei silloin ole syytä hakea saikkua vaan miettiä, missä vika, kun ei vaan nappaa.

Jos sä et itse tajua mitä eroa on työkuntoisella ja työhaluisella/työhön motivoituneella, niin voi voi...

 

eiköhän me jokainen tiedetä ihan täysin ite mihin pystyy ja kui pitkälle!! ei tarvii täällä alkaa tappeleen näistä! kukaan ei voi kuitenkaa toisen saikkua saada pois.

 

Onpa herkkää porukkaa. Ap ihmetteli miksi jotkut hyväksikäyttää raskauttaan hakemalla sairaslomaa kun ei vaan kiinnosta olla töissä.
Heti hirvee itku ja poru ja kisailu siitä, kellä on ollu kaikkein rankin raskaus... nyt ei ollut kyse siitä.
Joihinkin tais kalikka kilahtaa...

Juuri näin!! Veit sanat suustani... Ei ollut ap:llä tarkoitus varmasti TEITÄ oikeasti sairaita ihmetellä, vaan juuri näitä ketä keksii verukkeita. Meillä töissä on myös ollut näitä tapauksia joita ei vaan oikeasti kiinnosta olla töissä kun tietää että saikkua saa mistä syystä tahansa. Ja se että on vielä muutamalle työkaverille suoraan sanonut että ei vaan työt nappaa... Joten kyllä on törkeää käytöstä.

 

en esitäkkää..kyllä mä ainaki nautin raskaudesta vaivoinenni ennemmin ku valitan koko ajan en voi tehä mitää ja saattuuuu jakolottaa ja ja ja .. hermot menee sellasiii!!

Millaisia vaivoja sulla sitten on ollut?

Mä olen peruspositiivinen ja reipas ainakin omasta mielestäni, mutten siltikään juuri nauttinut siitä, että oksensin 30 kertaa vuorokaudessa. Tai siitä, että olin tiputuksessa. Migreenikohtaukset sokeutumisineen ja erittäin kiduttavine päänsärkyineenkään eivät olleet kamalan mukavia. Tai se, että pyörryin yhdessä vaiheessa joka kauppareissulla.

siis ne perus rasitteet joita moni pitäää siis oikeesti ettei voi muka tehä mitää.. iskias, huono hemppa liitoskivut yms...ymmärrän jossain migreeni tms "vakavampi"..mutta ono siis koko aika sanonu etten niitä tajua ketkä jonukn selkäkivun takia ja iskiaksen takii jää saikulle.

Ilmeisesti et ole moista vaivaa koskaan kokenut tai sitten olet luullut kokeneesi. Neljän lapsen selkävaivaisena äitinä voin vähän valottaa mitä on iskiaskipu; Se on sitä että matka sohvalta muutaman metrin päässä olevaan vessaan saattaa hyvinkin kestää puoli tuntia. Autosta ei pääse omin voimin ollenkaan ylös. Samoin jos apua ei ole aamuisin lähellä kun pitäisi sängystä nousta, menee siihen aikaa se puoli tuntia. Yöllä kyljen kääntäminen on myös oma prosessinsa. Saunan lauteille ei ole mitään asiaa. Jos erehdyin vartiksi tietokoneen ääreen eli istuin tavalliselle tuolille, en päässyt sen jälkeen tuntiin kävelemään ollenkaan, yritin liikkua kontaten mutta en pystynyt laskeutumaan konttausasentoon. JNE... Ja siinäkö olisi sitten pitänyt mennä töihin hoitamaan sairaita potilaita. Ja ei, en ole ylipainoinen.

 

Mulla on istumatyö ja voin sanoo, että selkä ei kestäny viime raskaudessa sitä!! Ja kun olen asiakaspalvelutyössä (puhelimitse) niin olisko pitäny itkua vääntäen tehdä töitä?
Selkäkipu oli aivan järkyttävää viimesinä työpäivinä mitä pystyin oleen. Otin särkylääkkeitä mitä sai ottaa, jumppasin selkää, mies yritti hieroo ja auttaa. Mutta ei auttanu ei. Tunnin kun oli töissä istunu, niin aina alko uudestaan jumalaton kipu. Aina ei voi ite valita, pystyyks oleen vai ei. Luulenpa, että minäkin olisin pystynyt oleen seisomatyössä paremmin.

 

Ihmiset ovat laiskoja. Siksi.

 

JOo, mua ei nyt huvita työt, en oo työkykyinen =) Näin minä ainakin tunnen, mutta ei silloin ole syytä hakea saikkua vaan miettiä, missä vika, kun ei vaan nappaa.

Jos sä et itse tajua mitä eroa on työkuntoisella ja työhaluisella/työhön motivoituneella, niin voi voi...

voi voi, jos itse et tajua, ettei kaikki sitä saikkua hae oikeisiin kipuihin =)

 

Mulla on istumatyö ja voin sanoo, että selkä ei kestäny viime raskaudessa sitä!! Ja kun olen asiakaspalvelutyössä (puhelimitse) niin olisko pitäny itkua vääntäen tehdä töitä?
Selkäkipu oli aivan järkyttävää viimesinä työpäivinä mitä pystyin oleen. Otin särkylääkkeitä mitä sai ottaa, jumppasin selkää, mies yritti hieroo ja auttaa. Mutta ei auttanu ei. Tunnin kun oli töissä istunu, niin aina alko uudestaan jumalaton kipu. Aina ei voi ite valita, pystyyks oleen vai ei. Luulenpa, että minäkin olisin pystynyt oleen seisomatyössä paremmin.

Niin ja mäkin tiedän tapauksia, jotka hakeneet saikkua ihan ihme syistä ja käyneet lääkärille valittamassa. Jotka on ihan tienny kuinka "helposti" saikkua voi saada raskausaikana. Toiset haluu tehdä töitä, toiset ei. Oli palkka mikä hyvänsä.

 

voi voi, jos itse et tajua, ettei kaikki sitä saikkua hae oikeisiin kipuihin =)

Tajuan toki, missä muka väitin päinvastaista?

 

voi voi, jos itse et tajua, ettei kaikki sitä saikkua hae oikeisiin kipuihin =)

Tajuan toki, missä muka väitin päinvastaista?

Ah, oliko tuo '' jos sä et itse tajua...'' tarkoitus olla passiivissa?? Sitten luin ja ymmärsin sen väärin. Anteeksi.

 

Ah, oliko tuo '' jos sä et itse tajua...'' tarkoitus olla passiivissa?? Sitten luin ja ymmärsin sen väärin. Anteeksi.

Mä kirjoitin, että jos ei tunne olevansa työkunnossa, voi hakea saikkua, oli raskaana tai ei.

Joku peesasi sitä.

Sitten sinä kommentoit siihen kirjoittamalla jotain siitä, että sua ei vaan huvita työt, et oo siis työkykyinen...vaikka se nyt ei mitenkään liittynyt siihen, mitä mä kirjoitin ja tarkoitin. Laiskuus on asia erikseen, työkunnossa oleminen on ihan toinen juttu.

Eli se sun kirjoitus ei mun mielestä liittynyt mitenkään asiaan, enkä tajua miten oikea työkyvyttömyys liittyy siihen, että sua ei huvittaisi mennä töihin mutta menet silti

 

Mulla on istumatyö ja voin sanoo, että selkä ei kestäny viime raskaudessa sitä!! Ja kun olen asiakaspalvelutyössä (puhelimitse) niin olisko pitäny itkua vääntäen tehdä töitä?
Selkäkipu oli aivan järkyttävää viimesinä työpäivinä mitä pystyin oleen. Otin särkylääkkeitä mitä sai ottaa, jumppasin selkää, mies yritti hieroo ja auttaa. Mutta ei auttanu ei. Tunnin kun oli töissä istunu, niin aina alko uudestaan jumalaton kipu. Aina ei voi ite valita, pystyyks oleen vai ei. Luulenpa, että minäkin olisin pystynyt oleen seisomatyössä paremmin.

Sama täällä, se istumatyö juuri oli pahinta, kotona kun pystyi liikkumaan ja olemaan, niin selän tilanne parani huomattavasti!
Synnytyksen jälkeen kävin fysioterapeutilla joka niksautteli paikat kuntoon, valitettavasti raskauden aikana sitä ei voinut tehdä. Jäin kuukautta ennen äitiysloman alkua pois töistä.

Mut olen samaa mieltä kuin nuo pari muuta tuolla ylempänä, jotkut käyttävät raskautta tekosyynä sairaslomalle vaikka vikaa ei olisikaan. Yksi tuttuni sen sanoi ihan suoraan. Sellaista ap varmaan tarkoitti, ei niitä, jotka ovat oikeasta syystä poissa.

Ja lisään vielä että on ihan oma moka jos kivun kanssa rehkii töissä vain koska ei halua sairaslomalle. Se on sitten oma valinta.

 

Kuten tässä on jo moneen kertaan sanottu, toisen vaivojen suuruutta on vaikea ulkopuolisen nähdä. En kiellä etteikö olisi olemassa sellaisia naisia jotka jäävät "turhan helposti" saikulle raskauden aikana, mutta löytyypä niitäkin jotka tekevät samaa vaikkeivat edes olisi raskaana.

En jaksa omaa esikoisen raskautta kuveilla, varmasti syitä sairaslomalle oli ihan kiitettävästi jo siinä rv 26 ja silti töistä pois jääminen oli kova paikka. Lähinnä työkaverit ja mies saivat pakottaa siihen. Ja pakkohan se oli itsekin myöntää etten enää kyennyt tekemään kuin murto-osan töistäni ja sekin supisteli ihan sairaasti ja oksentelin siinä ohessa. Ei ollut mikään kiva tilanne työkavereille ottaa toisen töitä omille niskoilleen ihan vain sen takia että tämä jääräpäisesti haluaa pysyä töissä vaikkei niistä kykene suoriutumaankaan... :snotty:

Ja kun omia työkavereitani mietin ketkä nyt tässä ovat raskaana olleet niin ei tule mieleen yhtäkään joka olisi turhaan jäänyt saikulle. Monet ovat olleet töissä loppuunasti ja he jotka ovat aiemmin jääneet pois ovat juuri tehneet sen vasta siinä vaiheessa kun työkaverit ja pomo ovat sitä vaatineet. Kyllä kaikki ovat sisukkaasti yrittäneet mukana pysyä siihen asti kun vaan ikinä voivat.

 

Tästä tulikin ketju, jossa kilpaillaan siitä, kellä on ollut rankin raskaus =D Varmaan saa saikkua ihan ilman raskauttakin, jos iskee migreeni tai hemppa on niin alhaalla, että pyörtyy päivittäin. Eihän tuollainen työntekijä töissäollessaan ole edes tuottoisa, ei luulisi työnantajankaan mutisevan lääkärinpäätöstä vastaan.

Mutta onko tässä ketjussa ketään, joka tunnustaa olleensa saikulla ilman sen kummempaa syytä kuin kevätflunssa, joka saattaa vaikka tappaa vauvan (siis äidin mielestä, oireena vuotava nenä, ei muuta). Kukaan ei nyt ole kehuskellut tämmöisellä saikulla, vaan mielestäni ihan pätevillä perusteilla pidetyillä sairaslomilla (joita ap ei käsittääkseni tarkoittanut ihmetellessään, miksi jäädään niin HELPOSTI ja TURHAAN pois töistä).

En nyt jaksa koko ketjua käydä läpi, mutta mulla särähtää tässä nyt korvaan tuo helposti ja turhaan pois töistä. Kun kipu ja pahoinvoinnin kokemus on subjektiivisia asioita. Ulkopuolisen on mahdotonta sanoa onko joku riittävän kipeä ollakseen sairaslomalla, ja siksi mua ärsyttää tällaiset ulkoa tulevat määrittelyt.

Mulla oli helppo raskaus ja siisti toimistotyö, en ollut raskausaikana kuin muutaman päivän pois. Toinen migreenin takia kun en uskaltanut ottaa kohtauslääkettä, toisella kerralla sokerirasitustestin jälkeen. Tämäkin on toki joillekin liikaa. Silti en lähde aliarvioimaan muiden kipukynnystä tai mukavuudenhalua koska se ei minulle kuulu.

 

Raskaus ei ole sairaus, jokainen on varmaan sitä mieltä. Mutta raskaus voi aiheuttaa oireita joiden vuoksi ei ole työkykyinen, joten tällöin myös raskaana oleva on oikeutettu sairaslomaan siinä missä se ei-raskaana olevakin. Melkoisia supertyöntekijöitä tällä palstalla tuntuu olevan. Varmaan saitte uhrautuvaisuudestanne jonkun palkinnon? Ai ette vai? Mikä yllätys..

Minä olen iskiaskivun ja migreenin takia ollut sairaslomalla ihan normitilassa, niin miksi hitossa olisin töissä silloinkaan kun olen raskaana, kun kerran en ole työkykyinen. En tiedä millaisia lääkityksiä muut ovat näihin vaivoihin saaneet, mutta itselläni lääkitys on ollut sen verran vahva että töissä olo olisi vaarallista. ja henkeäni en viitsi särkylääkepöllyssä sentään työnantajalleni uhrata. Ja ihan oikeasti, eihän se ole sen raskaana olevan vika, mikäli joku lääkäri saikkua hänelle kirjoittaa monen mielestä olemattomasta syystä. Kyllä se syy on silloin lääkärissä.

 

No olisin itse ollut tosi mielelläni äitiysloman alkuun saakka töissä, jos se olisi vaan jotenkin ollut mahdollista. Multa ei kuitenkaan kysytty kun pistettiin ensin viikoksi kotiin vuodelepoon ja kirjoitettiin saikkua äitiysloman alkuun saakka rv25 alkaen. Ja viikon päästä rv26 ambulanssilla yliopistolliseen sairaalaan.

Tällä ei oo mitään tekemistä sen kanssa että olisinko halunnut olla töissä ja että olisko huvittanut.

 

Itse en pystynyt raskauden puolivälissä edes tiskaamaan kun selkä tuli niin p****een kipeäksi, tietyt asennot saivat selän sietämättömän kipeäksi, vaikka jumppasin, venyttelin ja vedin panadolia. Toiset porskuttaa elämänsä kunnossa koko raskauden ajan, toiset joutuvat heti sängyn pohjalle. Kulunut mutta paikkansa pitävä fraasi: jokainen raskaus on erilainen...

 

sä saat ilmeisemminkin istua siin kassalla?

esim. mä ( tosin en ole raskaana ) mutta mä seison/kävelen työpäiväni ajan ja saan istua tauollani ainoastaan..

joten en ihmettele et ne ketkä meilläki on raskaana ollu on jääny saikulle.. ei oo herkkua nimittäin kävellä/seisoa 6-8h pvässä

peesi.ja kun se selkä särky todella oli sitä luokkaa ettei väsymyksestä huolimatta edes nukutuksi saanut.

 

Saatko sä sitten uhrautumisestasi kultaisen kruunun ja sut muistetaan sun työpaikalla ikuisesti senkin jälkeen kun olet sieltä lähtenyt?

Mä olen töissä merkittävämmässä hommassa kuin sinä, mutta en silti tunne itseäni niin tarpeelliseksi töissäni, että mun pitäisi uhrautua ja olla kipeänä hommissa. En arvosta yhtäkään työnantajaa niin paljon, että tekisin kivun ja vaivan uhmalla sille hommia vaan lepäisin jos siltä tuntuisi ja lääkäri lomaa suostuisi kirjoittamaan.

Totta!! Suomalainen työmoraali on välillä jo ihan sairasta.. Yritän opettaa lapsillekin luovan laiskottelun taidon, sitäkin välillä tarvitaan. Ja meillä saa olla kyllä kipeänä kotona, ei ne työt tai koulu siihen kaadu.

Vastenmielinen suhtautuminen tollainen et kytätään mikä on kenenkin syy olla pois jne.. Mitä se keneltäkään on pois jos toinen osaa ottaa rennommin silloin kun tarvis on?? Ja jos sanotaan että jää työt muiden niskoille, niin se on kyllä työnantajan homma etsiä sijainen, EI saikulla olijan huoli!

 

ja lisään vielä että jos olisin menkkojen aikaan työkyvytön niin sitten olisin sitä vaikka joka kuukausi, jos ei lääkkeistä tms apua olisi!!

 

mulla seisomatyö kolmessa vuorossa ja esikoisen aikaan kun lantio löystyi, niin yöt oli aivan hirveitä. Päivä meni työssä ok, öisin nukuin Panadolin ja lämpöpussin avulla, minkä nukuin ja loppuyön pyörin. Musta siinä ei ollu enää mitään järkeä ja jäin saikulle. Ilman raskauttapa en juuri ole saikulla ollutkaan, joten jäin kyllä sit ihan hyvällä omalla tunnolla pois töistä. Jos se sinua haittaa, niin ei voi mitään
Mä en riskeeraa toivottua raskauttani moisten kyylääjien takia.

 

tiedän tapauksen joka oli koko odotusajan saikulla issias vaivan takia. mut silti pysty käymään elokuvissa, ostoksilla, kavereiden kanssa missä vaan minne pyydettiin eikä vaivanu silloin yhtään. ja toinen tapaus ei voi käydä koulua kun on raskaana (kun on sentään puoli tuntia ajomatkaa)
itseäni ottaa pattiin sen takia asia vielä enemmän että olen itse ollu töissä koko ajan molemmissa raskauksissani, vaikka on ollu monenlaista vaivaa. työni käsittää yli 8tuntia seisomista. eikä välttämättä taukoja voi pitää kun haluais. suututtaa vaan ne jotka ei viitsi edes yrittää... tosin ei se ole multa pois jollei koko aikaa mulle valiteta että kun on TYLSÄÄ!!!

 

mulla oli niin kovia selkä kipuja etten pystynyt kävelemään kun max. 200m kerrallaan. olin seisoma työssä jossa myös joutui paljon nostelemaan ja kantamaan painavia esineitä.