Miksi moni inhoaa erikoisia nimiä?

Sehän on vaan rikkaus, että on erilaisia nimiä niinkuin ihmisiäkin. Ehdointahdoin en kyllä missään nimessä antaisi lapselle nimeä joka olisi jotenkin todella törkeä esim. Fanny. En pahemmin kehtaisi matkustella lapseni kanssa...

No jaa... tossa taas näkyy aikuinen asenne ! Nimi Fanny on kuitenkin NIMI. Meidän teinien luokalla tuon niminen tyttö, enkä koskaan ikinä milloinkaan ole kuullut teinien mitenkään ihmettelevän, häpeilevän, kiusaavan tai pilkkaavan kaveriaan tai hänen nimeään. Haloo mistä ne asenteet tulevat?!
Sinäkö tirskahtelisit naurua pidätellen, jos lapsesi toisi tuon nimisen kaverin kotiin? Tai häpeäisit vanhempien puolesta; huoh.

No mä olen kyllä 32 ja mua ei edes naurata Fanny-vanukas. Lähinnä esim. jos lapsi menee opiskelemaan vaikka ulkomaille niin kyllä mä uskon, että se saa siellä jaskaa niskaan. Suomessahan Fanny on ihan perinteinen nimi. Mitä sän nyt herneet vedät siitä jos briteissä tuo nimi tarkoittaa naisen värkkiä. Syytön siihen lienen...

Mutta on se Fanny muuallakin nimi, ei tosiaan vaan täällä Suomessa.... huoh taas.

Niin on. Mitä sitten? Ei kai se sinulta ole pois jos MINÄ en halua lastani Fannyksi nimetä? Mielestäni en ole mitenkään epäystävällisesti/provosoivasti/ilkeästi asiasta puhunut. Ap kysyi miksi moni inhoaa erikoisia nimiä ja minä sanoin mielipiteeni asiasta. Jos sinun lapsesi on Fanny, niin ihan jees. Minun elämää se ei pilaa, eikä kenenkään muunkaan. Eikö tämä ole juuri keskustelupalstan idea, että saa sanoa oman mielipiteen? Ja edelleenkin mielestäni en ollut millään tavalla loukkaava. Pahoittelen jos pahoitin mielesi.

 

Monestakin syystä. Nimen pitää mielestäni olla sellainen, joka sointuu myös sukunimeen eli ei esim. Vincent Hämäläinen (perinteinen suomalainen sukunimi ja erikoinen ulkomaalainen etunimi = KAMALA!). Sen pitää olla myös helposti ymmärrettävä, jotta sitä ei tarvitse joka välissä ihmisille erikseen tavata miten se kirjoitetaan. Todennäköisesti se joka tapauksessa kirjoitetaan väärin...

Meidän pojalla on perinteinen suomalainen etunimi eikä ole vielä kertaakaan tarvinnut ihmisille tavata miten se kirjoitetaan? Eikä se silti ole mitenkään yleinen, joten koulussa tuskin tulee olemaan paljon saman nimisiä lapsia. Ps. Helpottaa muuten myös nimen muistamista, jos nimi ei ole kovin "outo"! =)

 

Erikoisia nimiä inhoaa ne, joilla on aikaa miettiä mikä on normaalia - tai pikemminkin niin päin, että on liikaa aikaa päivitellä sitä mikä ei ole normaalia. Nämä tyypit valitsevat lapsensa nimen listoista, kastavat sen kirkkoon vaikkeivät kävisikään siellä kuin kerran vuodessa, eivät harkitsekaan muita kuin kunnallisia kouluja ja päiväkoteja eivätkä vahingossakaan syötä lapselleen tofua ettei siitä vaan tule viherpiipertäjää. Tai pue poikavauvalle sukkahousuja.

TV on kiva kapistus, vaikkei minusta steiner-koulussa ja vegaaniruuassa ole mitään pahaa

 

Monestakin syystä. Nimen pitää mielestäni olla sellainen, joka sointuu myös sukunimeen eli ei esim. Vincent Hämäläinen (perinteinen suomalainen sukunimi ja erikoinen ulkomaalainen etunimi = KAMALA!). Sen pitää olla myös helposti ymmärrettävä, jotta sitä ei tarvitse joka välissä ihmisille erikseen tavata miten se kirjoitetaan. Todennäköisesti se joka tapauksessa kirjoitetaan väärin...

Meidän pojalla on perinteinen suomalainen etunimi eikä ole vielä kertaakaan tarvinnut ihmisille tavata miten se kirjoitetaan? Eikä se silti ole mitenkään yleinen, joten koulussa tuskin tulee olemaan paljon saman nimisiä lapsia. Ps. Helpottaa muuten myös nimen muistamista, jos nimi ei ole kovin "outo"! =)

Mutta mitä se sulle kuuluu tai sinua haittaa vaikka ne nimet ei sointuisikaan?
Ethän sinä joudu sitä nimeä hokemaan?
Ja jos et sinä ymmärrä helposti jotain nimeä, niin ei se tarkoita etteikö muut ymmärtäisi. Ja edelleen et sinä ole sitä nimeä tavaamassa uudelleen ja uudelleen.

Mutta jos ulkomaille joskus lähdette tai lapsesi lähtee, niin varaudu siihen ettei monikaan osaa sanoa lapsesi nimeä oikein.
Minä tavailen sukunimeäni joka viikko jollekin ja ei se elämääni haittaa.
Elämässä on kuule suurempiakin asioita kuin sointuvat suomalais nimet.

 

Monestakin syystä. Nimen pitää mielestäni olla sellainen, joka sointuu myös sukunimeen eli ei esim. Vincent Hämäläinen (perinteinen suomalainen sukunimi ja erikoinen ulkomaalainen etunimi = KAMALA!). Sen pitää olla myös helposti ymmärrettävä, jotta sitä ei tarvitse joka välissä ihmisille erikseen tavata miten se kirjoitetaan. Todennäköisesti se joka tapauksessa kirjoitetaan väärin...

Meidän pojalla on perinteinen suomalainen etunimi eikä ole vielä kertaakaan tarvinnut ihmisille tavata miten se kirjoitetaan? Eikä se silti ole mitenkään yleinen, joten koulussa tuskin tulee olemaan paljon saman nimisiä lapsia. Ps. Helpottaa muuten myös nimen muistamista, jos nimi ei ole kovin "outo"! =)

Mutta mitä se sulle kuuluu tai sinua haittaa vaikka ne nimet ei sointuisikaan?
Ethän sinä joudu sitä nimeä hokemaan?
Ja jos et sinä ymmärrä helposti jotain nimeä, niin ei se tarkoita etteikö muut ymmärtäisi. Ja edelleen et sinä ole sitä nimeä tavaamassa uudelleen ja uudelleen.

Mutta jos ulkomaille joskus lähdette tai lapsesi lähtee, niin varaudu siihen ettei monikaan osaa sanoa lapsesi nimeä oikein.
Minä tavailen sukunimeäni joka viikko jollekin ja ei se elämääni haittaa.
Elämässä on kuule suurempiakin asioita kuin sointuvat suomalais nimet.

No eiköhän kauris71 tuossa luetellut omia perusteitaan nimen valinnassa. Ei antanut ohjeita muille??

 

Se nyt vain on karhunpalvelus lapselle kun antaa hänelle nimen, joka pitää aina tavata kirjain kirjaimelta ja silti se kirjoitetaan väärin.

Minulla on sukunimi joka pitää aina tavata kirjain kirjaimelta, ja ei tuo minun elämää ole pilannut, päinvastoin, tuntee itsensä jollain tapaa erikoislaatuiseksi kun ei koko ajan (tai paremminkin ei koskaan..) törmää samaan nimeen.

 

syystä, esimerkiksi vaikka tämän vuoden BB. Kyllä mä muistan tasan tarkkaan nimet ja niihin kuuluvat kasvot seuraavista: Terttu, Tuija ja Esa

 

Monestakin syystä. Nimen pitää mielestäni olla sellainen, joka sointuu myös sukunimeen eli ei esim. Vincent Hämäläinen (perinteinen suomalainen sukunimi ja erikoinen ulkomaalainen etunimi = KAMALA!). Sen pitää olla myös helposti ymmärrettävä, jotta sitä ei tarvitse joka välissä ihmisille erikseen tavata miten se kirjoitetaan. Todennäköisesti se joka tapauksessa kirjoitetaan väärin...

Meidän pojalla on perinteinen suomalainen etunimi eikä ole vielä kertaakaan tarvinnut ihmisille tavata miten se kirjoitetaan? Eikä se silti ole mitenkään yleinen, joten koulussa tuskin tulee olemaan paljon saman nimisiä lapsia. Ps. Helpottaa muuten myös nimen muistamista, jos nimi ei ole kovin "outo"! =)

Minustakin nuo "Vincent Hämäläinen" tyyppiset nimet on kamalia, samoin kuin jos suomalaisesta nimestä väenväkisin yritetään vääntää ulkomaalaisen tuntuista ja "hienompaa", esim. nämä Nicot ja Marcot..

 

Se nyt vain on karhunpalvelus lapselle kun antaa hänelle nimen, joka pitää aina tavata kirjain kirjaimelta ja silti se kirjoitetaan väärin.

Minulla on sukunimi joka pitää aina tavata kirjain kirjaimelta, ja ei tuo minun elämää ole pilannut, päinvastoin, tuntee itsensä jollain tapaa erikoislaatuiseksi kun ei koko ajan (tai paremminkin ei koskaan..) törmää samaan nimeen.

Mullakin. Nimi on ihan suomenkielinen, mutta ei mikään -nen -päätteinen. Ärsyttävää on joka kerta varmistaa että m:llä ei n:llä ja yhteen, ei väliviivalla. Mä ärsyynnyn, ja minusta vastapuoli alkaa vaikuttaa helposti älyvammaiselta, kun ei ihan (minulle) selvää nimeä osaa paperiin kirjoittaa.

 

Siinä on vain yksi syy kiusata lasta kun on erikoisempi nimi. Ja nyt joku vastaa että aina joku syy keksitään kiusata mutta tarvitseeko niitä syitä ehdoin tahdoin vanhempien järjestää oman erikoisuuden tavoittelun takia?

Tiiätkö Timppa - mie olen sulle ennenkin tästä asiasta sanonut - kun lapset ei sisäsyntyisesti tiedä, mikä nimi on erikoinen ja mikä ei. Eli se kiusaamisen malli harvinaiseen nimeen tulee kotoa.

 

Se nyt vain on karhunpalvelus lapselle kun antaa hänelle nimen, joka pitää aina tavata kirjain kirjaimelta ja silti se kirjoitetaan väärin.

No eipä mua ole koskaan haitannu että olen nimeäni joutunu tavaamaan. Pitäisköhän kaikki esim. ruotsinkieliset sukunimetkin muuttaa Virtasiksi kun eipä niitäkään tunnu kukaan osaavan kirjoittaa??

 

Pitäisköhän kaikki esim. ruotsinkieliset sukunimetkin muuttaa Virtasiksi kun eipä niitäkään tunnu kukaan osaavan kirjoittaa??

Kannatetaan :attn:
Tulisi omakin sukunimi varmaan fiksumman kuuloiseksi. :snotty:

 

Entäs sitten vanhan aatelissukunimen omaava. pitääkö senkin olla normi suomalainen esim.- marjatta tai Tyyne tai Terttuli? Esim. Terttuli Af Elima, kuulostais aika öh. tai Pertsa de Vocht.

 

Monestakin syystä. Nimen pitää mielestäni olla sellainen, joka sointuu myös sukunimeen eli ei esim. Vincent Hämäläinen (perinteinen suomalainen sukunimi ja erikoinen ulkomaalainen etunimi = KAMALA!).

Homma kusee siinä vaiheessa, kun Jennifer Jones avioituu Esko Hämäläisen kanssa, ja ottaa miehensä nimen.
Tai siinä vaiheessa, kun meikäläinen avioitui ulkkiksen kanssa ja sai ulkomaalaisen sukunimen perussuomalaisen etunimensä kaveriksi. Ja sointuu kyllä hyvin mun mielestä

 

Mä en inhoa mitään nimiä, vaan jaksan aina päivitellä niitä nimien antajia.
Millainen äiti/isä antaa lapselleen nimeksi esim. Tähti Sade. Lapsi on teini-iässä varmaan hyvin kiitollinen vanhemmilleen.

 

Siinä on vain yksi syy kiusata lasta kun on erikoisempi nimi. Ja nyt joku vastaa että aina joku syy keksitään kiusata mutta tarvitseeko niitä syitä ehdoin tahdoin vanhempien järjestää oman erikoisuuden tavoittelun takia?

Tiiätkö Timppa - mie olen sulle ennenkin tästä asiasta sanonut - kun lapset ei sisäsyntyisesti tiedä, mikä nimi on erikoinen ja mikä ei. Eli se kiusaamisen malli harvinaiseen nimeen tulee kotoa.

Paitsi että lapset kyllä aika paljon oppii toisiltaankin näitä asenteita ja kiusaamisen syitä. Ei se nyt ihan yks yhteen mene niin, että vaan kotoa vanhemmilta opitaan niitä asenteita.

 

Mä en inhoo erikoisia nimiä, mutta ehkä hiukan ihmettelen. Mun mielestä, paiotan nyt mun mielestä, nimen pitäisi olla jotenkin juureva: kertoa lapsesta, suvusta, kotimaasta. Noi Jessicajessimiina ja Nico-oscut ei vaan ole sitä. Tai no kaipa nekin tavallaan kertovat 2000-luvun alun suomalaisesta nimimuodista ja kansainvälistymisestä ja...huonosta mausta. Sorry, mut mun mielestä.

 

Mä en inhoo erikoisia nimiä, mutta ehkä hiukan ihmettelen. Mun mielestä, paiotan nyt mun mielestä, nimen pitäisi olla jotenkin juureva: kertoa lapsesta, suvusta, kotimaasta. Noi Jessicajessimiina ja Nico-oscut ei vaan ole sitä. Tai no kaipa nekin tavallaan kertovat 2000-luvun alun suomalaisesta nimimuodista ja kansainvälistymisestä ja...huonosta mausta. Sorry, mut mun mielestä.

Samaa mieltä törkeen ämmän kanssa

 

Mie taas tykkään erikoisemmista nimistä mut mun mielestä siinä ei oo mitään hienoa jos joku normi nimi muunnetaan erikoisemmaksi just muuttamalla k --> c:ksi. Esim. just Mikko --> Micco jne. Tai sit ne nimet jotka on muuten vaan outoja ja ruman kuuloisia esim. Raili, Yrjö, Björn, Muta, Raita, Kontio...

 

Mä en inhoa mitään nimiä, vaan jaksan aina päivitellä niitä nimien antajia.
Millainen äiti/isä antaa lapselleen nimeksi esim. Tähti Sade. Lapsi on teini-iässä varmaan hyvin kiitollinen vanhemmilleen.

Luetko säkin Turun Sanomia?

 

Erikoinen nimi ei kyllä tarkoita yhtä kuin vaikea sanoa tai kirjoittaa. Tuntuu kyllä olevan kohta niin päin, että erikoinen nimi on se, joka jo löytyy nimipäiväkalenterista! Eli luulen, ettei tulevaisuudessa näistä kiusata samoin kuin vaikkapa minun lapsuudessani. Saatika sitten minua vanhempien lapsuudessa.

Mulla itellä on ihan tavallinen kalenterinimi, ei harvinainen, mutta silti mukava. Ja joudun joka ikinen kerta kertomaan, miten se kirjoitetaan!!! Eli ei tarrtte olla harvinainen ja vaikee, jotta joutuu joka ikiselle painottamaan sen kirjoitusasun. On paljon nimiä, joissa on vaikka yksi tai kaksi iitä tai jotain muuta kirjainta.

Itselläni on tarkoitus antaa lapsilleni selkeät nimet, mutta joita ei ole jokainen vastaantulija. Ja ne ovat vieä mielestämme hienoja nimiä, ei ehkä erikoisia ainakaan omasta mielestäni. Kalenteriesta löytyvät molemmat. Näitä on kuitenkin aika vähän. Itse en tykkää siitä, että nimitellään Iso-Mari ja Pikku-Mari ja niin edelleen. Ärsyttävää oli, kun luokalla oli ainakin kolme Johannaa ja ystäväpiirissä jopa seitsemän. Siinä sai olla aika tarkkana, että kenestä puhuu ja lempinimiä tuli.

 

siis kamoon jos lasta kiusataan niin olkoon nimi mikä tahansa niin siitä saa jonkun väännöksen. vaikka jenni-penni. onko jenni nyt sitten erikoinen ja outo nimi?
mä olen antanut lapsilleni nimet joista pidän, jotka ei tuu joka kulmalla vastaan mutta sopii suomalaiseen suuhun myöskin. enkä todellakaan ole ajatellut mitä naapurit ajattelee. must noi nimipäivittelyt on typeryyttä.

 

Nykylapsilla nimikirjo on niin paljon laajempi kuin esim. meillä 70-luvun lapsilla, että mä vähän ihmettelen, jos erikoinen nimi on enää kenellekään mikään juttu. Ainakaan kaupungeissa.

 

siis kamoon jos lasta kiusataan niin olkoon nimi mikä tahansa niin siitä saa jonkun väännöksen. vaikka jenni-penni. onko jenni nyt sitten erikoinen ja outo nimi?
mä olen antanut lapsilleni nimet joista pidän, jotka ei tuu joka kulmalla vastaan mutta sopii suomalaiseen suuhun myöskin. enkä todellakaan ole ajatellut mitä naapurit ajattelee. must noi nimipäivittelyt on typeryyttä.

Totta. Ja viimestään sukunimestä voi keksiä yhtä sun toista. Lapsilla kyllä riittää sitä mielikuvitusta. Ihan samalla tavalla kuin heidän äideilläänkin, mitä keskustelua täällä nyt olen seurannut

Eli älkää aliarvioiko lapsienne koulukiusaamiskykyjä

 

Mä en inhoa mitään nimiä, vaan jaksan aina päivitellä niitä nimien antajia.
Millainen äiti/isä antaa lapselleen nimeksi esim. Tähti Sade. Lapsi on teini-iässä varmaan hyvin kiitollinen vanhemmilleen.

Varmaan sellainen äiti joka tavoittelee erikoisuutta, on viherpiipertäjä, ruma, ikiteini, tyhmä, narsistinen, mielenterveyspotilas, narkki ja suvaitsematon ( kaikki nuo määritelmät olen plussalla itsestäni kuullut ) . Olen meinaan harkinnut aikanani mahdolliselle tyttövauvalle antaa nimeksi Tähtisade.

Teini ei välttämättä inhoa saamaansa erikoista nimeä. Itse tunnen tytön joka teini-ikäisestä asti on halunnut vaihtaa Veera nimensä Paprikaksi, jolla nimellä häntä nykyisin kutsutaan.