Miksi liikunta on ainut laji, jossa lapset eivät saa näyttää kykyjään?

Matematiikassa saa olla huikeasti parempi kuin muut ja näille oppilaille annetaan lisätehtäviä tai haasteellisempia tehtäviä.
Äidinkielessä saat kirjottaa vaikka kuinka mahtavia kirjoitelmia.
Kuvaamataidossa saat piirtää juuri niin hienoja teoksia kuin haluat.
Musiikissa saat soittaa vaikka torvea, jos et tykkää laulaa.
Liikunnallisesti lahjakkaat lapset saavat kärvistellä kaikkein hitaimpien ja heikoimpien mukana ja jos näytät turhautumisesi, numerosi laskee, koska sinulla on huono asenne.
Mikä juttu? Onko muilla vastaavia kokemuksia?

 

Meillä päinvastoin ne hyvät oli In ja kaikki muut out. Jos olit hyvä liikunnassa, esim cooperissa 2500 niin numero 9 ja jos lisäksi mukana jossain koulun ulkopuolella tapahtuvassa liikunnassa niin 10. Liikuntatunnit menivät liikunnallisten oppilaiden toiveiden mukaan.

 

Äidinkielen ainekirjoituksiin annetaan kyllä rajoja, romaania ei saa kirjoittaa. Mä en saanut viedä matikan kirjoja kotiin koska olisin tehnyt kaikki tehtävät kerralla. Ekaluokalla olin ainoa joka osasi jo lukea enkä saanut koskaan lukea ääneen.

 

Meillä ollut sama. Liikkatunnilla asenne ratkaisee. Meidän motorisesti kömpelö, lajeja osaamaton, mutta kaikkien kaveri ja iloinen poika sai 9. Samoin SM-tasolla urheilua harrastava monilahjakas ja montaa lajia harrastava poika sai 9, koska ei aina jaksa liikkatunnilla odotella muita.

 

Äidinkielen ainekirjoituksiin annetaan kyllä rajoja, romaania ei saa kirjoittaa. Mä en saanut viedä matikan kirjoja kotiin koska olisin tehnyt kaikki tehtävät kerralla. Ekaluokalla olin ainoa joka osasi jo lukea enkä saanut koskaan lukea ääneen.

Meillä taas se yksi, joka osasi lukea ennen ekaluokkaa, oli ainut joka sai lukea ääneen.

 

Meillä ollut sama. Liikkatunnilla asenne ratkaisee. Meidän motorisesti kömpelö, lajeja osaamaton, mutta kaikkien kaveri ja iloinen poika sai 9. Samoin SM-tasolla urheilua harrastava monilahjakas ja montaa lajia harrastava poika sai 9, koska ei aina jaksa liikkatunnilla odotella muita.

En oikein ymmärrä, miksi juuri tässä aineessa palkitaan asenteesta ruhtinaallisesti. Ymmärrän kyllä, että siitä voi saada bonarin, mutta kyllä kiitettävällä arvosanalla pitäisi olla jotain kykyjäkin. En ole kuullut, että kukaan saisi matikasta ysiä, koska sillä on niin hyvä asenne.

Ja siis ihanaa kuulla, että poikasi osaa mennä hyvällä asenteella ja on kiva tyyppi. Tarkoitukseni ei ole vähesyä häntä, mutta toisaaltaan jos kaksi täysin kyvyiltään vastakkaista henkilöä saa saman numeron, niin eihän se oikeasti kerro mitään siitä, onko se siinä taitava. Kenties sitten olisi parempi antaa liikuntanumeron sijaan asennenumero?

 

Meillä päinvastoin ne hyvät oli In ja kaikki muut out. Jos olit hyvä liikunnassa, esim cooperissa 2500 niin numero 9 ja jos lisäksi mukana jossain koulun ulkopuolella tapahtuvassa liikunnassa niin 10. Liikuntatunnit menivät liikunnallisten oppilaiden toiveiden mukaan.

Eikö liikunnassa ole aina tietyt jutut, mitä sielä pitää käydä läpi?

 

Eikö liikunnassa ole aina tietyt jutut, mitä sielä pitää käydä läpi?

Jep mutta eipä niitä liikuntatuntien sisältöä kysytty niiltä, jotka kävelivät tai seisoskelivat kentän laidalla että mitä te haluaisitte tehdä.

 

Meidän lapsilla on melko hyvät liikanmaikat.

Tyttö toimii liikuntatunnilla usein valkkuna omassa lajissaan, motivoi ja opettaa toisia oppilaita. On innokas ja taitava muissakin lajeissa. Kuntotesteissä paras.
Liikunnasta kymppi.

Poika turhautuu ja lisäksi niillä on jotain vääntöä poikien kesken (liian fyysisiä kontakteja) niin numero laski ysistä kasiin. Ei ole innostunut kaikista lajeista ja saattaa myös kertoa sen ääneen.
Asenne tuntuu olevan kaikki kaikessa liikuntatunnilla - taito ei. Kuntotesteissä paras. Asenteen vuoksi ei saanut kymppiä, eikä tänä vuonna edes ysiä.

 

En oikein ymmärrä, miksi juuri tässä aineessa palkitaan asenteesta ruhtinaallisesti. Ymmärrän kyllä, että siitä voi saada bonarin, mutta kyllä kiitettävällä arvosanalla pitäisi olla jotain kykyjäkin. En ole kuullut, että kukaan saisi matikasta ysiä, koska sillä on niin hyvä asenne.

Ja siis ihanaa kuulla, että poikasi osaa mennä hyvällä asenteella ja on kiva tyyppi. Tarkoitukseni ei ole vähesyä häntä, mutta toisaaltaan jos kaksi täysin kyvyiltään vastakkaista henkilöä saa saman numeron, niin eihän se oikeasti kerro mitään siitä, onko se siinä taitava. Kenties sitten olisi parempi antaa liikuntanumeron sijaan asennenumero?

Täysin samaa mieltä!

Poika sai nuhteita wilmaan kun halusi pelata ihan normaalisti. Ei hänen olisi tarvinut pelata niin hyvin kun muut eivät pysyneet mukana.
Ja toki halusi, että hänen tiimi voittaa.

Oli vissiin epäirheilijamainen asenne.

 

urheilu seurat on se missä talentti haetaan. kyllä se hyvä voi lätkässä ja esim fudiksessa vetää täysin.

 

Meillä päinvastoin ne hyvät oli In ja kaikki muut out. Jos olit hyvä liikunnassa, esim cooperissa 2500 niin numero 9 ja jos lisäksi mukana jossain koulun ulkopuolella tapahtuvassa liikunnassa niin 10. Liikuntatunnit menivät liikunnallisten oppilaiden toiveiden mukaan.

Minä vuonna?
Ei nykyään ole noin.

 

Jep mutta eipä niitä liikuntatuntien sisältöä kysytty niiltä, jotka kävelivät tai seisoskelivat kentän laidalla että mitä te haluaisitte tehdä.

No sinällään ihan ymmärrettävää...

 

Täysin samaa mieltä!

Poika sai nuhteita wilmaan kun halusi pelata ihan normaalisti. Ei hänen olisi tarvinut pelata niin hyvin kun muut eivät pysyneet mukana.
Ja toki halusi, että hänen tiimi voittaa.

Oli vissiin epäirheilijamainen asenne.

Meillä vähän samanlaista pojan kanssa.
Ymmärrän kyllä ainakin oman lapseni turhautumisen. Kun haluaisi itse liikkua ja painaa täysillä hiki hatussa ja sitten vieressä on kaveri, jota ei voisi vähempää kiinnostaa ja kuitenkin pitäisi pelata joukkueena, niin kyllähän se alkaa varmasti ketuttaa.

 

Meidän lapsilla on melko hyvät liikanmaikat.

Tyttö toimii liikuntatunnilla usein valkkuna omassa lajissaan, motivoi ja opettaa toisia oppilaita. On innokas ja taitava muissakin lajeissa. Kuntotesteissä paras.
Liikunnasta kymppi.

Poika turhautuu ja lisäksi niillä on jotain vääntöä poikien kesken (liian fyysisiä kontakteja) niin numero laski ysistä kasiin. Ei ole innostunut kaikista lajeista ja saattaa myös kertoa sen ääneen.
Asenne tuntuu olevan kaikki kaikessa liikuntatunnilla - taito ei. Kuntotesteissä paras. Asenteen vuoksi ei saanut kymppiä, eikä tänä vuonna edes ysiä.

Meillä oli täysin sama juttu. Parhaat suoritukset ja kyvykkäin liikkuja omassa ikäluokassaan ja numero kasi, koska "huono asenne".
Sinällään poikani on hyvässä asemassa, koska on hyvä koulussa. Kun kokeista tulee pelkkää kiitettävää, on opettajan annettava numeroksi kiitettävä, mutta se on jännä miten yhtäkkiä sama ei enää päde liikunnassa.

 

urheilu seurat on se missä talentti haetaan. kyllä se hyvä voi lätkässä ja esim fudiksessa vetää täysin.

Jos harrastat vaikkapa kuvataidetta tai lasket vapaa- ajallasi matikkaa, ei kukaan pyydä sinua himmaamaan tunilla. Voisitko Liisi tehdä vähän rumemman piirrustuksen, jottei Matille tule paha mieli? (Koska Liisin on kuitenkin aina pakko päteä, niin lasketaan sen kuviksen numeroa parilla pykälällä, kun sillä on niin huono asenne)

 

Meillä vähän samanlaista pojan kanssa.
Ymmärrän kyllä ainakin oman lapseni turhautumisen. Kun haluaisi itse liikkua ja painaa täysillä hiki hatussa ja sitten vieressä on kaveri, jota ei voisi vähempää kiinnostaa ja kuitenkin pitäisi pelata joukkueena, niin kyllähän se alkaa varmasti ketuttaa.

Sen lisäksi, että (liikunnanopettajan mielestä) väärä asenne voitaisi liittää käytösnumeroon - opettajalta voisi hiukan herua ymmärrystä siihen, että kilpaurheilijoille se voitontavoittelu tulee niin selkärangasta, että voi olla haaste himmailla!
Ja, miksi edes pitäisi himmailla; kumpi on parempi - se että vetelät oppilaat näkevät hyväkuntoisia motivoituneita urheilijoita kentällä joista voi ottaa mallia, vai se, että näkevät lisää veteliä oppilaita, jotta ei ole mitään paineita edes yrittää liikkua!

 

Sen lisäksi, että (liikunnanopettajan mielestä) väärä asenne voitaisi liittää käytösnumeroon - opettajalta voisi hiukan herua ymmärrystä siihen, että kilpaurheilijoille se voitontavoittelu tulee niin selkärangasta, että voi olla haaste himmailla!
Ja, miksi edes pitäisi himmailla; kumpi on parempi - se että vetelät oppilaat näkevät hyväkuntoisia motivoituneita urheilijoita kentällä joista voi ottaa mallia, vai se, että näkevät lisää veteliä oppilaita, jotta ei ole mitään paineita edes yrittää liikkua!

Näimpä.
Kilpailuvietti on muutenkin täysin aliarvostettu ominaisuus, joka löytyy jokaiselta. Siitä on tehty pahe, vaikka se oikeasti toimii motivaattorina useimmille monessa asiassa.

Synkitähän tässä on se, että tällä tapetaan oppilaan luontainen halu olla liikkeessä. Käytännössä tilanne on sama näille liikunnallisille lapsille kuin jos matikanopettajan antaisi sille matikkanerolle ekaluokan tehtäviä kutosella ja valittaisi sen jälkeen huonosta asenteesta ja ylimielisyydestä.

Lisäksi, omallani ei ole edes liikunnanopettajaa, vaan luokanopettaja toimii liikunnanopettajana. Jäätävää.

 

Kaikki pikkulapset pitävät liikkumisesta. Yleensä ekaluokkalaisetkin juoksevat mielellään välitunnilla. Ohjatulla liikunnalla saa innon tapettua, koska se on hauskaa vain taitaville. Ehdotan, että liikuntatunnit lopetetaan ala-asteella ja niiden tilalle tulee 1-2 -luokkalaisille vapaata pihaleikkiä ja isommille erilaista liikunnallista kerhotoimintaa yli luokkarajojen. Yläasteella voi olla lajeihin tutustumista liikuntatuntien muodossa osan kerhotoiminnasta tilalla.

 

Kaikki pikkulapset pitävät liikkumisesta. Yleensä ekaluokkalaisetkin juoksevat mielellään välitunnilla. Ohjatulla liikunnalla saa innon tapettua, koska se on hauskaa vain taitaville. Ehdotan, että liikuntatunnit lopetetaan ala-asteella ja niiden tilalle tulee 1-2 -luokkalaisille vapaata pihaleikkiä ja isommille erilaista liikunnallista kerhotoimintaa yli luokkarajojen. Yläasteella voi olla lajeihin tutustumista liikuntatuntien muodossa osan kerhotoiminnasta tilalla.

Eikös kaikki kouluaineet ole hauskoja vain taitaville? En ole ainakaan koskaan kuullut, että se kaikkein heikoin tyyppi matikan tunnilla nauttisi matikan tunneista?
MIksi siis hyvät liikkujat eivät saa saada arvostusta taidoistaan, mutta hyvä matikanopiskelija saa?

 

Eikös kaikki kouluaineet ole hauskoja vain taitaville? En ole ainakaan koskaan kuullut, että se kaikkein heikoin tyyppi matikan tunnilla nauttisi matikan tunneista?
MIksi siis hyvät liikkujat eivät saa saada arvostusta taidoistaan, mutta hyvä matikanopiskelija saa?

Itse pidin kuvaamataidosta, vaikka en ollut kovin hyvä siinä. Samoin musiikista. Kotitalouden kanssa sama juttu. Kotsassa eivät mestarikokit paljon saaneet näyttää taitojaan, homman juju oli että kaikki oppivat keittämään perunat. Veisto puoli vuotta oli ok. Ala-asteella pidin myös osasta liikuntatunteja, jopa lukiossa joistain.

Matikkaa inhosin aina. Mutta pakko myöntää, että se on hyödyllistä. Taas urheilu on ajanhukkaa, jossa loukkaa itsensä ja luonnonvaroja kulutetaan turhaan. Dopingista puhumattakaan. Kilpaurheilu yli maakuntatasolla pitäisi kieltää lailla, samoin urheilulla tienaaminen.

 

Eikös kaikki kouluaineet ole hauskoja vain taitaville? En ole ainakaan koskaan kuullut, että se kaikkein heikoin tyyppi matikan tunnilla nauttisi matikan tunneista?
MIksi siis hyvät liikkujat eivät saa saada arvostusta taidoistaan, mutta hyvä matikanopiskelija saa?

Niin, ja inhosin englannin tunteja yläasteella ja lukiossa, vaikka pidän englannista kielenä. Se kirjojen alleviivaus ja sanojen ulkoa opettelu oli hirveän tylsää. Kielioppi oli sekavaa enkä ymmärtänyt siitä hevon kukkua kun sitä tankattiin kirjasta. Sain kuitenkin hyviä arvosanoja jostain syystä.

 

Itse pidin kuvaamataidosta, vaikka en ollut kovin hyvä siinä. Samoin musiikista. Kotitalouden kanssa sama juttu. Kotsassa eivät mestarikokit paljon saaneet näyttää taitojaan, homman juju oli että kaikki oppivat keittämään perunat. Veisto puoli vuotta oli ok. Ala-asteella pidin myös osasta liikuntatunteja, jopa lukiossa joistain.

Matikkaa inhosin aina. Mutta pakko myöntää, että se on hyödyllistä. Taas urheilu on ajanhukkaa, jossa loukkaa itsensä ja luonnonvaroja kulutetaan turhaan. Dopingista puhumattakaan. Kilpaurheilu yli maakuntatasolla pitäisi kieltää lailla, samoin urheilulla tienaaminen.

Aivan. Meillä ei kyllä tainut olla ylä- asteella mitään mestarikokkeja ja jos olisi ollut, niin tuskin kukaan olisi harmitellut sitä, että sen lohimedaljonki on paljon parempi kuin muiden.
Yhtälailla ne liikunnalliset lapset tekee sen, mitä mitä muutkin liikuntatunnilla. Ei kyse ole siitä, että kukaan kaipaisi mitään erityiskohtelua.

Aika jännä kokea urheilu ajanhukaksi. Terveessä kehossa asuu terve mieli. Aktiivisesti liikuntaa harrastavat lapset menestyvät usein myös kulussa paremmin. Keho kaipaa liikuntaa. Keho kaipaa erityisesti rajuakin liikuntaa, jotta luusto pääsee kehittymään kunnolla.

 

Niin, ja inhosin englannin tunteja yläasteella ja lukiossa, vaikka pidän englannista kielenä. Se kirjojen alleviivaus ja sanojen ulkoa opettelu oli hirveän tylsää. Kielioppi oli sekavaa enkä ymmärtänyt siitä hevon kukkua kun sitä tankattiin kirjasta. Sain kuitenkin hyviä arvosanoja jostain syystä.

Kieltä on aika vaikea oppia, jos ei sanasto ole kondiksessa.

Kyse on kuitenkin nyt siitä, että miksi taitavat lapset eivät saa päteä liikunnassa, vaikka kaikissa muissa aineissa taitavat lapset saavat näyttää kykynsä. Liikunnassa se katsotaan "huonoksi asenteeksi".

 

Aivan. Meillä ei kyllä tainut olla ylä- asteella mitään mestarikokkeja ja jos olisi ollut, niin tuskin kukaan olisi harmitellut sitä, että sen lohimedaljonki on paljon parempi kuin muiden.
Yhtälailla ne liikunnalliset lapset tekee sen, mitä mitä muutkin liikuntatunnilla. Ei kyse ole siitä, että kukaan kaipaisi mitään erityiskohtelua.

Aika jännä kokea urheilu ajanhukaksi. Terveessä kehossa asuu terve mieli. Aktiivisesti liikuntaa harrastavat lapset menestyvät usein myös kulussa paremmin. Keho kaipaa liikuntaa. Keho kaipaa erityisesti rajuakin liikuntaa, jotta luusto pääsee kehittymään kunnolla.

Keho ja mieli kaipaa liikuntaa. Kilpaurheilu taas on epäterveellistä sekä fyysisesti että henkisesti.