Miksi lasta ei saisi usein hemmotella leluilla ja muilla

  • Viestiketjun aloittaja pohtija
  • Ensimmäinen viesti
pohtija
lapsien suosimilla jutuilla? Siis ihan muuten vain ilman syytä? Jos kuitenkin säännöllisesti kieltää lapselta jotain ihan vain siksi, että lapsi oppisi myöskin kohtaamaan pettymyksiä?

Hemmottelenhan itseänikin uusilla vaatteilla, meikeillä, matkoilla ja muulla.
 
no
niihin uusiin tavaroihin ja matkoihin jää usein aika kiinni. sitten ne tarpeet vaan kasvaa ja kasvaa. lopulta ei ole mihinkään enää tyytyväinen, ei lapsi etkä sinä itse. siksi.
 
netta
no mä oon sitä mieltä, että haluan opettaa lapseni arvostamaan asioita... että kaikkea ei aina saa kun pyytää. minulla on 1 kaveri joka on tottunut saamaan kaiken mitä haluaa ja sen kyllä huomaa. tottakai voi joskus ostella ihan ilman syytä mutta jos se on usein toistuvaa niin eihän se oo mitää extraa vaan: aijaa uus lelu. mutta kaikkihan kasvattaa lapsensa juuri niin kuin haluaa ja ostaa tai ei osta. tämä on vain minu mielipiteeni.
 
pohtija
Alkuperäinen kirjoittaja no:
niihin uusiin tavaroihin ja matkoihin jää usein aika kiinni. sitten ne tarpeet vaan kasvaa ja kasvaa. lopulta ei ole mihinkään enää tyytyväinen, ei lapsi etkä sinä itse. siksi.
Ja sinulla on asiasta varmaan ihan omakohtaista kokemusta? Etkä varmasti tällä selityksellä todistele itsellesi, että hemmottelu on turhaa, koska sinulla ei itselläsi ole siihen mahdollisuutta?
 
pohtija
Alkuperäinen kirjoittaja netta:
no mä oon sitä mieltä, että haluan opettaa lapseni arvostamaan asioita... että kaikkea ei aina saa kun pyytää. minulla on 1 kaveri joka on tottunut saamaan kaiken mitä haluaa ja sen kyllä huomaa. tottakai voi joskus ostella ihan ilman syytä mutta jos se on usein toistuvaa niin eihän se oo mitää extraa vaan: aijaa uus lelu. mutta kaikkihan kasvattaa lapsensa juuri niin kuin haluaa ja ostaa tai ei osta. tämä on vain minu mielipiteeni.
Mutta juurihan selitin, et tämä lapsi EI saa kaikkea haluamaansa. Koska häntä myös opetetaan kohtaamaan pettymyksiä.

Vaikka hälle ostetaankin usein uusia leluja, hän ei ole koskaan alkanut marisemaan tai itkemään, jos uusi lelu on jäänytkin kauppaan. Ehkä siksi, että hänellä on leluja muutoinkin jo niin paljon?
 
Huisi hippu
kyllä lasta saa hemmotella pehmoleluilla. mulla on tässä laatikossa kolme pikkupehmoa ja ne on kaikki tosi södejä. orava, pöllö ja opossumi. haluan että lapsellani on tälläisiä pehmoja, siis miksen ostaisi niitä hänelle? lapsi ei toki saa kaikkea haluamaansa mutta mitä haittaa on kaapillisesta pehmoleluja?
 
Onko teillä 300 neliön talo ja rajattomasti kaappitilaa?

Vai annatko lahjoja ja jo kohta heität niitä pois tai myyt?

Mun mielestä vähemmän on enemmän.
Osittain siksi, että se tavara ei mahtuisi mihinkään ja toisekseen: tuttu lapsi saa kaiken minkä pyytää, mutta sillä ei sitten ole niitä "rakkaita" leluja, eikä välitä jos joku menee rikki tai katoaa.
 
mua säälittää lapset
jotka saavat tavaraa määrättömästi. surullista.
varmasti saavat myös rakkautta, mutta minusta on mukavaa ja turvallista, että olen oppinut pitämään monista tavaroista siksi, että niitä ei ole liikaa ja ne ovat vanhoja ja monta elämänvaihetta nähneet kanssani. lapsuuden nalle, nukke ja yksi barbi joka on jo hajonnut ja sen vaatteet. jos tavaraa olisi paljon ja sitä heitettäisiin pois sitä mukaa, mihin kiintyisin? mikään ei tuntuisi miltään, mikään ei olisi tärkeää.
 
Saahan sitä lapsensa kasvattaa ihan parhaaksi katsomallaan tavalla, mutta mitä hyötyä siitä on että lasta hemmottelee usein ostamalla kaupan tyhjäksi? Itse kokisin, että lapsi arvostaa saamaansa vähän erilailla jos niitä ei ihan koko ajan olla ostamassa.

Kyllä meilläkin leluja ostetaan välillä ihan vaan hemmotellakseen pientä, mutta silloinkin ne valitaan johonkin "tarpeeseen", kuten viimeksi sai pehmopallon kun on kovasti muualla tykännyt sellaisilla leikkiä mutta itsellä ei vielä ollut. Myös Baloo-karhun sai yksi kerta ihan heräteostoksena, koska Viidakkokirja on tytön suosikki ja Karhunelämää-biisi saa suupielet kohoamaan hymyyn oli tilanne mikä tahansa :) Baloo on muuten tosi rakas kaveri ja häntä tanssitetaan usein ;)
 
pohtija
Alkuperäinen kirjoittaja juuei:
Onko teillä 300 neliön talo ja rajattomasti kaappitilaa?

Vai annatko lahjoja ja jo kohta heität niitä pois tai myyt?

Mun mielestä vähemmän on enemmän.
Osittain siksi, että se tavara ei mahtuisi mihinkään ja toisekseen: tuttu lapsi saa kaiken minkä pyytää, mutta sillä ei sitten ole niitä "rakkaita" leluja, eikä välitä jos joku menee rikki tai katoaa.
On tilaa tavaroille, eli ei tarvitse sitä miettiä. Vanhoja leluja voi myös lahjoittaa eteenpäin, jos tarve tulee... Meillä on yksi rakas lelu, johon ollaan erittäin kiintyneitä, ja monta suosikkia. Lapsi ei huomaa juurikaan lelujen hukkumisia, mutta en pidä tuota kovin pahana asiana. Enemmin pidän pahana sellaista tavarahysteriaa, että on ihan kamalaa, jos jokin esine kuluu tai menee rikki.

Ja edelleen, lapsemme EI saa kaikkea, mitä pyytää. Koska häntä edelleenkin opetetaan kohtaamaan niitä pettymyksiä.

MItselläni on kamalia kokemuksia lapsista, jotka ovat niin hysteerisen mustasukkaisia vähistä leluistaan, että jopa lyövät, jos joku toinen katsoo niitä...
 
juu
Alkuperäinen kirjoittaja pohtija:
Alkuperäinen kirjoittaja juuei:
Onko teillä 300 neliön talo ja rajattomasti kaappitilaa?

Vai annatko lahjoja ja jo kohta heität niitä pois tai myyt?

Mun mielestä vähemmän on enemmän.
Osittain siksi, että se tavara ei mahtuisi mihinkään ja toisekseen: tuttu lapsi saa kaiken minkä pyytää, mutta sillä ei sitten ole niitä "rakkaita" leluja, eikä välitä jos joku menee rikki tai katoaa.
On tilaa tavaroille, eli ei tarvitse sitä miettiä. Vanhoja leluja voi myös lahjoittaa eteenpäin, jos tarve tulee... Meillä on yksi rakas lelu, johon ollaan erittäin kiintyneitä, ja monta suosikkia. Lapsi ei huomaa juurikaan lelujen hukkumisia, mutta en pidä tuota kovin pahana asiana. Enemmin pidän pahana sellaista tavarahysteriaa, että on ihan kamalaa, jos jokin esine kuluu tai menee rikki.

Ja edelleen, lapsemme EI saa kaikkea, mitä pyytää. Koska häntä edelleenkin opetetaan kohtaamaan niitä pettymyksiä.

MItselläni on kamalia kokemuksia lapsista, jotka ovat niin hysteerisen mustasukkaisia vähistä leluistaan, että jopa lyövät, jos joku toinen katsoo niitä...
miksi on hienoa, että ei tunne mitään omia tavaroitaan kohtaan? ei edes huomaa? miksi ei saisi tuntea iloa siitä ja turvallisuutta, että on se sama nalle jokna sai 1-vuotiaana edelleen. ja se tuo lämpä ja iloa. tai että on ne tärkeät 3 brats-nukkea ja ne samat nuket kokevat kaikkea kivaa aina uusissa ja uusissa leikeissä. miksi on hienoa, että nukkeaja olisi niin monta että ei hjuomaa jos katoaa, ja miksi on huonoa ,että oman lelun rikkoulutuminen ei aiheuta mielipahaa?
 
pohtija
Alkuperäinen kirjoittaja Chala:
Saahan sitä lapsensa kasvattaa ihan parhaaksi katsomallaan tavalla, mutta mitä hyötyä siitä on että lasta hemmottelee usein ostamalla kaupan tyhjäksi? Itse kokisin, että lapsi arvostaa saamaansa vähän erilailla jos niitä ei ihan koko ajan olla ostamassa.

Kyllä meilläkin leluja ostetaan välillä ihan vaan hemmotellakseen pientä, mutta silloinkin ne valitaan johonkin "tarpeeseen", kuten viimeksi sai pehmopallon kun on kovasti muualla tykännyt sellaisilla leikkiä mutta itsellä ei vielä ollut. Myös Baloo-karhun sai yksi kerta ihan heräteostoksena, koska Viidakkokirja on tytön suosikki ja Karhunelämää-biisi saa suupielet kohoamaan hymyyn oli tilanne mikä tahansa :) Baloo on muuten tosi rakas kaveri ja häntä tanssitetaan usein ;)
Ei varmaan ole järkeä ostaa kauppaa tyhjäksi. Mutta ei ole myöskään nähdäkseni järkeä "kasvatuksellisista syistä" kieltää aina ja joka kerta kaikkia pieniä houkutuksia pieneltä ihmiseltä. Pettymyksiä tulee kasvattaa kohtaamaan, mutta pitääkö opettaa, että elämä on yhtä suurta pettymystä? Luterilaista kärsimystä:D?

Ollaan muuten Chala lopulta varmasti samantyyppisiä hemmottelijoita; kyllä meilläkin mietitään niitä ostoksia, eli ostetaan sellaista, mistä lapsi varmuudela pitää tai mitä hän on toisaalla kokeillut + tykästynyt...
 
Kylläpä minäkin hemmottelisin meidän tyttöä varmasti paljon enemmän jos olisi varaa. Jos on oikeasti sitä pätäkkää niin mitä väliä vaikka olisi huoneellinen pehmoleluja, joissa voi käydä kierimässä. En ymmärrä materian välttämistä vain sen vuoksi että materia "on pahasta". Tosiaan jos lapsi kuitenkin joutuu joskus kohtaamaan niitä tilanteita, että sanotaan ei niin kyllähän sitä oppii. Ja mielellään tietysti vanhemmat voisivat valistaa että kaikilla ei raha kasva puussa, oikeasti on tullut törmättyä monta kertaa aikuisiin ihmisiin, jotka eivät ihan tosissaan käsitä että toisella ei ole rahaa, eikä hän vaan ilkeyttään kieltäydy leffasta/baari-illasta tms.
 
pohtija
Alkuperäinen kirjoittaja juu:
Alkuperäinen kirjoittaja pohtija:
Alkuperäinen kirjoittaja juuei:
Onko teillä 300 neliön talo ja rajattomasti kaappitilaa?

Vai annatko lahjoja ja jo kohta heität niitä pois tai myyt?

Mun mielestä vähemmän on enemmän.
Osittain siksi, että se tavara ei mahtuisi mihinkään ja toisekseen: tuttu lapsi saa kaiken minkä pyytää, mutta sillä ei sitten ole niitä "rakkaita" leluja, eikä välitä jos joku menee rikki tai katoaa.
On tilaa tavaroille, eli ei tarvitse sitä miettiä. Vanhoja leluja voi myös lahjoittaa eteenpäin, jos tarve tulee... Meillä on yksi rakas lelu, johon ollaan erittäin kiintyneitä, ja monta suosikkia. Lapsi ei huomaa juurikaan lelujen hukkumisia, mutta en pidä tuota kovin pahana asiana. Enemmin pidän pahana sellaista tavarahysteriaa, että on ihan kamalaa, jos jokin esine kuluu tai menee rikki.

Ja edelleen, lapsemme EI saa kaikkea, mitä pyytää. Koska häntä edelleenkin opetetaan kohtaamaan niitä pettymyksiä.

MItselläni on kamalia kokemuksia lapsista, jotka ovat niin hysteerisen mustasukkaisia vähistä leluistaan, että jopa lyövät, jos joku toinen katsoo niitä...
miksi on hienoa, että ei tunne mitään omia tavaroitaan kohtaan? ei edes huomaa? miksi ei saisi tuntea iloa siitä ja turvallisuutta, että on se sama nalle jokna sai 1-vuotiaana edelleen. ja se tuo lämpä ja iloa. tai että on ne tärkeät 3 brats-nukkea ja ne samat nuket kokevat kaikkea kivaa aina uusissa ja uusissa leikeissä. miksi on hienoa, että nukkeaja olisi niin monta että ei hjuomaa jos katoaa, ja miksi on huonoa ,että oman lelun rikkoulutuminen ei aiheuta mielipahaa?
Miksi kysyt minulta siitä, jos lapsi ei tunne itään tavaroitaan kohtaan? Meillä ainakin lapsi tuntee. Samat lelut myös säilyvät, ei me niitä jatkuvasti hävitetä/ ei niitä jatkuvasti huku. Leluja siirtyy ihan sitenkin sivummalle luonnollista kautta, kun jokin tietty ikävaihe menee ohi, ts. lelun ikäsuositus ylitetään ja mielenkiinto lelua kohtaan katoaa. Vai leikkiikö lapsi ehkä mobilella vielä 12 -vuotiaana, jos ymmärrät, mitä tarkoitan? Meillä ei muutoinkaan tavara tuo sitä turvallisuutta vaan isän ja äidin läheisyys, läsnäolo ja lämmin syli...
 
idiootti
Sakari kuosmanen laulaa taustalla, kuinka maailma hukkuu paskaan...

Kattokaa noita pikku neekereitä jotka siellä teijän telkkareissa viilettää munasillaan pelaten rättipallolla futista - ne kaikki nauravat. Ja niitten hemmottelupäivä on se kun ei faija vedä turpaan tai naapurin setä ei pane niitä tai niitten mutsia rahasta. Se kun tarvii fyrkkaa et vois näyttää nätiltä jotta joku taas panis sitä.
Tää maailma on täynnä pinnallista paskaa. Länsimaat vie tota kulutuksen riemujuhlasanomaa kaikkiin v'tun kehitysmaihin, irtaannuttaen paikalliset siitä omasta onnestaan tavoittelemaan loputonta tavarataivasta. Valkosen miehen keinotekosta paskataivasta!

Onni voi olla joku saatanan itäny peruna, vesivärimaalaamista, hiihtoretki, telttailua, korttipeli... Miksi kaikkeen tekemiseen liitetään raha? Ei voi tehdä mitään ku ei ole rahaa. Suomessa on jokamiehen oikeudet jotka jeesaa täyttään pakkasen marjoilla ja sienillä. Voit lenkkeillä,hiihtää ja luistella(jos rumat sukset ni hiihdä umpihangessa ni eivät näy), kesällä uidaan... Himassa teet vatsat, selät punnerrukset ja jumppaat vaikka isommalla porukalla.

Mulla on mun kaikki lapsena saadut lelut tallessa; kaksi autoa ja nukke. Kestäneet yli kolkytäviis vuotta. Niillä leikitään vieläkin päivittäin. Arvostus. Sama kun ainoo rööki, sen vetää puoleen fimaan asti. Opettakaa lapsillenne mitä vaan, mutta väistämättömälle ette mitään voi: sahataan kuitenkin oksaa jolla istutaan.
 
Mä ostan lapselle leluja, vaatteita jne. mutta toisesta päästä myös laitan niitä "vanhoja" sitten kiertoon en myy vaan laitan kiertoon......Tykkäänhän mäkin saada uusia vaatteita...laitan itsekkin vanhoja kiertoon esim. romaniaan lähti just ennen joulua paljon vaatteitani ja pojan "vanhoja" autoja.... jas vaatteita....

joten annan pojallekin jotain uutta.......poika rakastaa junia tuntee kaikki tuomas veturit ym. joten kerran kuussa saapi hän junarataansa uuden osan tai vaikka uuden veturin tai vaunun ja hän osaa leikkiä niillä ja ne ovat niin rakkaita.....

Meillä on pojalle oma huone jossa on suuri junarata jossa minun kolmevuotias leikki tuntitolkulla yksin joskus vanhempien kanssa.......ja junista kertominen on tärkeää.....

mutta joka tapauksessa hemmoittelussa ei ole mitään vikaa!!! Jokainen tyylillään....
 
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja idiootti:
Sakari kuosmanen laulaa taustalla, kuinka maailma hukkuu paskaan...

Kattokaa noita pikku neekereitä jotka siellä teijän telkkareissa viilettää munasillaan pelaten rättipallolla futista - ne kaikki nauravat. Ja niitten hemmottelupäivä on se kun ei faija vedä turpaan tai naapurin setä ei pane niitä tai niitten mutsia rahasta. Se kun tarvii fyrkkaa et vois näyttää nätiltä jotta joku taas panis sitä.
Tää maailma on täynnä pinnallista paskaa. Länsimaat vie tota kulutuksen riemujuhlasanomaa kaikkiin v'tun kehitysmaihin, irtaannuttaen paikalliset siitä omasta onnestaan tavoittelemaan loputonta tavarataivasta. Valkosen miehen keinotekosta paskataivasta!

Onni voi olla joku saatanan itäny peruna, vesivärimaalaamista, hiihtoretki, telttailua, korttipeli... Miksi kaikkeen tekemiseen liitetään raha? Ei voi tehdä mitään ku ei ole rahaa. Suomessa on jokamiehen oikeudet jotka jeesaa täyttään pakkasen marjoilla ja sienillä. Voit lenkkeillä,hiihtää ja luistella(jos rumat sukset ni hiihdä umpihangessa ni eivät näy), kesällä uidaan... Himassa teet vatsat, selät punnerrukset ja jumppaat vaikka isommalla porukalla.

Mulla on mun kaikki lapsena saadut lelut tallessa; kaksi autoa ja nukke. Kestäneet yli kolkytäviis vuotta. Niillä leikitään vieläkin päivittäin. Arvostus. Sama kun ainoo rööki, sen vetää puoleen fimaan asti. Opettakaa lapsillenne mitä vaan, mutta väistämättömälle ette mitään voi: sahataan kuitenkin oksaa jolla istutaan.
Tämä on niin totta. Vaikkei ehkä kaikkien palstamammojen ymmärtämällä kielellä, mutta kuitenkin. :) Meillä opetetaan lapsia nauttimaan yksinkertaisista jutuista. Sellaisista mitä ei ole mikään multifirma kehittänyt, kohdentanut ja lanseerannut.
 
pohtija
Alkuperäinen kirjoittaja idiootti:
Sakari kuosmanen laulaa taustalla, kuinka maailma hukkuu paskaan...

Kattokaa noita pikku neekereitä jotka siellä teijän telkkareissa viilettää munasillaan pelaten rättipallolla futista - ne kaikki nauravat. Ja niitten hemmottelupäivä on se kun ei faija vedä turpaan tai naapurin setä ei pane niitä tai niitten mutsia rahasta. Se kun tarvii fyrkkaa et vois näyttää nätiltä jotta joku taas panis sitä.
Tää maailma on täynnä pinnallista paskaa. Länsimaat vie tota kulutuksen riemujuhlasanomaa kaikkiin v'tun kehitysmaihin, irtaannuttaen paikalliset siitä omasta onnestaan tavoittelemaan loputonta tavarataivasta. Valkosen miehen keinotekosta paskataivasta!

Onni voi olla joku saatanan itäny peruna, vesivärimaalaamista, hiihtoretki, telttailua, korttipeli... Miksi kaikkeen tekemiseen liitetään raha? Ei voi tehdä mitään ku ei ole rahaa. Suomessa on jokamiehen oikeudet jotka jeesaa täyttään pakkasen marjoilla ja sienillä. Voit lenkkeillä,hiihtää ja luistella(jos rumat sukset ni hiihdä umpihangessa ni eivät näy), kesällä uidaan... Himassa teet vatsat, selät punnerrukset ja jumppaat vaikka isommalla porukalla.

Mulla on mun kaikki lapsena saadut lelut tallessa; kaksi autoa ja nukke. Kestäneet yli kolkytäviis vuotta. Niillä leikitään vieläkin päivittäin. Arvostus. Sama kun ainoo rööki, sen vetää puoleen fimaan asti. Opettakaa lapsillenne mitä vaan, mutta väistämättömälle ette mitään voi: sahataan kuitenkin oksaa jolla istutaan.
MIksi tavarat sulkee mielestäsi pois hiihtoretken, telttailut tai vesivärimaalauksen? Miksi maailma on mielestäsi niin mustavalkoinen? Miksi olet niin vihainen ja ehdoton ja ilmaiset itseäsi lähinnä voimasanoilla? Siksikö, koska tavarattomuus kasvatti sinusta niin hienon ihmisen:)? Miksi et lahjoita Afrikan köyhille, kun kerran kannat heistä huolta? Me ainakin lahjoitetaan ihan joka kuukausi! Ei siksi, että saisivat tavarataivaan. Vaan siksi, että edes joku saisi ruokaa, lämpöä ja suojaa sen lahjoituksen turvin.
Ainut asia, mitä tunnen huonoa omaatuntoa noiden lelujuhankintojen suhteen on ympäristö; mutta onneksi lelujakin saa nykyään valmistettuna hiukan ympäristöystävällisemmistä materiaaleista!
 
pohtija
Alkuperäinen kirjoittaja pohtija:
Alkuperäinen kirjoittaja idiootti:
Sakari kuosmanen laulaa taustalla, kuinka maailma hukkuu paskaan...

Kattokaa noita pikku neekereitä jotka siellä teijän telkkareissa viilettää munasillaan pelaten rättipallolla futista - ne kaikki nauravat. Ja niitten hemmottelupäivä on se kun ei faija vedä turpaan tai naapurin setä ei pane niitä tai niitten mutsia rahasta. Se kun tarvii fyrkkaa et vois näyttää nätiltä jotta joku taas panis sitä.
Tää maailma on täynnä pinnallista paskaa. Länsimaat vie tota kulutuksen riemujuhlasanomaa kaikkiin v'tun kehitysmaihin, irtaannuttaen paikalliset siitä omasta onnestaan tavoittelemaan loputonta tavarataivasta. Valkosen miehen keinotekosta paskataivasta!

Onni voi olla joku saatanan itäny peruna, vesivärimaalaamista, hiihtoretki, telttailua, korttipeli... Miksi kaikkeen tekemiseen liitetään raha? Ei voi tehdä mitään ku ei ole rahaa. Suomessa on jokamiehen oikeudet jotka jeesaa täyttään pakkasen marjoilla ja sienillä. Voit lenkkeillä,hiihtää ja luistella(jos rumat sukset ni hiihdä umpihangessa ni eivät näy), kesällä uidaan... Himassa teet vatsat, selät punnerrukset ja jumppaat vaikka isommalla porukalla.

Mulla on mun kaikki lapsena saadut lelut tallessa; kaksi autoa ja nukke. Kestäneet yli kolkytäviis vuotta. Niillä leikitään vieläkin päivittäin. Arvostus. Sama kun ainoo rööki, sen vetää puoleen fimaan asti. Opettakaa lapsillenne mitä vaan, mutta väistämättömälle ette mitään voi: sahataan kuitenkin oksaa jolla istutaan.
MIksi tavarat sulkee mielestäsi pois hiihtoretken, telttailut tai vesivärimaalauksen? Miksi maailma on mielestäsi niin mustavalkoinen? Miksi olet niin vihainen ja ehdoton ja ilmaiset itseäsi lähinnä voimasanoilla? Siksikö, koska tavarattomuus kasvatti sinusta niin hienon ihmisen:)? Miksi et lahjoita Afrikan köyhille, kun kerran kannat heistä huolta? Me ainakin lahjoitetaan ihan joka kuukausi! Ei siksi, että saisivat tavarataivaan. Vaan siksi, että edes joku saisi ruokaa, lämpöä ja suojaa sen lahjoituksen turvin.
Ainut asia, mitä tunnen huonoa omaatuntoa noiden lelujuhankintojen suhteen on ympäristö; mutta onneksi lelujakin saa nykyään valmistettuna hiukan ympäristöystävällisemmistä materiaaleista!
Lainatessa on muuten tapana käyttää lainausmrkkejä...Ehkä se kuosmanen on sitten se vihainen ihminen; onneksi en ole koskaan erehtynyt kuuntelemaan ko artistia:D
 
niin
Alkuperäinen kirjoittaja idiootti:
Sakari kuosmanen laulaa taustalla, kuinka maailma hukkuu paskaan...

Kattokaa noita pikku neekereitä jotka siellä teijän telkkareissa viilettää munasillaan pelaten rättipallolla futista - ne kaikki nauravat. Ja niitten hemmottelupäivä on se kun ei faija vedä turpaan tai naapurin setä ei pane niitä tai niitten mutsia rahasta. Se kun tarvii fyrkkaa et vois näyttää nätiltä jotta joku taas panis sitä.
Tää maailma on täynnä pinnallista paskaa. Länsimaat vie tota kulutuksen riemujuhlasanomaa kaikkiin v'tun kehitysmaihin, irtaannuttaen paikalliset siitä omasta onnestaan tavoittelemaan loputonta tavarataivasta. Valkosen miehen keinotekosta paskataivasta!

Onni voi olla joku saatanan itäny peruna, vesivärimaalaamista, hiihtoretki, telttailua, korttipeli... Miksi kaikkeen tekemiseen liitetään raha? Ei voi tehdä mitään ku ei ole rahaa. Suomessa on jokamiehen oikeudet jotka jeesaa täyttään pakkasen marjoilla ja sienillä. Voit lenkkeillä,hiihtää ja luistella(jos rumat sukset ni hiihdä umpihangessa ni eivät näy), kesällä uidaan... Himassa teet vatsat, selät punnerrukset ja jumppaat vaikka isommalla porukalla.

Mulla on mun kaikki lapsena saadut lelut tallessa; kaksi autoa ja nukke. Kestäneet yli kolkytäviis vuotta. Niillä leikitään vieläkin päivittäin. Arvostus. Sama kun ainoo rööki, sen vetää puoleen fimaan asti. Opettakaa lapsillenne mitä vaan, mutta väistämättömälle ette mitään voi: sahataan kuitenkin oksaa jolla istutaan.
Tämä teksti on täyttä totta. Ja sinä ap omalla vastauksellasi todistit olevasi ihan pihalla.. Ei se sun muovimoskas sulje pois hiihtoretkiä tai luonnossa liikkumista.. vaan ajatus olisi, että sitä materiaa lapsi ei tarvitse ollakseen onnellinen! ja miksi sitä ei sitten saisi hankkia lapselle? Siksi koska suurin osa niiden tuottamisesta revitään viattomien ihmisten selkärangasta ja/tai luonnosta.. Mitkä ekologiset materiaalit, kysympä vaan? Sademetsän puut?
Kuules, isoisän tekemä keinuheppa tai nukensänky voi olla ekologinen, mutta älä puhu isojen firmojen yhteydessä mistään ekologisuudesta.
ja tuosta kuosmasesta vielä, ei se ole vihainen, se AJATTELEE. Toisin kuin eräät.
 
Hmmm...

Elävätkö ihmiset todella näin niukasti? Ei mitään kulutusta, aikuisellekaan. Miten sitten voi olla niin, että porukat ottaa 35vuoden asuntolainoja ja palstalla keskustellaan miten selvitä ruoka-laskusta 45e, sillä täytyyhän sitä rahaa jäädä varastoonkin. Ja paskat nämä pihistelijät koskaan mieti, missä tuotteet tai vaatteet ovat valmistettu. Sitä ostetaan mistä halvimmalla saadaan. Kuinka moni käy ruotsinlaivalla? Ei sekään mitään ekologista ole. Kumpi on pahempi asia baari-ilta, ruotsinlaiva vai lelu lapselle?

Mä oikeasti olen varmasti kovasti kuluttava. Mutta meillä yritetään systemaattisesti välttää vaikka Kiinassa tehtyjä tuotteita ja suosia eurooppalaista tuotantoa, reilua kauppaa ja luomutuotteita. Joskus toki joutuu ostamaan esim sen kiinalaisen ulkovaatteen, sillä minusta vain Lenne taitaa tehdä jossain muualla, Rasavilkaan ei ole suomalainen. Mutta ei se kiinakaan ole meillä ainoa boikotoitu maa.

Mutta järkevästikin tuotettuja tarvikkeita on ja ei kaikki kulutus ole pahasta minusta. Esim laadukkaita kirjoja ei kiellä lapseltani koskaan. Toki marketteihin ostetaan järkyttävästi sisällöllisesti mitättömiä kirjoja, niitä en osta. Miten lapsi menee pilalle sillä että se saa haluamansa kirjan?
 
Huom
Minä en ymmärrä sitä lähtökohtaa ollenkaan, että hemmotellaan tavaralla. En hemmottele itseänikään tavaroilla. Hemmottelen ennemmin vaikka hyvällä ruualla ja yhdessäololla perheen kanssa, pulkkamäessä tai muuten.

Kirjoja ostan kyllä lapselleni jatkuvasti. Kirjat eivät mielestäni mene kategoriaan "lelut". Kirpparilta ostetaan välillä 50 senttiä-euron maksavia leluja ihan "heräteostoksena", mutta kaupasta en osta.
 
Lasta saa hemmotella just niin paljon ku haluaa, MUTTA lapselle pitää asettaa rajat.
Mä ostan tosi usein leluja ja kaikkee pientä kivaa, kerran viikos ehkä. Kyllä noi silti ymmärtää kun sanon "ei nyt".

Toinen asia sitte lelujen ym hankkimisessa on se, et kuinka lapsi opetetaan kuluttamaan ja saamaan nautintoa materiasta... Sitä mä olen kovasti pohtinut..
 

Yhteistyössä