Miksi lapset pitäisi hankkia "lähempänä kolmeakymppiä". Mitä minä tai mun lapset ovat nyt menettäneet?

  • Viestiketjun aloittaja "Martta"
  • Ensimmäinen viesti
"mamma"
Sain esikoisen 23 vuotiaana, en ole koskaan kuullutkaan että lapset pitäisi hankkia lähempänä kolmeakymmentä? Miksi? Jos hyvä tilanne tulee eteen kakskymppisenä ja lapsia suodaan.

Todennäköisimmin saan ainakin viettää vähän enemmän vuosia lasteni kanssa, kuin jos olisin lapset tehnyt vasta yli kolmekymppisenä.

Eikä kaikki halua olla tohtoreita tai lääkäreitä, olen kosmetologi ja se on just passeli homma minulle. Sitä haluan tehdä.
 
[QUOTE="vieras";27858080]Luojalle kiitos nämä "tein-lapsen-19-vuotiaana-olin-jo-nähnyt-maailmaa" ihmiset eivät tiedä mistä ovat todellisuudessa jääneet paitsi.. Sen kun saisivat tietää, ei sitä lapsiperhehelvettiä pystyisi enää selväjärkisenä jatkamaan :)[/QUOTE]

Sinäkään et sitä voi toisen puolesta tietää.
 
[QUOTE="vieras";27858080]Luojalle kiitos nämä "tein-lapsen-19-vuotiaana-olin-jo-nähnyt-maailmaa" ihmiset eivät tiedä mistä ovat todellisuudessa jääneet paitsi.. Sen kun saisivat tietää, ei sitä lapsiperhehelvettiä pystyisi enää selväjärkisenä jatkamaan :)[/QUOTE]

Miksi teillä "vanhemmilla" mutseilla on niin kova tarve aukoa päätä nuoremmillenne?

Luojan kiitos en irl ole ikinä, koskaan enkä missään törmännyt minkäänlaisiin ennakkoluuloihin tai tuollaiseen asenteeseen vanhempien äitien taholta, vain täällä palstalla (jossa paljastetaan todellisuus ja paha mieli?). :)

Ja ikävää, jos koet lapset helvetillisiksi.
Jos sinulla siis edes on lapsia. :D
 
logiikan riemuvoitto
[QUOTE="vieras";27856123]Koska siihen asti kesti, ennen kuin halusin saada lapsen :) Minähän sanoin, että MUN MIELESTÄ nuo ikävuodet...

Kuten se, jolle vastasin sanoi että lukio oli hänen mielestään nuoruuden parasta aikaa.

Saa nauraa, kyllä elämään iloa mahtuu :)

Ja tuo, että jos tekee lapset nuorena niin saa sitten nelikymppisenä hoitaa lapsenlapsia; juu ei. Minusta on ihanaa olla nyt äiti, kohta tulee toinen lapsi ja ikää on 36. En tule varmaankaan mummoutumaan ennen 60-vuotispäivää ja minusta erittäin hyvä niin. Eihän mulla jäis aikaa niille lapsenlapsille, kun tekisin täyttä työpäivää, nyt voin kh-tuella nautiskella täysillä omista lapsistani. Enkä minä joka päivä kyllä sitten kuuskymppisenäkään ajatellut hoitaa lapsenlapsia, minä kun olen ajatellut sitten eläkeiässä matkustellakin joskus :)[/QUOTE]

Mutta jokainen nuorena lapset hankkinut aikoo sitten nelikymppisenä JOKA PÄIVÄ hoitaa lapsenlapsia, eikä esim. matkustella lainkaan? Sori, mutta nelikymppisenä matkustelu on kyllä varmasti todella paljon antoisampaa kuin eläkeiässä..
 
"Vieraana"
[QUOTE="vieras";27855991]Mutta sita nuoruuden vapauden tunnetta ei vaan saa takaisin, nimittain sita etta on vain itsestaan vastuussa. Se siina oli aivan erityisen ihanaa.[/QUOTE]

Varmaan joo mutta ota huomioon että kaikki ei välttämättä voi olla nuorinakaan vain itsestään vastuussa, jos on esim. sairasteleva perheenjäsen. Eikä lapsettomuus yleensäkään tarkoita kaikille ettei silti ole muista vastuussa.
 
"Jepa"
Miksi teillä "vanhemmilla" mutseilla on niin kova tarve aukoa päätä nuoremmillenne?

Luojan kiitos en irl ole ikinä, koskaan enkä missään törmännyt minkäänlaisiin ennakkoluuloihin tai tuollaiseen asenteeseen vanhempien äitien taholta, vain täällä palstalla (jossa paljastetaan todellisuus ja paha mieli?). :)

Ja ikävää, jos koet lapset helvetillisiksi.
Jos sinulla siis edes on lapsia. :D
Olen tätä itse miettinyt aivan samaa. Ainoa ero, että olen törmännyt tähän ihan livenäkin, muun muassa ultraa odotellessa. En edes ole nuori äidiksi (24), mutta näytän pienikokoisuuteni vuoksi nippanappa 18-vuotiaalle.
 
samanikäinen
Minä sain lapseni myös 19-vuotiaana. Lukion viimeisellä luokalla tulin raskaaksi. Mä täytän pian 26v.
En ole koskaan kokenut, että olisin menettänyt nuoruuttani millään tapaa. Mulla on ihania muistoja lukioajoista ja lukio oli nuoruuden parasta aikaa. Rellestin yhden puoli vuotta täytettyäni 18v. Sitten sai riittää.

Mä en ole koskaan ollut sellainen bilehile. Mä olen voinut elää ihan täysipainoista nuoruutta myös lapsen kanssa.
Mä olen ottanut lapseni mukaan ystävieni luokse, shoppailureissuille jne. En ole jäänyt mistään paitsi.
Matkustelu on aina ollut intohomi ja sitä ollaan harrastettu lapsen kanssa yhdessä.
Joskus tosi harvoin haluan bilettämään (ehkä 1-3krt vuodessa). Eikä lapsi ole ongelma. Lapsi jää kotiin ja minä menen kaverille yöksi. Tosin lapsen ensimmäisenä kahtena elinvuotena en edes halunnut mennä bilettämään.
Lapsi on mun unelma ja etusijalla kaikessa.
Minä olen samanikäinen kuin sinä. Minulle lukio ei ollut nuoruuteni parasta aikaa, vaan kyllä ne loistovuodet ovat seuranneet sen jälkeen, kun on ollut maailmalle avoin ja kaikki mahdollisuudet auki. :) Olemme saaneet miehen kanssa matkustella paljon ja olen hankkinut itselleni unelma-ammatin. Lasten aika on myöhemmin, kun lapsille on vakavarainen koti tarjolla.
 
"hih"
Mulle on aina sanottu että lapset pitää tehdä nuorena, siitä asti kun olin 15. :D Esikoinen pitäisi tuttavapiirissäni saada joskus 17-19 vuotiaana. Mutta mä olin jo 25 kun sain esikoisen ja sitä ennen ehdin kuulla ihmettelyä "milloin, milloin sä aiot tehdä vauvan... kohta sä olet jo liian vanha... :O Kun sitten ITSE halusin vauvan ja raskauduin niin tuli helpottuneita kommentteja "viimeinkin", "oli jo aikakin", "tulit järkiisi" ja jopa ""onnea kun onnistuitte viimeinkin":D

Mun sukulaiset ja tuttuvat pitäisi sua ap normaalina ja just sopivan ikäisenä äitinä, toisin kuin mua "vanhusta". :)

Itse ajattelen että jokainen silloin kun se itselle sopii ja kun pystyy huolehtimaan lapsesta. Sulle sopi tuossa iässä, se on siis just oikein sulle. :)
 
"vieras"
[QUOTE="Vieraana";27858154]Varmaan joo mutta ota huomioon että kaikki ei välttämättä voi olla nuorinakaan vain itsestään vastuussa, jos on esim. sairasteleva perheenjäsen. Eikä lapsettomuus yleensäkään tarkoita kaikille ettei silti ole muista vastuussa.[/QUOTE]

Hei palstameinikiä! Ääritapauksia kehiin kun ei muuten saada omaa mielipidettä läpi!
 
Miten tästä asiasta täällä saadaan aina tämmönen sota aikaan?! Eikö jokaisen, niin nuoren kuin vanhankin, pitäs ymmärtää ettei aina se oma mielipide ole ainoa oikea. Eikö se ole ihan sama minkä ikäisenä lapsensa tekee, pääasia että pystyy kantamaan vastuun muustakin kuin omasta elämästään.
 
  • Tykkää
Reactions: fortunate
[QUOTE="Jepa";27858174]Olen tätä itse miettinyt aivan samaa. Ainoa ero, että olen törmännyt tähän ihan livenäkin, muun muassa ultraa odotellessa. En edes ole nuori äidiksi (24), mutta näytän pienikokoisuuteni vuoksi nippanappa 18-vuotiaalle.[/QUOTE]

Ai kauhee, miten kukaan kehtaa.. :O

Sinäkin olet aivan luonnollisessa lisääntymisiässä, jopa kulttuurillisestikin. :D
Minun mielestäni ainakin. Tosin en tunne noin ahdasmielisiä ja mustavalkoisen maailmankuvan omaavia ihmisiä kuin tässä ketjussa harmillisen moni vaikuttais olevan, enkä tiedä kuinka paljon heidän kaltaisiaan oikeasti on.
 
..
En jaksanut kahlata koko ketjua, luin vain pari ekaa kommenttia.

Sain esikoisen 20-vuotiaana ja kuopuksen 22-vuotiaana. Nyt olen 42v, olen suorittanut korkeakoulututkinnon pari vuotta sitten, pääsen syömään, juomaan tai tanssimaan silloin kun huvittaa, lainat on lähes maksettu, matkustan monta kertaa vuodessa ja ilmottauduin juuri opiskelemaan jatko-opintoja. En koe menettäneeni mitään, päinvastoin. Olen saanut ihanan elämän lasten kanssa ja olen edelleen nuori ja terve toteuttamaan haaveitani
 
[QUOTE="Jepa";27858174]Olen tätä itse miettinyt aivan samaa. Ainoa ero, että olen törmännyt tähän ihan livenäkin, muun muassa ultraa odotellessa. En edes ole nuori äidiksi (24), mutta näytän pienikokoisuuteni vuoksi nippanappa 18-vuotiaalle.[/QUOTE]

Olisinpa kohdannut itsekin tuollaisen. Nyt olen 24v ja esikoisen saadessani 21v, mutta en selvästikään tarpeeksi nuoren näköinen edes silloin aikaisemmin. (höh) Olisin kyllä räjähtänyt nauruun jos joku olisi kertonut minulle, että menetin jotain. :D Siinä onnellisena raskaudesta ja toivoen että tällä kertaa on elävä, joku alkaisi laukomaan niin.... :D Onkohan tuollaisilla kommentoijilla päässä kaikki ihan kohdillaan? Jotenkin vain hämmästyttää onko ihan normaaliälyisillä ihmisillä muka tapana lähteä ääneen arvostelemaan tuntematonta ihmistä äitiydestä vaikka näyttäisi 15 vuotiaalta tai 50 vuotiaalta?! Jospa kyse on kuitenkin a)humalaisesta b)huumehörhöstä c)mielenterveysongelmaisesta?
 
Mä ajattelin jo yläasteikääsenä, että haluan monta lasta. Ainoan lapseni oon saanu 24-vuotiaana. Onneksi en odottanu yli 30-vuotiaaksi koska olisin varmasti lapseton ja se olis tehny mut katkeraksi. Sain lapsen just sopivan ikääsenä ja lisää saa kyllä tulla viä monen vuoden aikana jos niin vain suodaan.
 
"vieras"
Mutta jokainen nuorena lapset hankkinut aikoo sitten nelikymppisenä JOKA PÄIVÄ hoitaa lapsenlapsia, eikä esim. matkustella lainkaan? Sori, mutta nelikymppisenä matkustelu on kyllä varmasti todella paljon antoisampaa kuin eläkeiässä..
Kuka sanoi, etten matkustele nelikymppisenäkin? Mulla vaan on työt, lomia kertyy 5vko/vuodessa ettei siinä voi matkustella niin paljoa kuin haluais. Eläkkeellä taas voi olla vaikka kaikki talvikaudet kaukomailla jos halajaa ja niin olis miehen kanssa aikomuskin :)
 
"vieras"
Miksi teillä "vanhemmilla" mutseilla on niin kova tarve aukoa päätä nuoremmillenne?

Luojan kiitos en irl ole ikinä, koskaan enkä missään törmännyt minkäänlaisiin ennakkoluuloihin tai tuollaiseen asenteeseen vanhempien äitien taholta, vain täällä palstalla (jossa paljastetaan todellisuus ja paha mieli?). :)

Ja ikävää, jos koet lapset helvetillisiksi.
Jos sinulla siis edes on lapsia. :D
Minä taas en ymmärrä, miksi nuoria ärsyttää ne yli 30-vuotiaat ensisynnyttäjät niin paljon kuin tämän palstan mukaan tekee. Mummoäideiksi sanotaan ja syytetään biletyksestä ja elämän hukkaan heittämisestä kun ei olla alettu sikiämään suoraan lukion jälkeen. :D

Ikinä ei ole nuoret äidit sanoneet mulle livenä yhtikäs mitään vaikka esikoisen synnytin 33-vuotiaana ja nyt toinen siis tulossa ja ikää 35. En usko edes, että heitä kiinnostaa mun valinnat. Ja ihan yhtä paljon mua kiinnostaa heidän valintansa elikkäs ei kyllä yhtään.

Mutta jos joku kysyy että mistä on voinut jäädä paitsi niin kyllä minä vastaan aina että mistä itse olisin jäänyt paitsi jos olisin tehnyt lapset nuorena. Ei se tarkoita sitä, että se nuori äiti valitsi väärin kun teki lapset nuorena, se tarkoittaa sitä että itse olisin tehnyt väärän valinnan jos olisin tehnyt lapset nuorena.
 
"Vieras"
Itse olen saanut lapseni 23 ja 26v, sitä ennen ehdin saada opiskelut valmiiksi ja vakkarityöpaikan, miehen ja tehdä niitä asioita mitä olin halunnutkin, viettänyt vuosia ulkomailla ja matkustella paljon muutenkin. Bilettääkin ehdin ihan riittävästi. Okei, en mä lapsia halunnut enkä suunnitellut, mutta en koe silti mitään menettäneeni kun kuitenkin nuorena lapseni olen saanut. Ihan samalla tavalla olen edennyt urallani, matkustellut ja bilettänyt kuin varmasti olisin ilman lapsiakin.
Koen kuitenkin että olen kasvanut vastuuntuntoisemmaksi ja aikuisemmaksi kuin ehkä muutoin. Toisekseen uskon, että lapsista on ollut hyötyä työssäni, omaan paremmat taidot toimia esimiehenä kuin mitä varmasti olisin lapsettomana.
Nyt olen 32v, lapset 8ja 5 ja meidän elämä on varsin helppoa ja mukavaa ihan näin perheenä. En tosiaan koe menettäneeni mitään.
 
[QUOTE="vieras";27858566]Minä taas en ymmärrä, miksi nuoria ärsyttää ne yli 30-vuotiaat ensisynnyttäjät niin paljon kuin tämän palstan mukaan tekee. Mummoäideiksi sanotaan ja syytetään biletyksestä ja elämän hukkaan heittämisestä kun ei olla alettu sikiämään suoraan lukion jälkeen. :D

Ikinä ei ole nuoret äidit sanoneet mulle livenä yhtikäs mitään vaikka esikoisen synnytin 33-vuotiaana ja nyt toinen siis tulossa ja ikää 35. En usko edes, että heitä kiinnostaa mun valinnat. Ja ihan yhtä paljon mua kiinnostaa heidän valintansa elikkäs ei kyllä yhtään.

Mutta jos joku kysyy että mistä on voinut jäädä paitsi niin kyllä minä vastaan aina että mistä itse olisin jäänyt paitsi jos olisin tehnyt lapset nuorena. Ei se tarkoita sitä, että se nuori äiti valitsi väärin kun teki lapset nuorena, se tarkoittaa sitä että itse olisin tehnyt väärän valinnan jos olisin tehnyt lapset nuorena.[/QUOTE]

En mäkään ymmärrä toisten valintojen kritisoimista ja jopa haukkumista, jos ihminen valinnallaan ei ole ketään todella satuttanut.
Eikä kiinnosta muakaan minkä ikäisenä kukakin lapsensa tekee, kunhan huolehtii lapsestaan ja antaa muiden huolehtia rauhassa omistaan. :D

En tarkoittanut viestiäni niille vastaajille, jotka neutraalisti kertoivat mitä itse olisivat menettäneet vaan niille, jotka rupesivat kritisoimaan toisten lisääntymisikää. :)

Onhan täällä tosiaan noita mummoäitialoituksiakin näkynyt, suppeakatseisuudesta kertoo nekin.
Ehkä sitä kiinnittää eniten huomiota niihin itseään koskeviin mielipiteisiin ja haukkuihin, ja siksi en itse juurikaan koe +30-vuotiaina lisääntyneitä kritisoitavan, toisin kuin alle 25-vuotiaina lisääntyneitä. :D
 
"vieras"
En mäkään ymmärrä toisten valintojen kritisoimista ja jopa haukkumista, jos ihminen valinnallaan ei ole ketään todella satuttanut.
Eikä kiinnosta muakaan minkä ikäisenä kukakin lapsensa tekee, kunhan huolehtii lapsestaan ja antaa muiden huolehtia rauhassa omistaan. :D

En tarkoittanut viestiäni niille vastaajille, jotka neutraalisti kertoivat mitä itse olisivat menettäneet vaan niille, jotka rupesivat kritisoimaan toisten lisääntymisikää. :)

Onhan täällä tosiaan noita mummoäitialoituksiakin näkynyt, suppeakatseisuudesta kertoo nekin.
Ehkä sitä kiinnittää eniten huomiota niihin itseään koskeviin mielipiteisiin ja haukkuihin, ja siksi en itse juurikaan koe +30-vuotiaina lisääntyneitä kritisoitavan, toisin kuin alle 25-vuotiaina lisääntyneitä. :D
Juurikin näin. Itse en ole nähnyt yhtäkään yli 30-vuotiaan aloitusta siitä, miksei lapsia kannata tehdä nuorempana kun taas päinvastaisia aloituksia tulee aika ajoin. Riippuu varmasti ihan siitä, kumpaa puolta edustat :)

Mutta luulisin, että jos on omiin valintoihin tyytyväinen, niin ei tule tarvetta haukkua toisia heidän valinnoistaan. Jos taas ei, niin... sehän täällä nähdään. :)
 
ööh
[QUOTE="vieras";27858549]Kuka sanoi, etten matkustele nelikymppisenäkin? Mulla vaan on työt, lomia kertyy 5vko/vuodessa ettei siinä voi matkustella niin paljoa kuin haluais. Eläkkeellä taas voi olla vaikka kaikki talvikaudet kaukomailla jos halajaa ja niin olis miehen kanssa aikomuskin :)[/QUOTE]

Luin ketjun huonosti, joten voin olla väärässä, mutta etkö sinä perustellut myöhäistä lastenhankintaa sillä, että voit sitten eläkeläisenä matkustella, kun et ajatellut silloinkaan lapsenlapsia hoitaa (joita siis ei "luojan kiitos" siunaannu vielä nelikymppisenä, koska teit lapset myöhään?). Eli eikö sinulla täten silloin nelikymppisenä ole juuri ne pikkulapset riesana?
 
ööh
Alkuperäinen kirjoittaja ööh;27858829:
Luin ketjun huonosti, joten voin olla väärässä, mutta etkö sinä perustellut myöhäistä lastenhankintaa sillä, että voit sitten eläkeläisenä matkustella, kun et ajatellut silloinkaan lapsenlapsia hoitaa (joita siis ei "luojan kiitos" siunaannu vielä nelikymppisenä, koska teit lapset myöhään?). Eli eikö sinulla täten silloin nelikymppisenä ole juuri ne pikkulapset riesana?
Ainakin tuossa ensimmäisenä lainaamassani viestissä luki, että olet 36 ja odotat toista lasta? Eli siis sinulla on 40-vuotiaana alle kouluikäisiä.
 
"vieras"
Jokaisella oma tarinansa. Itse sain myös nuorena lapset ja omanarvontuntoni lähti kyllä pitkälti lasten äitinä olosta singahtamaan ylöspäin. En varmasti olisi lähtenyt yliopistoon, ellen ensin olisi tullut äidiksi. En olisi rakentanut uraa niin itsevarmana, ellen olisi nähnyt rakkautta lasteni silmistä. Sitä kun en itse varttuessani saanut.

En koskaan sopeutunut "nuoruuteen" siten kun kaverit sitä viettivät. Oli helpotus päästä viettämään rauhallista perhe-elämää. Muutoin olisin varmasti elänyt tylsää vanhapiikaelämää kissalauman kanssa, ehkä katkeroitunutkin. Pahimmillaan olisin niin kiinni rutiineissani, että vihdoin kolmikymppisenä äidiksi tullessa olisi ollut vaikea "luopua omasta ajasta" tai miksi sitä lapsettomat ikätoverini kutsuvatkaan.
 

Yhteistyössä