Miksi jotkut tekee paljon lapsia, jos ei ole "varaa"

Mikä sua harmittaa muiden ihmisten köyhyydessä ja lapsiluvussa? Minkä vuoksi et keskity omaan elämääsi vaan alat arvostella muiden elämäntilannetta. Ajattelumaailmasi kuulostaa kylmältä ja elitistiseltä.

edelleenkin kyllä ihmisen täytyy olla köyhä jos kituuttelee x lukuisen lapsikatraan kanssa ja vielä tekee lisää lapsia siihen. Ihan sama kun omaisi paljon lainaa jonka maksamisessa on jo vaikeuksia ja päättäisi ottaa vaan entistä lisää lainaa..

siis tyhmä ei köyhä.. =)

 

Mun pointtini koko tässä keskustelussa on, että ihmisillä tulee olla vapaus tehdä niin paljon lapsia kuin huvittaa ja yhteiskunnan tulee ne tarvittaessa elättää.

Eli heittäytykäämme kaikki yhteiskunnan elätettäviksi

 

Mikä sua harmittaa muiden ihmisten köyhyydessä ja lapsiluvussa? Minkä vuoksi et keskity omaan elämääsi vaan alat arvostella muiden elämäntilannetta. Ajattelumaailmasi kuulostaa kylmältä ja elitistiseltä.

edelleenkin kyllä ihmisen täytyy olla köyhä jos kituuttelee x lukuisen lapsikatraan kanssa ja vielä tekee lisää lapsia siihen. Ihan sama kun omaisi paljon lainaa jonka maksamisessa on jo vaikeuksia ja päättäisi ottaa vaan entistä lisää lainaa..

Ja mun kysymys kuului, että miten tämä kuuluu sinulle ja miksi se sinua haittaa?

 

Mikä sua harmittaa muiden ihmisten köyhyydessä ja lapsiluvussa? Minkä vuoksi et keskity omaan elämääsi vaan alat arvostella muiden elämäntilannetta. Ajattelumaailmasi kuulostaa kylmältä ja elitistiseltä.

edelleenkin kyllä ihmisen täytyy olla köyhä jos kituuttelee x lukuisen lapsikatraan kanssa ja vielä tekee lisää lapsia siihen. Ihan sama kun omaisi paljon lainaa jonka maksamisessa on jo vaikeuksia ja päättäisi ottaa vaan entistä lisää lainaa..

Ja mun kysymys kuului, että miten tämä kuuluu sinulle ja miksi se sinua haittaa?

tulee vain tasasin väliajoin tänne näitä avauksia kun on niin pirun tiukkaa, niin laittaa ihmettelemään.

 

Mun pointtini koko tässä keskustelussa on, että ihmisillä tulee olla vapaus tehdä niin paljon lapsia kuin huvittaa ja yhteiskunnan tulee ne tarvittaessa elättää.

Eli heittäytykäämme kaikki yhteiskunnan elätettäviksi

Kyllä me kaikki vuorollamme olemme yhteiskunnan elättejä: mennessämme kouluun, käyttäessämme esim. neuvolapalveluja, ollessamme kotihoidon tuella, päivähoidossa, vanhainkodissa, jne.

 

mene slörde jo päiväunille. ei kukaan usko, että sä oikeasti olisit noin tyhmä ettei edes rautalangasta väännettynä mene asia perille.

Musta tuntuu, että mä oon kaikkein vähiten tyhmä tässä ketjussa. Olen opiskellut yliopistotutkinnon sosiaalipolitiikasta ja hyvin perillä mm. eri sosiaalipoliittisten järjestelmien hyvistä ja huonoista puolista.

Niin paljon kuin se teitä ärsyttääkin, totuus on se, että Suomen sosiaalipolitiikka on tuottanut paljon tulosta: täällä köyhienkin perheiden lapsilla on mahdollisuus saada koulutus ja päästä hyväänkin sosioekonomiseen asemaan. Tämä johtuu siitä, että perustulo on turvattu kaikille (myös köyhille perheille), ja vastuu on yhteiskunnalla. Toisin on niissä maissa, joissa kaikki vastuu on sälytetty omaisten tai ihmisen itsensä hartioille.

Miten perheen perustulo ja ilmainen koulutus liittyvät toisiinsa? On myös monia menestyviä yhteiskuntia Euroopassa joissa ihmisten täytyy ottaa vastuu itsestään.

Ei se kanna maalle mitään hedelmää että ihmisillä on mahdollisuus toimia yhteiskuntaa vastaan käyttämämällä mahdollisimman paljon sen resursseja.

Millä niiden muiden yhteiskuntien menestystä mitataan? Ei ilmeisesti ainakaan ihmisten hyvinvoinnilla / tulotasolla. Mun pointtini koko tässä keskustelussa on, että ihmisillä tulee olla vapaus tehdä niin paljon lapsia kuin huvittaa ja yhteiskunnan tulee ne tarvittaessa elättää.

En enää tiedä mitä sanoa, mikä ihmeen velvollisuus yhteiskunnalla on elättää "niin paljon lapsia kuin huvittaa tehdä"?

Suomalaisten ihmisten hyvinvointi on tutkitusti Euroopan alhaisinta, ei ne tuet sitä ole pystyneet nostamaan. Ihminen saa hyvinvointia myös itsensä elättämisestä.

 

Mikä sua harmittaa muiden ihmisten köyhyydessä ja lapsiluvussa? Minkä vuoksi et keskity omaan elämääsi vaan alat arvostella muiden elämäntilannetta. Ajattelumaailmasi kuulostaa kylmältä ja elitistiseltä.

edelleenkin kyllä ihmisen täytyy olla köyhä jos kituuttelee x lukuisen lapsikatraan kanssa ja vielä tekee lisää lapsia siihen. Ihan sama kun omaisi paljon lainaa jonka maksamisessa on jo vaikeuksia ja päättäisi ottaa vaan entistä lisää lainaa..

Ja mun kysymys kuului, että miten tämä kuuluu sinulle ja miksi se sinua haittaa?

Haittaahan se joka ainoaa veronmaksajaa, ihmeellisen naiiveja kysymyksiä sinulla...

 

Kyllä me kaikki vuorollamme olemme yhteiskunnan elättejä: mennessämme kouluun, käyttäessämme esim. neuvolapalveluja, ollessamme kotihoidon tuella, päivähoidossa, vanhainkodissa, jne.

Pointti lieneekin siinä, että osa meistä ei ole koko elämänkaarensa aikana yhteiskunnalle mitään muuta kuin taloudellinen taakka.

Se, että on tietyissä elämänvaiheissa yhteiskunnan tuen varassa, on toinen asia. Se on väliaikaista. Joillekin se ei ole väliaikaista vaan koko elämä.

 

Kyllä me kaikki vuorollamme olemme yhteiskunnan elättejä: mennessämme kouluun, käyttäessämme esim. neuvolapalveluja, ollessamme kotihoidon tuella, päivähoidossa, vanhainkodissa, jne.

Pointti lieneekin siinä, että osa meistä ei ole koko elämänkaarensa aikana yhteiskunnalle mitään muuta kuin taloudellinen taakka.

Se, että on tietyissä elämänvaiheissa yhteiskunnan tuen varassa, on toinen asia. Se on väliaikaista. Joillekin se ei ole väliaikaista vaan koko elämä.

Tuskin se yhteiskunnan tuen varassa oleminen on kenellekään ns. tietoinen valinta ja toivottu tila. Elämänhallinta on vain näiltä ihmisiltä niin kadoksissa, että tuo tapa elää on ainoa mihin he kykenevät ja kun yhteiskunta tällaisen elämäntava mahdollistaa niin syyttäisin ennemmin yhteiskuntaa kuin yksittäistä ihmistä. Turha meidän on kadehtia yhteiskunnan varoilla eläviä ihmisiä, en todellakaan haluaisi itse olla heidän asemassaan.

 

Tuskin se yhteiskunnan tuen varassa oleminen on kenellekään ns. tietoinen valinta ja toivottu tila. Elämänhallinta on vain näiltä ihmisiltä niin kadoksissa, että tuo tapa elää on ainoa mihin he kykenevät ja kun yhteiskunta tällaisen elämäntava mahdollistaa niin syyttäisin ennemmin yhteiskuntaa kuin yksittäistä ihmistä. Turha meidän on kadehtia yhteiskunnan varoilla eläviä ihmisiä, en todellakaan haluaisi itse olla heidän asemassaan.

Se kyllä tuntuu olevan joillekin itsestäänselvyys, perusoletus. Elämän realiteetit täysin kadoksissa. Mulle asia valkeni lopullisesti silloin, kun jouduin vääntämään ratakiskosta eräälle puistotutulle miksi me saamme muuttaa mutta hän ei (sossu ei suostunut maksamaan hänen muuttoaan ja takuuvuokraansa) eikä asia siltikään mennyt perille.

Kukapa heitä kadehtisi (miksi kaikessa on muka aina kyse kateudesta? ), tuskin kukaan, mutta ei se silti sitä tarkoita että asia pitäisi hyväksyä tai että tuota elämäntapaa täytyisi arvostaa.

 

Tuskin se yhteiskunnan tuen varassa oleminen on kenellekään ns. tietoinen valinta ja toivottu tila. Elämänhallinta on vain näiltä ihmisiltä niin kadoksissa, että tuo tapa elää on ainoa mihin he kykenevät ja kun yhteiskunta tällaisen elämäntava mahdollistaa niin syyttäisin ennemmin yhteiskuntaa kuin yksittäistä ihmistä. Turha meidän on kadehtia yhteiskunnan varoilla eläviä ihmisiä, en todellakaan haluaisi itse olla heidän asemassaan.

Se kyllä tuntuu olevan joillekin itsestäänselvyys, perusoletus. Elämän realiteetit täysin kadoksissa. Mulle asia valkeni lopullisesti silloin, kun jouduin vääntämään ratakiskosta eräälle puistotutulle miksi me saamme muuttaa mutta hän ei (sossu ei suostunut maksamaan hänen muuttoaan ja takuuvuokraansa) eikä asia siltikään mennyt perille.

Kukapa heitä kadehtisi (miksi kaikessa on muka aina kyse kateudesta? ), tuskin kukaan, mutta ei se silti sitä tarkoita että asia pitäisi hyväksyä tai että tuota elämäntapaa täytyisi arvostaa.

Juu ymmärrän tuon kateuspointin, sehän on täällä palstalla aina syy kaikkeen Takoitin siis juuri sitä, että voisi miettiä onko syy ihmisen vai yhteiskunnan, joka antaa ihmisen näin toimia. Joillekin valitettavasti viranomainen on lähin omainen ja oma kyky hallita ja ottaa vastuuta omasta elämästään täysin kadoksissa. Moni näin elävistä ihmisistä tuskin edes osaa kyseenalaistaa tapaansa elää näin, kun raha kerran tulee töitä tekemättä niin kiva juttuhan se on.

 

Mikä ainakin mua haittaa tässä ap asiassa niin ne lapset ja tulevaisuus. Vaikka aikuisella on oikeus lisääntyä, kukaan ei pysty estämäänkä pakolla. Juuri tuo velvollisuus on unohtunut ja ei sitä opeteta omille lapsillekaan kun ei itsekään siitä mitään tiedetä. Kun näitä "ei kauhean fiksuja" tulee lisää, kerran ne 3-10 lasta mitä ei pysty elättää vielä lisääntyy itsekin samalla ajatuksella niin syvälle se yhteiskunta sukeltaa.

 

Tuttavapiiriini kuuluu muutama suurperheellinen ( lapsia 5 tai enemmän ) enkä muista tuttavieni koskaan valitelleen, ettei olisi rahaa ruokaan tai lasten vaatteisiin. Yhdessä perheessä isommat lapset ovat joutuneet luopumaan kalliimmista harrastuksistaan ja vaihtamaan halvempiin, mutta muutoin näissä perheissä eletään varmaan aika tavallista suomalaista lapsiperheen elämää.

 

No hittolainen, eihän se vällyissä pyöriskely mitään maksa.... :xmas:

 

Köyhällä ei ole varaa muuhun harrastukseen kuin seksiin.

http://www.youtube.com/watch?v=RgJvc9JnO5w

 

Kyllä me kaikki vuorollamme olemme yhteiskunnan elättejä: mennessämme kouluun, käyttäessämme esim. neuvolapalveluja, ollessamme kotihoidon tuella, päivähoidossa, vanhainkodissa, jne.

Pointti lieneekin siinä, että osa meistä ei ole koko elämänkaarensa aikana yhteiskunnalle mitään muuta kuin taloudellinen taakka.

Se, että on tietyissä elämänvaiheissa yhteiskunnan tuen varassa, on toinen asia. Se on väliaikaista. Joillekin se ei ole väliaikaista vaan koko elämä.

Tekeekö joku koko elämän lapsia? Ja kun lapset kasvaa, niin lorvii vaan kotona? Aika harva mielestäni.

 

Tekeekö joku koko elämän lapsia? Ja kun lapset kasvaa, niin lorvii vaan kotona? Aika harva mielestäni.

Kyllä, on olemassa ihmisiä jotka lorvivat koko elämänsä.
Ikävää mutta totta.

 

Kohtuus kaikessa, ei ole kenekään edun mukaista tehdä lisää lapsia tilanteeseen, jossa ollaan jo valmiiksi tosi tiukilla. Ei se määrä vaan laatu. En usko, että kukaan tarvitsee esim. 4 lasta oikeasti, ruokaa ja vaatetta sen sijaan kyllä. Siinä mielessä useat lapset ovat äärimmäisen itsekäs halu tuossa tilanteessa, eivät enää perusoikeus, kun vähemmälläkin määrällä pärjää. Vrt. vaikka joululahjojen hankinta


Elämässä on taatusti muutakin tekemistä, eikä se taatusti ole oikeuksien riistämistä/kylmää, empatiakyvytöntä ajattelua olla tekemättä enempää jos on tiukka tilanne ja jo esim. kaksi valmiiksi

Mielestäni tuollaisissa tapauksissa ei enempää lastenhankitaa tulisi tukea, tai ainakaan kannustaa siihen.

Kouluttautuminen on aika tehokas keino estää tuollaisten tilanteiden kehittyminen, siihen tulisi kannustaa. Koulutus avaa työpaikkoja, työstä saa rahaa, silloin on varaa elättää perhe. Mielekäs työ kannustaa muuhunkin kuin lastenhankintaan, kun elämässä on silloin muutakin. Opiskelu taas antaa työkaluja tarkastella elämää muutenkin kuin yhdeltä kantilta, kehittää sosiaalisia suhteita. Kokonaisvaltainen juttu.

 

Kyllä me kaikki vuorollamme olemme yhteiskunnan elättejä: mennessämme kouluun, käyttäessämme esim. neuvolapalveluja, ollessamme kotihoidon tuella, päivähoidossa, vanhainkodissa, jne.

Pointti lieneekin siinä, että osa meistä ei ole koko elämänkaarensa aikana yhteiskunnalle mitään muuta kuin taloudellinen taakka.

Se, että on tietyissä elämänvaiheissa yhteiskunnan tuen varassa, on toinen asia. Se on väliaikaista. Joillekin se ei ole väliaikaista vaan koko elämä.

Tekeekö joku koko elämän lapsia? Ja kun lapset kasvaa, niin lorvii vaan kotona? Aika harva mielestäni.

Kyllä nelikymppisenä on _aika_ hankalaa aloittaa työelämässä, jos siihen saakka on lorvailtu kotona yhteiskunnan elättinä. Mahdotonta jopa, sanoisin.

 

Kyllä me kaikki vuorollamme olemme yhteiskunnan elättejä: mennessämme kouluun, käyttäessämme esim. neuvolapalveluja, ollessamme kotihoidon tuella, päivähoidossa, vanhainkodissa, jne.

Pointti lieneekin siinä, että osa meistä ei ole koko elämänkaarensa aikana yhteiskunnalle mitään muuta kuin taloudellinen taakka.

Se, että on tietyissä elämänvaiheissa yhteiskunnan tuen varassa, on toinen asia. Se on väliaikaista. Joillekin se ei ole väliaikaista vaan koko elämä.

Tekeekö joku koko elämän lapsia? Ja kun lapset kasvaa, niin lorvii vaan kotona? Aika harva mielestäni.

Kyllä nelikymppisenä on _aika_ hankalaa aloittaa työelämässä, jos siihen saakka on lorvailtu kotona yhteiskunnan elättinä. Mahdotonta jopa, sanoisin.

Mä en kyllä tuohon usko.

 

Mäkään en ymmärrä niitä, jotka valittavat alituiseen rahan vähyydestä (ja unenpuutteesta, siitä että arki on kamalan rankkaa, jne) ja lykkäävät silti uutta mukulaa maailmaan 1-2 vuoden välein.
Luulisi, näin maalaisjärjellä ajateltuna, ettei rahanmeno ainakaan vähene uusien lasten myötä...

Sitäkään en ymmärrä, tai ainakaan pidä mitenkään hienona juttuna, että tehdään liuta tenavia ja haetaan rahat sossusta, ajatuksena että kyllä joku muu meidän elämisen maksaa.

Se, että ihmisillä on paljon lapsia, on muuten erittäin jees.

Tätä peesailen. Ei lisättävää.

 

Kyllä nelikymppisenä on _aika_ hankalaa aloittaa työelämässä, jos siihen saakka on lorvailtu kotona yhteiskunnan elättinä. Mahdotonta jopa, sanoisin.

Niinpä...etenkin jos ja kun koulutustakaan ei ole, eikä sitä ole haluja hankkia.

Kukapa palkkaisi nelikymppisen kouluttamattoman ja vailla työkokemusta olevan, jos tarjolla on myös koulutettua ja kokenutta työvoimaa?

Jos taas kouluttautuu, niin töitä varmasti löytyy.

 

Tästä voidaan nähdä mallia Saksassa, jossa lapsiperheitä tuetaan ja sitten alkaa olla näitä perheitä joissa tehdään vain lapsia eikä mieleenkä tule töitä tehdä. Yhteiskunta alkaa olla tiukalla ja tämä aiheuttaa ongelmia, kun niitä tukien rahoittajia ei ole enää tarpeeksi suhteessa tukien ottajiin.

 

Kohtuus kaikessa, ei ole kenekään edun mukaista tehdä lisää lapsia tilanteeseen, jossa ollaan jo valmiiksi tosi tiukilla. Ei se määrä vaan laatu. En usko, että kukaan tarvitsee esim. 4 lasta oikeasti, ruokaa ja vaatetta sen sijaan kyllä. Siinä mielessä useat lapset ovat äärimmäisen itsekäs halu tuossa tilanteessa, eivät enää perusoikeus, kun vähemmälläkin määrällä pärjää. Vrt. vaikka joululahjojen hankinta


Elämässä on taatusti muutakin tekemistä, eikä se taatusti ole oikeuksien riistämistä/kylmää, empatiakyvytöntä ajattelua olla tekemättä enempää jos on tiukka tilanne ja jo esim. kaksi valmiiksi

Mielestäni tuollaisissa tapauksissa ei enempää lastenhankitaa tulisi tukea, tai ainakaan kannustaa siihen.

Kouluttautuminen on aika tehokas keino estää tuollaisten tilanteiden kehittyminen, siihen tulisi kannustaa. Koulutus avaa työpaikkoja, työstä saa rahaa, silloin on varaa elättää perhe. Mielekäs työ kannustaa muuhunkin kuin lastenhankintaan, kun elämässä on silloin muutakin. Opiskelu taas antaa työkaluja tarkastella elämää muutenkin kuin yhdeltä kantilta, kehittää sosiaalisia suhteita. Kokonaisvaltainen juttu.

Peesi tälle!

 

Mun pointtini koko tässä keskustelussa on, että ihmisillä tulee olla vapaus tehdä niin paljon lapsia kuin huvittaa ja yhteiskunnan tulee ne tarvittaessa elättää.

Eli heittäytykäämme kaikki yhteiskunnan elätettäviksi

Kyllä me kaikki vuorollamme olemme yhteiskunnan elättejä: mennessämme kouluun, käyttäessämme esim. neuvolapalveluja, ollessamme kotihoidon tuella, päivähoidossa, vanhainkodissa, jne.

Ja eräät ovat niitä elättejä alusta loppuun, kuten sinä niinkö?