Miksi joillakin on niin suuret ikäerot muksuilla?

Mulla kahdella ensimmäisellä ikäeroa vajaa kaks mutta sitten tulikin elämän ihmeellisistä käänteistä johtuen pitkä ikäero kuopukseen,isommat täyttivät 19 ja 17 samana vuonna kun vimeisin syntyi

 

Minä en nyt oikein ymmärrä, miksi tällaisia aloituksia edes pitää tehdä...

Mä en ymmärrä 99%:n osalta palstan avauksia, miksi moinen avaus on pitänyt tehdä

 

Niin ja... Esikoinen oli vahinko ja väärinkäsityksen tuotos, jos noin voi sanoa. Toka oli ihan ns. suunniteltu. Kaksosten kanssa oli isompia ongelmia päätöksien kanssa, mutta koska päätettiin pitää, en osaa ajatella heitä mitenkään suunnittelemattomina. =)

hurjaa tekstiä

Joo iik. Tule sieltä paskasesta pumpulista pois. :hug:

 

Ja siis älkää ymmärtäkö väärin, ei ole tarkoitus haukkua tms. =) Ihan vain uteliaisuuttani kyselen, koska itse halunnut tehdä ihan toisin.

no mie en tällähetkellä halua ennee ikinä! lapsia, mutta mieli voi muuttua, joten saattaapi olla että 1 ja 2 väliin tulee helpostikkinj yli 5 vuotta ikäeroa

 

Meillä syntyi 4 muksua 3,5 vuodessa ja rankkuudesta huolimatta olen sitä mieltä, että meille parasta on tämä, kasvavat yhdessä ja kun pienimmätkin ovat ns. päiväkoti-iässä, voin keskittyä töihin, opiskeluun yms. eikä tarvi myöhemmin haikailla lisää lapsia.

Mitä ootte tehny "synnytysten välissä"? Miten lapset tulevat toimeen, jos ikäero on huomattavan suuri? :wave:

No herranen aika,ei kyllä uskois että neljän lapsen äiti tuollaista suustansa päästää!!!
Tajuatko että vaikka jollain on yksi lapsi niin ei sitä toista välttämättä tule vaikka kuinka yrittää! |O
:headwall:

Olen varmaan kolme kertaa sanonut, etten tätä aloitusta tehnyt muista syistä, kuin uteliaisuuttani! O-saat-ko lu-ke-a? Olet ilmeisesti hieman yksinkertainen. :hug:

 

Meillä on poikien välissä reilu 9v.Syy siihen on että esikon isän kanssa erottiin kun poika oli 6 kk.Siinä sitten meni viuhahtaen 5 vuotta yh-äitinä enkä nyt viitsinnyt oikein etsimällä etsimään itselleni jonkun sortin kaksilahkeista ihan vaan sen takia että oisin halunnut lapsen pienemmällä ikäerolla.Mukavasti meni aika pojan kanssa kaksin.
Nykysen miehen kanssa sitten seurusteltiin ensin 3 vuotta ennenkuin ruvettiin edes lapsista puhumaan.Ja hetihän se kyllä sitten tärppäsi ja nyt on sitten pikku-ukkokin jo 7v.Lisää lapsia ei kyllä ole tulossa.
Ja todella hyvin tulevat pojat toimeen keskenään.

 

Meillä syntyi 4 muksua 3,5 vuodessa ja rankkuudesta huolimatta olen sitä mieltä, että meille parasta on tämä, kasvavat yhdessä ja kun pienimmätkin ovat ns. päiväkoti-iässä, voin keskittyä töihin, opiskeluun yms. eikä tarvi myöhemmin haikailla lisää lapsia.

Mitä ootte tehny "synnytysten välissä"? Miten lapset tulevat toimeen, jos ikäero on huomattavan suuri? :wave:

No herranen aika,ei kyllä uskois että neljän lapsen äiti tuollaista suustansa päästää!!!
Tajuatko että vaikka jollain on yksi lapsi niin ei sitä toista välttämättä tule vaikka kuinka yrittää! |O
:headwall:

Olen varmaan kolme kertaa sanonut, etten tätä aloitusta tehnyt muista syistä, kuin uteliaisuuttani! O-saat-ko lu-ke-a? Olet ilmeisesti hieman yksinkertainen. :hug:

Vaikka olisit miten utelias tahansa niin sinä itse vaikutat yksinkertaiselta tehdessäsi tällaisen aloituksen.

 

Mulla esikoisen ja keskimmäisen välissä 15 vuotta.Ja siitä sitten esikoisen ja kuopuksen välissä vajaa 20 vuotta.
Vaihdoin miestä.

 

No ei tämä omasta mielestäni ollut sen kummempi aloitus kun mikään muukaan!
Itse tein lapset suht nopeassa tahdissa, v.2005, 2007 ja mikäli kaikki hyvin menee niin kolmas marraskuussa.
Haluan monta lasta, mutta sen verran mukavuuden haluinen olen että jos on päästy jo hyvin vaippaiästä ohi ja pyyhitäänkin itse niin en olisi jaksanut enää alusta aloittaa.
Ja onhan se paljon puhuttu seurakin, suht samanikäisistä kuitenkin paljon seuraa toisistaan.

 

Koska en jaksais toista lasta tähän, eikä hävetä myöntää. Poika on nyt 2v, mun tän hetkinen mielipide on ettei enää lainkaan lisää lapsia mulle.

 

kaksi vanhinta on täysi-ikäisiä, ikäero 3 vuotta siksi, että välissä oli keskenmeno.
Sitten erottiin ja nyt kun 4-kymmentä lähtentelin, löytyi mies, jonka kanssa innostuttiin tekee lapsi, tärppäsi heti. Piti jäädä ihan aidoksi iltatähdeksi, eli ettei enempää, mutta toisin kävi ja yllättäen olinkin raskaana, on kaksi iltatähteä nyt. Ikäeroksi tuli 4 vuotta ihan siksi, ettei tätä toista ollut ajatus tehdäkään... mutta luoja päätti toisin.

 

me vain aateltii esikoisen syntymän jälkeen et se riittää meille.vuosia musta tuntu sille kunnes aloin oottaa kaksosia.
esikoisen kannalta musta tää on hyvä kun se tulee koulusta ni äippä on sisarusten kaa kotona oottelemassa eikä tarvi mennä kerhoon tms.
mutta esikoinen on taas sen verran iso jo että se pitää koko ajan oman huoneen ovea kiinni ettei nää kaks tuholaista mee sinne sotkeen mut leikkii ja touhuilee kyl välillä niiden kaa.
jos neljäs viel tullee ni toivon sen kuitenki tulevan ehkä kohta puoliin ettei tulevalle vauvalle ja sit näille kaksosille tulis kuitenkaa yhtä pitkä ikäero ku esikoisella ja kaksosilla on.

 

Ekalla ja tokalla ikäeroa alle 2 vuotta.Sit sairastuin,mies loukkaantui ja lopulta erottiin.Nyt jos joskus vielä tapaisin sen oikean niin voisin harkita vielä kolmatta lasta.Ja ikäeroa tulisi reippaasti yli 10 vuotta esikoisen kanssa.Saa nähä tuleeko ikinä tapahtumaan.Ja ei todellakaan ollut ikinä tarkoitus tälläiseen.Mutta elämä heittelee.

 

meillä ikäeroa oin 4,5 vuotta. Opiskelin loppuun tutkinnon ja olin hetken töissä. Muutenkin tuntui että rahkeet eivät riittäneet toiseen vauvaan heti perään (meillä esikoisen kanssa valvottiin todella paljon ja oli TODELLA paljon allergioita ja päälle vielä astma).

Mä ole taas miettinnyt asiaa toisin päin.....miksi ihmiset tekee perän jälkeen vauvoja...sitten valittaa...eikä jälkikäteen muista mitään ensimmäisistä kolmesta vuodesta?

Mutta jokainen tyylillään...omien voimavarojen mukaan

 

Meillä on kahden vuoden ikäerolla pojat ja nyt olen suunnitellut, että 4v. menee koulussa ja siihen vielä muutama vuosi vähintään töissä ja sitten voi alkaa harkitsemaan, että vieläkö tuntuu siltä, että lapsia haluan...Eli ikäeroksi tulis sellanen 9v. kuopukseen jos asiat menisi noin niin kuin edellä kuvasin..Mutta 2v. ikäero oli suhteellisen työläs kuitenkin minulle, ehkä se jossain vaiheessa elämää palkitsee, myös nuo muksutkin..

 

mulla on talla hetkella asiakkaana nainen, jonka vanhin lapsi on 20 v. ja nyt tama neljas lapsi syntyy kesakuussa, samoihin aikoihin kuin ensimmainen lapsenlapsensa.

 

No kun se vauvakuume vaan iski kun isot lakkas olemasta vauvoja :saint:
Kyllähän itä kaikenlaista suunnitella voi, mutta kun sa ekat nuorna niin 3-kympin kriisiä on pakko koitaa parantaa saamalla iellä yksi lapsi, voi vaikka kuvitella olevnsa taas nuori .
Ihan samaa tein siinä lasten välillä kun nytkin, eli yritän kamalasti yrittää =) Taisin mä matalousyrittäjän tutkinnonkin siinä välissä suorittaa ja lukion reaaliaineden kurssit noin harrastusmielessä.

 

Niin ja... Esikoinen oli vahinko ja väärinkäsityksen tuotos, jos noin voi sanoa. Toka oli ihan ns. suunniteltu. Kaksosten kanssa oli isompia ongelmia päätöksien kanssa, mutta koska päätettiin pitää, en osaa ajatella heitä mitenkään suunnittelemattomina. =)

hurjaa tekstiä

Mitä hurjaa tässä on? Musta tää on aika rehellistä tekstiä. Varmaan aika monessa muussakin perheessä kasvaa "vahinkolapsia" ja taatusti ovat rakkaita. Vai, mikä tässä oli hurjaa sinusta?

 

Meillä syntyi 4 muksua 3,5 vuodessa ja rankkuudesta huolimatta olen sitä mieltä, että meille parasta on tämä, kasvavat yhdessä ja kun pienimmätkin ovat ns. päiväkoti-iässä, voin keskittyä töihin, opiskeluun yms. eikä tarvi myöhemmin haikailla lisää lapsia.

Mitä ootte tehny "synnytysten välissä"? Miten lapset tulevat toimeen, jos ikäero on huomattavan suuri? :wave:

Mikä on huomattavan suuri ikäero?

 

meillä on kolme ekaa pyöräytetty parin-kolmen vuoden ikäerolla ja sit tekastiin vielä iltatähti "vanhoilla päivillämme" eli meillä kolmannen ja neljännen ikäeroa on 9 vuotta ja hyvä näin, sopii meille, ei välttämättä muille

 

Mustakin olis kyllä kiinnostavaa kuulla, mikä on ap:n mittapuun mukaan huomattavan suuri ikäero?

 

Taisi tuolla mainita, että 4 vuotta, jopa 3.

 

Onko huomattavan suuri ikäero 5 vuotta vai 10?

Vai onko se kaikki muut, joilla ei ole 4 lasta alle 4 vuodessa, kuten ap:lla?

 

Taisi tuolla mainita, että 4 vuotta, jopa 3.

Ei mielestäni ole hirmu suuri ikäero, jos on 3-4 vuotta ikäeroa. Hyvin ovat kaverit toisilleen. Muutenkin tuo kaverikysymys riippuu paljon myös lasten luonteista

 

Mulla on poikien ikäero tasan 18 vuotta :saint: Isä on eri ja yh:na olin 16vuotta esikoiselle. Opiskelin ja tein töitä :saint: .....ja etsin miestä ..tää oli vitsi