Miksi ihminen ei saisi olla matalasti koulutettu? Miksi matalaa koulutusta halveksutaan niin kovasti?

["Pioni"]

Itse olen käynyt lukion ja nyt opiskelen lähihoitajaksi eli koulut ovat "vain" toisen asteen oppilaitoksia. Ehkä tulevaisuudessa jatkan kouluttautumista tai sitten en, aika näyttää.

Miksi tuo tuntuu olevan joillekin kuin punainen vaate? Miksi ei saisi kouluttautua haluamalleen alalle? Ei kaikkien toiveammattia voi opiskella yliopistossa. Se matalampi koulutus ei kuitenkaan tee töistä yhtään sen vähempiarvoisia vaan kyllä meitä kaikkia tarvitaan.

Itse en jaa ihmisiä mihinkään ryhmiin sen mukaan mikä heidän koulutuksensa on tai onko sitä koulutusta lainkaan. Meidän kaveripiirissä on kouluttamattomia ja sekä matalasti että korkeasti koulutettuja. Peruskoulun jälkeen on jokainen valinnut oman suuntansa eikä sitä ystävyyttä lopeteta toisen koulutuksen takia.

Sekin ihmetyttää kun täällä palstalla monesti toitotetaan, että duunarien lapsista tulee lähes aina duunareita. No mitä sitten? Miksi tuo on väärin? Joissakin perheissä on kuitenkin niin, että vaikka vanhemmat duunareita niin he kannustavat lapsiaan kouluttautumaan kuten he itse haluavat eikä oleteta, että peruskoulun jälkeen mennään amikseen.

 

[lääkäri]

Minusta on hienoa, että ihminen seuraa unelmiaan ja tavoittelee niitä, oli ne sitten koulutuksen osalta toisen asteen oppilaitoksissa tai vaikka yliopistossa. Ei sillä työllä ole väliä, koska kaikkia työntekijöitä tarvitaan Tsemppiä, äläkä pohdi noita asioita tai ainakaan anna niiden vaikuttaa omaan arvostukseesi!

 

[Aamuäree]

Kunhan on jokin koulutus, ettei pelkkään peruskouluun jää, on mun mielipiteeni.

Siitä huolimatta en jaottele ystäviäni koulutuksen mukaan, vaan personan ja tekojensa mukaan.

Meriittinä en pidä sitä, että suoraan peruskoulusta on päässyt työelämään, koska nykyään tässä ailahtelevaisessa maailmassa mikään ei ole niin varmaa kuin epävarma.

Itse en häpeä duunariperheen taustaani, meitä kyllä patistettiin ja kannustettiin opiskelemaan, siskot pärjäs paremmin lukujen parissa kuin minä, minä teen käsilläni. Mun mielestä pitää nimenomaan kuulla sitä nuorta- mitä hän haluaa ja mikä kiinnostaa, ei sitä että kovasti lukeneitten vanhempien lapsen pitää myös kouluttautua tosi korkealle jos hän haluaakin käydä ammattikoulun.

Enemmän olen nähnyt että korkealle koulutetut vanhemmat tyrkkivät ei niin hienovaraisesti lapsiaan myös lukujen pariin yhä ylemmäs ja ylemmäs, kuin että duunariperheen (kamala määritelmä muuten) vesaa patistettais ja latistettais 'vain' ammattikouluun.

 

[Big Bang Theory]

Minusta jokainen todellakin saa ja pitääkin seurata unelmiaan. Se mikä minua suututtaa on se, että maristaan sitten huonosta palkasta tai siitä, että joku tienaa paremmin, jos on itse hakeutunut matalapalkka-alalle.

 

["a p"]

Minusta on hienoa, että ihminen seuraa unelmiaan ja tavoittelee niitä, oli ne sitten koulutuksen osalta toisen asteen oppilaitoksissa tai vaikka yliopistossa. Ei sillä työllä ole väliä, koska kaikkia työntekijöitä tarvitaan Tsemppiä, äläkä pohdi noita asioita tai ainakaan anna niiden vaikuttaa omaan arvostukseesi!

Miksi asiaa ei saisi pohtia?

Mä tarkoitin tätä asiaa yleisesti enkä mitenkään arvosta omaa opiskeluani vähemmän. Mä opiskelen toiveammattiini eikä siihen vaikuta muiden mielipiteet. Heräsi vain ajatus tähän keskusteluun parin muun keskustelun pohjalta.

 

[Big Bang Theory]

ja huom. itsekin olen naisvaltaisessa, matalapalkka-alalla, mutta en siitä todellakaan valita. jos olisin halunnut parempi palkkaisen työn, niinolisin opiskellut enemmän ja valinnut toisin.

 

["vieras"]

Ihan totta. Eivät ne kaikki yliopistokoulutetut sen sivistyneempiä ole. Huomasin sen kun itse opiskelin yliopistossa. Tiettyä porukkaa kiinnosti vain raha ja suhteet ja miten pääsisi mahdollisimman helposti kursseista läpi. Ihan samanlaisina tolloina tulivat ulos kuin menivät sisään Kaikki eivät tietenkään edes valmistuneet, kun opinnot jäivät kun se rahakas työtilaisuus tuli eteen...Ja se sama porukka lähinnä kiillottaa kulissiaan nyt "aikuisena", samallalailla kännää ja grillaa makkaraa kuin ennenkin, puitteet vaan on komeammat ja "hienommat" X)

 

["a p"]

Minusta jokainen todellakin saa ja pitääkin seurata unelmiaan. Se mikä minua suututtaa on se, että maristaan sitten huonosta palkasta tai siitä, että joku tienaa paremmin, jos on itse hakeutunut matalapalkka-alalle.

Itse pidän lähihoitajan palkkaa ihan ok:na näin pienellä ja halvalla paikkakunnalla asuvalle yh:lle. Kyllä sillä yhden lapsen elättää ihan hyvin.

 

[Keittiönoita]

ja huom. itsekin olen naisvaltaisessa, matalapalkka-alalla, mutta en siitä todellakaan valita. jos olisin halunnut parempi palkkaisen työn, niinolisin opiskellut enemmän ja valinnut toisin.

Mä tein molemmat. Ensin opiskelin matalapalkka-alalle ja kun myöhemmin totesin haluavani lisää rahaa, lähdin opiskelmaan paremmin palkatulle alalle.

 

[lakaisukone]

Työ on yksi osa jokaisen elämää. Miksi sille pitää kenenkään muun laittaa niin paljon painoa arvioitaessa ihmistä kokonaisuutena? Ja sitäpaitsi, veikkaan että AINA löytyy myös niitä ns. paskahommia jotka vaan pitää jonkun tehdä. On ikuisuusaihe vaitellä siitä kenen työ on tärkeämpää kuin toisen ja millä perusteella. Palkka tietysti jonkinlainen peruste, mutta se ei kerro työn järkevyydestä tai tärkeydestä kaikkea. Verrataan vaikka siivoojaa ja formulakuskia. Kumman työllä on todellista merkitystä?

 

[lääkäri]

[QUOTE="a p";25949424]Miksi asiaa ei saisi pohtia?

.[/QUOTE]


Tarkoitin kehotuksellani sitä, että jos pohdiskelet asiaa vatvoen ja se vaikuttaisi omaan arvostukseesi. Mutta toki, saa yleisellä tasolla pohtia.

 

[Keittiönoita]

Työ on yksi osa jokaisen elämää. Miksi sille pitää kenenkään muun laittaa niin paljon painoa arvioitaessa ihmistä kokonaisuutena? Ja sitäpaitsi, veikkaan että AINA löytyy myös niitä ns. paskahommia jotka vaan pitää jonkun tehdä. On ikuisuusaihe vaitellä siitä kenen työ on tärkeämpää kuin toisen ja millä perusteella. Palkka tietysti jonkinlainen peruste, mutta se ei kerro työn järkevyydestä tai tärkeydestä kaikkea. Verrataan vaikka siivoojaa ja formulakuskia. Kumman työllä on todellista merkitystä?

Formulakuskin, koska se kiinnostaa suurta osaa suomalaisia? :xmas:

 

[Rieputarallaa]

Mulle punainen vaate on se, että käydään amis rimaa hipoen, ei edes haluta saada työpaikkaa vaan ruvetaan yhteiskunnan eläteiksi - ja pukataan lapsia maailmaan minkä keretään.

Kyse ei ole koulutustasosta sinänsä, vaan siitä, että ei ole minkäänlaista kunnianhimoa eikä tavoitteita. Ja ihan turha tulla sanomaan, etteivät kaikki matalastikoulutetut ole sellaisia - tiedän sen kyllä.

 

[Keittiönoita]

Mulle punainen vaate on se, että käydään amis rimaa hipoen, ei edes haluta saada työpaikkaa vaan ruvetaan yhteiskunnan eläteiksi - ja pukataan lapsia maailmaan minkä keretään.

Kyse ei ole koulutustasosta sinänsä, vaan siitä, että ei ole minkäänlaista kunnianhimoa eikä tavoitteita.

Mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän mua on alkanut mietityttämään tämä. Miksi pitäisi olla kunnianhimoa ja tavoitteita, jos on tyytyväinen ja onnellinen ilmankin? Tai entä jos ne tavoitteet ovat jotain ihan muuta kuin nelkyttuntinen työviikko?

 

[Aamuäree]

Mä arvostan suunnattomasti tutkijoita, jotka kehittelevät vaikkapa lääkkeitä.
Tai opettajaa, joka opettaa lapselleni matematiikan ohella toisten arvostamista.
Pidän arvossa poliisia.
Kiitollisuudella muistan sairaanhoitajia jotka hoitivat tytärtäni, lähihoitajia jotka hoitivat paappaani.
Laitoshuoltajia jotka pitivät sairaalan käytävät siisteinä, leikkihuoneen järjestyksessä ja ruuanjakelun muistaen kunkin potilaan erityistoiveet.
Pappiakin olen tarvinnut monasti, hieno ammatti sekin.
Kiitos myös sosiaalityöntekijälle, jonka kautta sain väliaikaisen avun elämän romahtaessa. Kiitos ystävälleni, joka otti kotiinsa asumaan tämän tapahtuessa, hänellä ei ollut koulutusta eikä työtä silloin, silti hän auttoi minua pyyteettä pahimman yli.
Autokoulunopettajani vasta kiitoksensa onkin ansainnut...... kova homma oli
Kelan virkailija- kiitos että kuuntelit, pengoit arkistoa, ohjeistit ja veit asiaa eteenpäin.
Lääkäri- arvostan.
Roskakuskia jonka vuoksi minun ei tarvitse kompostini ohella pitää pihallani vielä kaatopaikkaakin.
Aika hyvää työtä tekee myös teurastamotyöläinen, jonka ammattitaito on pohjana turvalliselle ruualle.
Kiitos maajusseille tuottamastanne maidosta, viljasta ja vihanneksista. Ja siitä että auraavatten mun pihatien
Kassatyöntekijä ja myyjä, jotka yhä jaksavat hymy huulillaan palvella.
Kampaaja joka pelasti hiuskuontaloni ja lapseni kuontalon.


Ja moni muu, en mä olisi pärjännyt ilman teitä.

 

[Rieputarallaa]

Mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän mua on alkanut mietityttämään tämä. Miksi pitäisi olla kunnianhimoa ja tavoitteita, jos on tyytyväinen ja onnellinen ilmankin? Tai entä jos ne tavoitteet ovat jotain ihan muuta kuin nelkyttuntinen työviikko?

Niin missä mie sanoin, että kaikki tavoitteet ja kunnianhimo liittyvät työelämään?

 

[Keittiönoita]

Niin missä mie sanoin, että kaikki tavoitteet ja kunnianhimo liittyvät työelämään?

No mä käsitin edellisestä kirjoituksestasi niin, että jos jonkun tavoite on tulla suurperheen äidiksi, niin sun mielestä se on huono juttu. Vaan kyllä mä ymmärrän myös sun näkemyksesi. Itsekin nuorempana ihmettelin niitä, joilla ei ollut mielestäni muuta titteliä kuin lisääntymistieteiden lisensiaatti. Että aina vaan pukattiin uutta tenavaa maailmaan, vaikka elettiin pelkästään yhteiskunnan tukien varassa. Mutta myöhemmin ymmärsin, että näille ihmisille se suurperheen äitiys oli juuri se tavoite ja heidän kunnianhimonsa oli kasvattaa mahdollisimman monta lasta tasapainoisiksi aikuisiksi.

 

["a p"]

Työ on yksi osa jokaisen elämää. Miksi sille pitää kenenkään muun laittaa niin paljon painoa arvioitaessa ihmistä kokonaisuutena? Ja sitäpaitsi, veikkaan että AINA löytyy myös niitä ns. paskahommia jotka vaan pitää jonkun tehdä. On ikuisuusaihe vaitellä siitä kenen työ on tärkeämpää kuin toisen ja millä perusteella. Palkka tietysti jonkinlainen peruste, mutta se ei kerro työn järkevyydestä tai tärkeydestä kaikkea. Verrataan vaikka siivoojaa ja formulakuskia. Kumman työllä on todellista merkitystä?

Mä en kyllä tarkoittanut tätä miksikään väittelyksi mikä työ on parempaa.

 

[Rieputarallaa]

No mä käsitin edellisestä kirjoituksestasi niin, että jos jonkun tavoite on tulla suurperheen äidiksi, niin sun mielestä se on huono juttu. Vaan kyllä mä ymmärrän myös sun näkemyksesi. Itsekin nuorempana ihmettelin niitä, joilla ei ollut mielestäni muuta titteliä kuin lisääntymistieteiden lisensiaatti. Että aina vaan pukattiin uutta tenavaa maailmaan, vaikka elettiin pelkästään yhteiskunnan tukien varassa. Mutta myöhemmin ymmärsin, että näille ihmisille se suurperheen äitiys oli juuri se tavoite ja heidän kunnianhimonsa oli kasvattaa mahdollisimman monta lasta tasapainoisiksi aikuisiksi.

Suurperheen äidiksi tuleminen on hyvä tavoite - kunhan lähtökohtaisesti elättää itse (puolisonsa kanssa) sen pesueensa. Tiedä, että elämässä tulee eteen tilanteita, joilloin voi tarvita yhteiskunnan apua ja on erinomainen juttu, että tukimuotoja on. Mutta jos lähtökohtaisesti jättäydytään yhteiskunnan eläteiksi, niin se on kestämätön tilanne ja sitä en hyväksy.

 

[Keittiönoita]

Suurperheen äidiksi tuleminen on hyvä tavoite - kunhan lähtökohtaisesti elättää itse (puolisonsa kanssa) sen pesueensa. Tiedä, että elämässä tulee eteen tilanteita, joilloin voi tarvita yhteiskunnan apua ja on erinomainen juttu, että tukimuotoja on. Mutta jos lähtökohtaisesti jättäydytään yhteiskunnan eläteiksi, niin se on kestämätön tilanne ja sitä en hyväksy.

Ei se mun tuttavallani mikään kestämätön tilanne ollut. Mutta ymmärrän pointin, yhteiskunnan kannalta kaikki eivät voi ryhtyä tukien varassa suurperheiden äideiksi. Mutta mä olen iän myötä pehmennyt tosi paljon. Ja jokaisesta näistä tuttavani lapsista on tullut ihan kunnollinen veronmaksaja. Enemmän tämä tuttavani siis on tulevaisuuden yhteiskuntaa varten tehnyt kuin minä, joka tein vain kaksi lasta.

 

["ookoo"]

Koulutuksella ei ole niin väliä kunhan elämänhallinnan taidot olisi kunnossa, niin useammalla aikuisella ja erityisesti lapsella olisi asiat hyvin. Nyt nämä kaksi asiaa kulkevat liian usein käsi kädessä. Eli että elämässä on joku roti, osataan laittaa ruokaa, osataan huolehtia lapsista ja kasvattaa, osataan olla parisuhteissa ilman jatkuvia riitoja eroja, handlataan raha-asiat eli suhteutetaan menot tuloihin jne.

 

[päätön]

Formulakuskin, koska se kiinnostaa suurta osaa suomalaisia? :xmas:

vormulakuskin työ on helevetin raskas työ ja merkitys on siinä ettei enää halutesaan tarvii ajaa yli 30 vuotta vanhalla tekniikalla kun uuden autonsa rattiin hyppää. kaikenmaailman turvajutut on siellä inhottavissa ja turhissa vormuloissa kehitetty.

 

["vieras"]

Vähän hassua arvostella kovin jyrkin sanoin matalasti koulutettuja, koska kaikkien työpanosta tarvitaan. Kaikista ei vaan voi tulla lääkäreitä ja juristeja, ja diplomi-insinöörejä, vaan yhtä lailla tarvitaan siivoajia, keittäjiä, postinjakajia, bussikuskeja ym ym että yhteiskunnan palvelut toimivat.

Siksi hyväpalkkaisten, hyvin koulutettujen tulisi olla kiitollisia omasta hyvästä osastaan, eikä kritisoida sitä ettei kaikki muut ole opiskelleet samoin. Lääkäreille ei olisi töitä, jos kaikki olisivat lääkäreitä.

 

[Phoebsi]

Mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän mua on alkanut mietityttämään tämä. Miksi pitäisi olla kunnianhimoa ja tavoitteita, jos on tyytyväinen ja onnellinen ilmankin? Tai entä jos ne tavoitteet ovat jotain ihan muuta kuin nelkyttuntinen työviikko?

NIin, miksi kunnianhimo ja tavoitteet liittyvät aina työhön tai koulutukseen? Miksi ei muuhun elämään?

 

["noh"]

Mä arvostan enemmän sitä mitä Keittiönoita sanoi esimerkissään suurperheen äidistä joka kasvatti monta lasta ja tulevaa veronmaksajaa kuin että joku korkeastikoulutettu uravanhempi kasvattaa vaikkapa yhden lapsen, jonka elämä saattaakin mennä mönkään eikä siitä tulekaan sitä kunnioitettavaa veronmaksajaa. Että asioita voi katsella hiukan laajemmalla perspektiivillä kuin vain niiden putkilasien läpi