Miksi halusit lähihoitajaksi?

Luulisi, että lähihoitajan hommat turhauttaisivat, kun tietää ja osaa paljon, mutta saa tehdä vain vähän - ja sitä kaiken aikaa.

Minä lähihoitajana saan jakaa lääkkeitä, ottaa verinäytteitä, katetroida, hoitaa haavoja ja tietty tuo perushoito. Olen joutunut elvyttämään. On ollut terminaalihoito asiakkaita+ ruumiin laittoa.

Minusta tämä työ jos mikä, on monipuolista.

Lisukkeena saa kuunnella sotaveteraanien ym vanhusten juttuja. Pelata bingoa, ulkoilla yms. yms.

 

ei kukaan halua, lähihoitajia tulee niistä jotka ei muualle pääse; peruskoulun keskiarvo on alle 6,5. Tsekatkaapa vaikka koulukaverit.comista luokkanne surkeimmat oppilaat, huomaatte että lähihoitajia ovat.

Kyllä mä ainakin haluan lähihoitajaksi, vaikka keskiarvo on 8,6

 

Työni lähihoitajana on mielenkiintoista ja monipuolista, ihan sama juttu kuin ylempänä nimim. lähihoitajana 10v kirjoitti jo.

Ja lopultakin... sanokaapa mikä on ihmiselle tärkeämpää, kuin puhtaus ja ravitsemus?

 

Siksi, että pääsin nopeimmin harjoittamaan "kutsumustani"... Tai oikeastaan ammattia, jonka oivalsin omaksi alakseni harrastusten kautta. Kerkesin kyllä lukemaan jo pari ammattia alle, mutta ne ei sitten oikein iskeneetkään...

 

Minulla ei ollut mitään ajatusta, mitä haluan lukion jälkeen tehdä ja ajattelin, että siitä saan nopeasti (1,5 vuotta silloin) tutkinnon alalta, jossa töitä riittää ja jatko-opintomahdollisuudet ovat hyvät. Lähihoitajan töitä olen tehnyt vain muutamana kesänä ja keikkatöinä lastensuojelussa (jonne ei ilmeisesti enää edes oteta lähihoitajia. Jatkoin opintojani yliopistossa ihan toisella alalla.

Vai, että tarkasti tarkistetaan soveltuvuus. Heh heh...

 

aika törkeetä juttua, mä valitsin kyllä ihan itse tämän alan, eikä ole alle 8keskiarvo

No en ole ollut huonoin enkä paras, ihan keskitason tallaaja ja nyt aikuisena koulussa hyvin pärjännyt. Sain lanu-opinnoista parhaat mahdolliset arvosanat ja avoimesta yliopistosa 4 keskiarvon. On totta, että sosionomiksi en pääsisi tai opiskelemaan psykologiaa yliopistoon, mutta varmasti monet pääsevät pienille paikkakunnille, jos vain tahtovat. Joten kamalaa yleistystä, että muka vain huonot opiskelijat hakee lähihoitajiksi. Minä tahdon työskennellä lasten parissa, koulunkäynnin ohjaaja ja lasten ja nuorten erityisohjaaja olen aiemmilta opinnoiltani. Siitä syystä huomenna lähihoitajapääsykoe edessä.

 

Luulisi, että lähihoitajan hommat turhauttaisivat, kun tietää ja osaa paljon, mutta saa tehdä vain vähän - ja sitä kaiken aikaa.

Viitataanko tässä nyt sairaalamaailmaan? Lähihoitajia on niin monessa muussakin paikassa. Meillä on lähihoitajilla enemmän vastuuta kuin esim. sosionomeilla, jotka eivät saa jakaa lääkkeitä. Muuten työnkuva on täysin sama. Autististen asuntolassa työskentelen ohjaajana ja teen unelmatyötäni. Eikä ole muuten "tarvinnut" yhtään vaippaakaan vaihtaa ikinä, kun kaikki ovat fyysisesti "normaaleja". Tällä nyt viittaan siihen stereotyypiaan, että lähärit vaan paskavaippoja vaihtaa jossakin laitoksissa ja homma onkin ainoastaan sitä, eikä aivoja tarvita ollenkaan. Kyllä niitä vaan tarvitaan sielläkin, missä asukkaat käyttävät vaippaa.
Keskiarvoista: Itselläni oli aina 9:n paremmalla puolella ja kaksi muutakin ammattia oli jo olemassa ennen kuin opiskelin tälle alalle.

 

ei kukaan halua, lähihoitajia tulee niistä jotka ei muualle pääse; peruskoulun keskiarvo on alle 6,5. Tsekatkaapa vaikka koulukaverit.comista luokkanne surkeimmat oppilaat, huomaatte että lähihoitajia ovat.

En voi muutaku hävetä nyt sun puolesta. Ilman lähihtajia sääki tuut päätyy makaa omassa paskassa ja olee nälässä ja mahollisesti kuoleenki ilman apua. Lähihoitajista valmistuu sairaanhoitajia ja monet etenee jopa lääkäriksi. Ja entäs lääkärit? Ilman niitä ihmisiä kuolee ja mietippä jos joskus tuut omia lapsia saamaan ja jollain niistä olisin vaikka verisyöpä. Siinähän sitten ilman lähihoitajia,sairaanhoitajia ja lääkäreitä kateselet kun lapsesi kuolee kitumalla ja kärsimällä. Kannattasi ehkä alkaa arvostaa niitä jotka haluaa AUTTAA muita. Ja itsellanikin on keskiarvo 8,9 ja ajjoin lahihoitajakouluun. Sen lisaksi suoritan kaksoistutkinnoj eli hankin ylioppilas todistuksen ja lakin. Tulevaisuudessa naen itseni sairaanhoitajana ja ehka jopa laakarina.

 

Lähden opiskelemaan lähihoitajaksi, jotta voin hoitaa miestäni kotona kun hän vanhenee. Ikäero suuri. Rakkaus vielä suurempi.