Miksi en ole onnellinen??

Mä olen kans Tytsin kanssa samaa mieltä. Ainakin itselleni onnellisuus on sitä, että on tyytyväinen vallitsevaan elämäntilanteeseensa. Onni taas on niitä hype hetkiä, kun tekisi mieli syleillä koko maailmaa.

Olisitko sä ap vaan turhautunut? Ei tarvitse ponnistella minkään eteen? Jokin harrastus, opiskelu tms voisi auttaa asiaa. Kun on jokin tavoite, jota kohti ponnistella, ei kerkeä turhautumaan.

Iskeydyn tähän peesiin Keittiönoidan, Tytsin, Madicken ja BKM:n seuraksi.

 

Miksi jotkut tässä ketjussa hyökkäävään sävyyn kommentoivat "materia ei tuo onnea, ettäs tiedät"?
Ei ap kuvaillut minusta elämäänsä mitenkään siihen sävyyn, että olisin saanut vaikutelman, ap:n ajattelevan näin.
Ja kyllä minä uskon, että viihtyisä elinympäristö ja kodinhoitoapu voivat olla onnellisuuden osatekijöitä. Ei se ole materialistista.
Minäkin uskon, että kyse on lähinnä siitä, että ap tarvitsisi jotain lisähaasteita elämäänsä. Pikkulapsiaikana on niin helppo masentua, jos ei pidä itsestään huolta niin henkisesti kuin fyysisestikin. Siitä vaan vaikka joogaan ja joku luova harrastus enshätään.

 

Anteeksi hutipilkut. (Ennen kuin joku ehtii oikaista.)

Miksi jotkut tässä ketjussa hyökkäävään sävyyn kommentoivat "materia ei tuo onnea, ettäs tiedät"?
Ei ap kuvaillut minusta elämäänsä mitenkään siihen sävyyn, että olisin saanut vaikutelman, ap:n ajattelevan näin.
Ja kyllä minä uskon, että viihtyisä elinympäristö ja kodinhoitoapu voivat olla onnellisuuden osatekijöitä. Ei se ole materialistista.
Minäkin uskon, että kyse on lähinnä siitä, että ap tarvitsisi jotain lisähaasteita elämäänsä. Pikkulapsiaikana on niin helppo masentua, jos ei pidä itsestään huolta niin henkisesti kuin fyysisestikin. Siitä vaan vaikka joogaan ja joku luova harrastus enshätään.

 

Miksi jotkut tässä ketjussa hyökkäävään sävyyn kommentoivat "materia ei tuo onnea, ettäs tiedät"?
Ei ap kuvaillut minusta elämäänsä mitenkään siihen sävyyn, että olisin saanut vaikutelman, ap:n ajattelevan näin.Ja kyllä minä uskon, että viihtyisä elinympäristö ja kodinhoitoapu voivat olla onnellisuuden osatekijöitä. Ei se ole materialistista.
Minäkin uskon, että kyse on lähinnä siitä, että ap tarvitsisi jotain lisähaasteita elämäänsä. Pikkulapsiaikana on niin helppo masentua, jos ei pidä itsestään huolta niin henkisesti kuin fyysisestikin. Siitä vaan vaikka joogaan ja joku luova harrastus enshätään.

Ei ap minunkaan mielestäni kirjoittanut siihen tyyliin että olisi meinannut materian tuovan onnea. Lähinnä kai vain sitä että hänen onneton olonsa ei johdu taloudellisista huolista, ahtaasta ja ei-viihtyisästä kodista, oman vapaa-ajan puuttumisesta tms arjen raskaudesta.

 

Mulle ainakin onnellisuutta tuo se, että teen asioita ja tunnen ihmisiä, jotka tekevät minut onnelliseksi. Siksi elämääni ei kuulu ihmisiä eikä harrastuksia jotka minua ahdistavat. On vaikeaa ymmärtää sellaista asennetta, että onnellisuus on jotenkin harvinainen muutamien onnekkaiden hölmöjen tila, johon ei kannata pyrkiä. Ap:n kannattaa mielestäni hankkia mielekästä tekemistä kodinkin ulkopuolella, ulkoisesti asiat toki vaikuttavat olevan oikein kivasti. Materia ei toki tuo onnea, mutta olen kyllä taipuvainen ajattelemaan, että kun ulkoiset asiat ovat kunnossa, on helpompaa löytää onnea. Kun ei tarvitse siis stressata vaikkapa jokapäiväisen ruoan riittävyydestä. Itselleni mm. turvallisuus on hyvin tärkeä asia siinä onnessa. Jos olen turvaton ja yksinäinen, en uskoakseni voisi olla onnellinen