miksei lapsille saisi huutaa?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja fjonga
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja fjonga:
Alkuperäinen kirjoittaja NeitiNasu:
No ei se huutaminenkaan kivalta kuulostanut vaikkei toki nahkaremmikään kivalle tuntunut.

no mutta kun se normaali puhe ei kertakaikkiaan tehoa...? ei vaikka hakkaisin omaa päätä seinään. sitten kun huutaa asian niin meillä alkaa tapahtua. tänään oli tosin sellainen raivokohtaus pojalla et arvasin heti ettei huuto auta, korotin ääntä muutaman sanan ajaksi ja sitten luovutin. pidin lopulta vain kiinni rimpuilevasta lapsesta...


Tiedätkö, en osaa sanoa. Mä olen aina osannut virittää ääneni sellaisella kylmän viileälle "paskaäiti" linjalle, että tulosta on tullut. Jos olen huutanut, se on ollut lähinnä viirausta mun omien korvien välissä, ei niinkään lapsesta johtuvaa.
 
Siinä vaiheessa kun leikki-ikäinen on taaperon /vauvan kurkussa tai tukassa kiinni, eikä päästä irti nätisti käskemällä, tai potkii taaperoa ja itse on lapsissa kiinni 24/7 ei enää vapaita päiväunitaukoja jolloin saa tuulettaa hermoja. Joka paikkaan kiire pukea vauva ja miettiä ehtiikö nukkua että isompi ehtii kerhoon/harrastukseen/leikkipuistoon toisten kanssa... ja kahden kanssa lähteminen vaatii 10 kertaa enemmän hermoa kuin yhden kanssa.
Ei kannata miettiä toisten huutamisia, jos on vain yksi lapsi. Ei hermoja kysytä yhden kanssa.
En ylpeile huutamisella, mutta minulla oli 3 vuotta vain yksi lapsi, eikä tuona aikana tarvinnut korottaa ääntä. eikä ollut pinna kireällä eikä väsyttänyt.
 
Alkuperäinen kirjoittaja fjonga:
Alkuperäinen kirjoittaja samperi:
Alkuperäinen kirjoittaja fjonga:
no mua on hakattu lapsena, mielummin oisin kuunnellu vain sitä huutoa :/

Mut eihän se ole niin , et joko sä huudat lapselle tai hakkaat sitä!!
:/

varmaan kasvanut kieroon mut en oo koskaan tavannut ketään jolle ei olisi huudettu vaan on kasvatettu pelkästään tiukkaan puhumalla... kuinka se onnistuu?

No mulle ei oo huudettu, koska mun äiti ei voi sietää huutamista. Itseasiassa sen mielestä tiukkaan äänensävyyn puhuminen on huutamista. Ja ei oo kyl hakattukkaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja NeitiNasu:
Tiedätkö, en osaa sanoa. Mä olen aina osannut virittää ääneni sellaisella kylmän viileälle "paskaäiti" linjalle, että tulosta on tullut. Jos olen huutanut, se on ollut lähinnä viirausta mun omien korvien välissä, ei niinkään lapsesta johtuvaa.

millä tavoin viirausta?
 
Alkuperäinen kirjoittaja samperille:
Siinä vaiheessa kun leikki-ikäinen on taaperon /vauvan kurkussa tai tukassa kiinni, eikä päästä irti nätisti käskemällä, tai potkii taaperoa ja itse on lapsissa kiinni 24/7 ei enää vapaita päiväunitaukoja jolloin saa tuulettaa hermoja. Joka paikkaan kiire pukea vauva ja miettiä ehtiikö nukkua että isompi ehtii kerhoon/harrastukseen/leikkipuistoon toisten kanssa... ja kahden kanssa lähteminen vaatii 10 kertaa enemmän hermoa kuin yhden kanssa.
Ei kannata miettiä toisten huutamisia, jos on vain yksi lapsi. Ei hermoja kysytä yhden kanssa.
En ylpeile huutamisella, mutta minulla oli 3 vuotta vain yksi lapsi, eikä tuona aikana tarvinnut korottaa ääntä. eikä ollut pinna kireällä eikä väsyttänyt.

Mulla on 2 lasta ja vaikka välillä toki hankalaa onkin, niin ei silti tarvitse huutaa.
Ja tämä ei tarkoita mitään, että pitäisi itseäni superäitinä. Ihmettelen kyllä, että eikö oikeasti muut saa kasvatettua lapsia muuta kuin huutamalla? Ja olenko ainoa kenestä se ei välttämättä ole hyvä asia.

Oikeasti ylivilkkaat lapset toki asia erikseen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja fjonga:
toisen ketjun lukeneena ihmettelee hän...
jos lapsi/lapset eivät tottele normaalia puhetta, mitä te silloin teette jotka ette koskaan huuda lapsilleen ja lapsi/lapset eivät kerta kaikkiaan tottele?

Pidän puhuttelun. Laskeudun lapsen tasolle ja puhun matalalla äänellä ja lasta silmiin katsoen lyhyesti faktat todeten siten, että lapsi ne ymmärtää. Ja sitten, jos uhma iskee, teen kuten ed. + laitan lapsen jäähypenkille ja laskeudun lapsen tasolle ja sanon: "istut nyt siinä 3 minuuttia". Haen sitten lapsen. Selitän, mikä hänen käytöksessään on vikana eli miksi hän istui jäähypenkillä.

Minulla on onni omistaa harkitsevatemperamenttinen lapsi - joka on valitettavasti kärsinyt kovasti lähinaapureiden HUUTAVIEN superkasvattajaäitien rääkymisistä. Heissä on ollut taviksia ja lastentarhanopettajia, jotka ovat usein ne pahimmat äänen korottajat.

Haluatteko te, että teille HUUDETAAN. Silmitön huutaminen on henkistä väkivaltaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja fjonga:
Alkuperäinen kirjoittaja NeitiNasu:
Tiedätkö, en osaa sanoa. Mä olen aina osannut virittää ääneni sellaisella kylmän viileälle "paskaäiti" linjalle, että tulosta on tullut. Jos olen huutanut, se on ollut lähinnä viirausta mun omien korvien välissä, ei niinkään lapsesta johtuvaa.

millä tavoin viirausta?

No jotain muuta pahaa oloa, ressiä tai väsymystä ja joku tilanne lapsen kanssa sen on sitten laukaissut ja on tullut huudettua, vaikka tilanne olisi selvinnyt paljon järkevämmin muilla keinoin.

 
niin ja pitää lisätä että onhan toki lapsetkin yksilöitä. jotkut vain uskoo paremmin, toiset eivät millään. en tarkoita että kenenkään pitäisi huutaa lapsille kun tulee tiukka paikka, mutta jos se on keino mikä tepsii ja auttaa tilanteen ratkeamiseen, niin miksei saisi huutaa? jos on siis huomattu että tämä keino auttaa parhaiten?
 
mä ainakin joskus huudan naama punasena... eikä siinä mitään kummaa ole joskus palaa niin totaalisen kiinni meikällä niin revittelen kitarisoja
ja kyllä lapsi silloin tajuaa lopettaa mitä kiellettyä sattuukin tekemään
 
Alkuperäinen kirjoittaja samperi:
Alkuperäinen kirjoittaja samperille:
Ei kannata miettiä toisten huutamisia, jos on vain yksi lapsi. Ei hermoja kysytä yhden kanssa.

Ihana, no ei tietenkään hermoja yhden kanssa tarvita

:laugh: :laugh:

Niin tosiaan, mullakin on ollut viisi vuotta melkein vain yksi lapsi. Ilmankos oonkin ollut niin seesteinen. :heart:
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kippuravarvas:
Alkuperäinen kirjoittaja samperi:
Alkuperäinen kirjoittaja samperille:
Ei kannata miettiä toisten huutamisia, jos on vain yksi lapsi. Ei hermoja kysytä yhden kanssa.

Ihana, no ei tietenkään hermoja yhden kanssa tarvita

:laugh: :laugh:

ei, niitä tarvitaan vasta kahden kanssa... :headwall:

entä sitten 9 kans, eikös aurinkokunnalla ollu niin monta? :o :D
 
Alkuperäinen kirjoittaja fjonga:
Alkuperäinen kirjoittaja Kippuravarvas:
Alkuperäinen kirjoittaja samperi:
Alkuperäinen kirjoittaja samperille:
Ei kannata miettiä toisten huutamisia, jos on vain yksi lapsi. Ei hermoja kysytä yhden kanssa.

Ihana, no ei tietenkään hermoja yhden kanssa tarvita

:laugh: :laugh:

ei, niitä tarvitaan vasta kahden kanssa... :headwall:

entä sitten 9 kans, eikös aurinkokunnalla ollu niin monta? :o :D

Siinä vaiheessa on äänikin niin käheä, että hermotkin haluavat ottaa lopputilin?
 
Alkuperäinen kirjoittaja fjonga:
Alkuperäinen kirjoittaja Kippuravarvas:
Alkuperäinen kirjoittaja samperi:
Alkuperäinen kirjoittaja samperille:
Ei kannata miettiä toisten huutamisia, jos on vain yksi lapsi. Ei hermoja kysytä yhden kanssa.

Ihana, no ei tietenkään hermoja yhden kanssa tarvita

:laugh: :laugh:

ei, niitä tarvitaan vasta kahden kanssa... :headwall:

entä sitten 9 kans, eikös aurinkokunnalla ollu niin monta? :o :D

no ei sit enää tarvii, kun lapset hoitaa itsensä keskenään...lomaa sellanen on äidille. ;) :D
 
Alkuperäinen kirjoittaja fjonga:
niin ja pitää lisätä että onhan toki lapsetkin yksilöitä. jotkut vain uskoo paremmin, toiset eivät millään. en tarkoita että kenenkään pitäisi huutaa lapsille kun tulee tiukka paikka, mutta jos se on keino mikä tepsii ja auttaa tilanteen ratkeamiseen, niin miksei saisi huutaa? jos on siis huomattu että tämä keino auttaa parhaiten?

Mä en nyt pahalla tätä sano, mutta mä olen tullut lähipiirissäni huomanneeksi että usein ne lapset, jotka vähiten kuuntelevat vanhempiaan on juuri niitä lapsia, joiden äidit huutavat tai vielä pahempaa, luunapein ja tukistuksin kouluttavat. Ilmeisesti näin on ollut melko pienestä asti näissä perheissä, ovat kaiketi tottuneet siihen ettei äitiä tarvitse totella, ennenkö se oikeasti karjuu. Vasta silloin on tosissaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja NeitiNasu:
Alkuperäinen kirjoittaja fjonga:
niin ja pitää lisätä että onhan toki lapsetkin yksilöitä. jotkut vain uskoo paremmin, toiset eivät millään. en tarkoita että kenenkään pitäisi huutaa lapsille kun tulee tiukka paikka, mutta jos se on keino mikä tepsii ja auttaa tilanteen ratkeamiseen, niin miksei saisi huutaa? jos on siis huomattu että tämä keino auttaa parhaiten?

Mä en nyt pahalla tätä sano, mutta mä olen tullut lähipiirissäni huomanneeksi että usein ne lapset, jotka vähiten kuuntelevat vanhempiaan on juuri niitä lapsia, joiden äidit huutavat tai vielä pahempaa, luunapein ja tukistuksin kouluttavat. Ilmeisesti näin on ollut melko pienestä asti näissä perheissä, ovat kaiketi tottuneet siihen ettei äitiä tarvitse totella, ennenkö se oikeasti karjuu. Vasta silloin on tosissaan.

Olen huomannut aivan saman asian, mutta sitä en osaa sanoa, oliko tuo asiantila (lapset eivät tottele) ennen sitä huutamista. eli olen myös huomannut, että ne lapset, joille huudetaan paljon ja isosti, ovat paljon rohkeampia ja äänekkäämpiä ja puheliaampia kuin omat lapseni, jotka ovat arkoja ja hiljaisia ja pelokkaita. Ja minun huutamiset on kuitenkin aika vähäisiä, kun isompi on yrittänyt tappaa pienempää (potkii, kuristaa), olen huutanut lopeta. tämä oli aika, jolloin pienempi reilu 1v. rankkaa aikaa. Nykyään ei taas tarvitse huutaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja hmmm:
Alkuperäinen kirjoittaja NeitiNasu:
Alkuperäinen kirjoittaja fjonga:
niin ja pitää lisätä että onhan toki lapsetkin yksilöitä. jotkut vain uskoo paremmin, toiset eivät millään. en tarkoita että kenenkään pitäisi huutaa lapsille kun tulee tiukka paikka, mutta jos se on keino mikä tepsii ja auttaa tilanteen ratkeamiseen, niin miksei saisi huutaa? jos on siis huomattu että tämä keino auttaa parhaiten?

Mä en nyt pahalla tätä sano, mutta mä olen tullut lähipiirissäni huomanneeksi että usein ne lapset, jotka vähiten kuuntelevat vanhempiaan on juuri niitä lapsia, joiden äidit huutavat tai vielä pahempaa, luunapein ja tukistuksin kouluttavat. Ilmeisesti näin on ollut melko pienestä asti näissä perheissä, ovat kaiketi tottuneet siihen ettei äitiä tarvitse totella, ennenkö se oikeasti karjuu. Vasta silloin on tosissaan.

Olen huomannut aivan saman asian, mutta sitä en osaa sanoa, oliko tuo asiantila (lapset eivät tottele) ennen sitä huutamista. eli olen myös huomannut, että ne lapset, joille huudetaan paljon ja isosti, ovat paljon rohkeampia ja äänekkäämpiä ja puheliaampia kuin omat lapseni, jotka ovat arkoja ja hiljaisia ja pelokkaita. Ja minun huutamiset on kuitenkin aika vähäisiä, kun isompi on yrittänyt tappaa pienempää (potkii, kuristaa), olen huutanut lopeta. tämä oli aika, jolloin pienempi reilu 1v. rankkaa aikaa. Nykyään ei taas tarvitse huutaa.

"tappaa" siis lainausmerkeissä, kova tappelu käynnissä ja toinen huomattavasti pienempi
 
Alkuperäinen kirjoittaja NeitiNasu:
Mä en nyt pahalla tätä sano, mutta mä olen tullut lähipiirissäni huomanneeksi että usein ne lapset, jotka vähiten kuuntelevat vanhempiaan on juuri niitä lapsia, joiden äidit huutavat tai vielä pahempaa, luunapein ja tukistuksin kouluttavat. Ilmeisesti näin on ollut melko pienestä asti näissä perheissä, ovat kaiketi tottuneet siihen ettei äitiä tarvitse totella, ennenkö se oikeasti karjuu. Vasta silloin on tosissaan.

enkä minä ota pahalla. uskoisin kuitenkin että myöhemmässä vaiheessa (teininä ) ei ole vanhempien kasvattamisella enää suurtakaan merkitystä kun kaveripiirillä on taipumusta olla vaikutusta paljonkin asiaan mihin suuntaan nuori menee, kunnolliseksi vaiko kriminaaliksi...
 
Alkuperäinen kirjoittaja fjonga:
Alkuperäinen kirjoittaja NeitiNasu:
Mä en nyt pahalla tätä sano, mutta mä olen tullut lähipiirissäni huomanneeksi että usein ne lapset, jotka vähiten kuuntelevat vanhempiaan on juuri niitä lapsia, joiden äidit huutavat tai vielä pahempaa, luunapein ja tukistuksin kouluttavat. Ilmeisesti näin on ollut melko pienestä asti näissä perheissä, ovat kaiketi tottuneet siihen ettei äitiä tarvitse totella, ennenkö se oikeasti karjuu. Vasta silloin on tosissaan.

enkä minä ota pahalla. uskoisin kuitenkin että myöhemmässä vaiheessa (teininä ) ei ole vanhempien kasvattamisella enää suurtakaan merkitystä kun kaveripiirillä on taipumusta olla vaikutusta paljonkin asiaan mihin suuntaan nuori menee, kunnolliseksi vaiko kriminaaliksi...


Jep, allekirjoitan saman.
 

Similar threads

Yhteistyössä