miks tää sattuu?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja nöppönen
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
\
Alkuperäinen kirjoittaja 21.05.2007 klo 21:56 nöppönen kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 21.05.2007 klo 21:45 hepuliherkkä kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 21.05.2007 klo 21:35 nöppönen kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 21.05.2007 klo 21:32 hepuliherkkä kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 21.05.2007 klo 21:30 nöppönen kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 21.05.2007 klo 21:28 hepuliherkkä kirjoitti:
siis tosi kauheen tempun ovat sulle tehneet :( mutta kyllä sulle se rehellinen mies vielä löytyy :) muistat vaan pitää itsestäs huolta :hug:

sanos muuta. viime kevät oli minulle tähänastisen elämäni kamalin nyt se on menossa ex:llä ja hänen uo:llaan. ei mene heidän elämä todellakaan putkeen nyt.

eikö sun exä:n ja uuden emännän elämä ollutkaan onnea ja autuutta kun toisensa saivat?

oli se kai aluks. sit selvis et heidän lapsensa on vakavasti sairas, lapsi makasi sairaalassa syntymästään lähtien kunnes kaksi viikkoa sitten kuoli. lisäks tälle akalle tuli synnytyksestä jotain komplikaatioita niin etteivät voi enää lapsia saada tai muuten tää nainen menehtyy, meenasi jo kuolla. tiedän et kumpikin heistä on halunnut isoa perhettä joten se romuttui kertaheitolla.

nyt kyllä tuli mieleen et oliko joku tarkotus kun tollai kävi :( Koita vaan keskittyä itseesi ja lapsiisi että jaksatte ponnistella eteenpäin =) onneks sulla on vanhemmat tukena.

joo onneks on. uskallan väittää etten olis tässä enää ilman vanhempiani, sen verran koville viime kevät otti. tyttö otettiin rintavieroitukseen sairaalaan neuvolan kautta kun olin jo niin väsymyksestä sekaisin. oikeasti olisi ollut helpompaa jos mies olisi lyönyt puukolla selkään kuin tämä. edelleen tunnen itseni nöyryytetyksi ja omatunto on alhaalla. en uskalla luottaa juuri keneenkään.
minulle on käynyt ihan samallalailla....mutta nyt ex ja entinen ystäväni juurti erosivat ja olen siitä todella onnellinen :kieh:
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 21.05.2007 klo 22:01 lumihiutale82 kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 21.05.2007 klo 21:56 nöppönen kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 21.05.2007 klo 21:45 hepuliherkkä kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 21.05.2007 klo 21:35 nöppönen kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 21.05.2007 klo 21:32 hepuliherkkä kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 21.05.2007 klo 21:30 nöppönen kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 21.05.2007 klo 21:28 hepuliherkkä kirjoitti:
siis tosi kauheen tempun ovat sulle tehneet :( mutta kyllä sulle se rehellinen mies vielä löytyy :) muistat vaan pitää itsestäs huolta :hug:

sanos muuta. viime kevät oli minulle tähänastisen elämäni kamalin nyt se on menossa ex:llä ja hänen uo:llaan. ei mene heidän elämä todellakaan putkeen nyt.

eikö sun exä:n ja uuden emännän elämä ollutkaan onnea ja autuutta kun toisensa saivat?

oli se kai aluks. sit selvis et heidän lapsensa on vakavasti sairas, lapsi makasi sairaalassa syntymästään lähtien kunnes kaksi viikkoa sitten kuoli. lisäks tälle akalle tuli synnytyksestä jotain komplikaatioita niin etteivät voi enää lapsia saada tai muuten tää nainen menehtyy, meenasi jo kuolla. tiedän et kumpikin heistä on halunnut isoa perhettä joten se romuttui kertaheitolla.

nyt kyllä tuli mieleen et oliko joku tarkotus kun tollai kävi :( Koita vaan keskittyä itseesi ja lapsiisi että jaksatte ponnistella eteenpäin =) onneks sulla on vanhemmat tukena.

joo onneks on. uskallan väittää etten olis tässä enää ilman vanhempiani, sen verran koville viime kevät otti. tyttö otettiin rintavieroitukseen sairaalaan neuvolan kautta kun olin jo niin väsymyksestä sekaisin. oikeasti olisi ollut helpompaa jos mies olisi lyönyt puukolla selkään kuin tämä. edelleen tunnen itseni nöyryytetyksi ja omatunto on alhaalla. en uskalla luottaa juuri keneenkään.
minulle on käynyt ihan samallalailla....mutta nyt ex ja entinen ystäväni juurti erosivat ja olen siitä todella onnellinen :kieh:

olivatko he kauan yhdessä? olisi mielenkiintoista lukea jotain tilastoa kuinka moni näistä pettämisestä alkunsa saaneista suhteista kestää..
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 21.05.2007 klo 22:01 vieras kaikille kirjoitti:
Mulle on jo tuskaa se, kun toisten tälläsiin juttuihin vastataan, mut mulle samoista asioista vaan haukutaan :'(

en ole sitten sinun aloitustasi nähnyt. on ollut tapana vastata jokaiseen tähän aiheeseen liittyvään ketjuun. kuinka sinua on haukuttu? aika outoa alkaa haukkumaan ihmistä jota on petetty, olkoonkin et aina kummassakin vikaa, mut lyödä nyt lyötyä! :hug:
 
minä siis odotin kuopusta kun ex ja tämä ystäväni alkoivat seurustelemaan..olin ihan rikki ja hajalla...mietin vaan kokoajan että millä jaksan seuraavaan minuuttiin....se oli niin kamalaa aikaa että vieläkin tekee pahaa...
olivat yhdessä yhteensä 1v6kk ja siitä ajasta naimisissa 7kk ja nyt erosivat.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 21.05.2007 klo 22:05 lumihiutale82 kirjoitti:
minä siis odotin kuopusta kun ex ja tämä ystäväni alkoivat seurustelemaan..olin ihan rikki ja hajalla...mietin vaan kokoajan että millä jaksan seuraavaan minuuttiin....se oli niin kamalaa aikaa että vieläkin tekee pahaa...
olivat yhdessä yhteensä 1v6kk ja siitä ajasta naimisissa 7kk ja nyt erosivat.

tiedän todella tunteen.. :hug:
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 21.05.2007 klo 21:56 nöppönen kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 21.05.2007 klo 21:45 hepuliherkkä kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 21.05.2007 klo 21:35 nöppönen kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 21.05.2007 klo 21:32 hepuliherkkä kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 21.05.2007 klo 21:30 nöppönen kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 21.05.2007 klo 21:28 hepuliherkkä kirjoitti:
siis tosi kauheen tempun ovat sulle tehneet :( mutta kyllä sulle se rehellinen mies vielä löytyy :) muistat vaan pitää itsestäs huolta :hug:

sanos muuta. viime kevät oli minulle tähänastisen elämäni kamalin nyt se on menossa ex:llä ja hänen uo:llaan. ei mene heidän elämä todellakaan putkeen nyt.

eikö sun exä:n ja uuden emännän elämä ollutkaan onnea ja autuutta kun toisensa saivat?

oli se kai aluks. sit selvis et heidän lapsensa on vakavasti sairas, lapsi makasi sairaalassa syntymästään lähtien kunnes kaksi viikkoa sitten kuoli. lisäks tälle akalle tuli synnytyksestä jotain komplikaatioita niin etteivät voi enää lapsia saada tai muuten tää nainen menehtyy, meenasi jo kuolla. tiedän et kumpikin heistä on halunnut isoa perhettä joten se romuttui kertaheitolla.

nyt kyllä tuli mieleen et oliko joku tarkotus kun tollai kävi :( Koita vaan keskittyä itseesi ja lapsiisi että jaksatte ponnistella eteenpäin =) onneks sulla on vanhemmat tukena.

joo onneks on. uskallan väittää etten olis tässä enää ilman vanhempiani, sen verran koville viime kevät otti. tyttö otettiin rintavieroitukseen sairaalaan neuvolan kautta kun olin jo niin väsymyksestä sekaisin. oikeasti olisi ollut helpompaa jos mies olisi lyönyt puukolla selkään kuin tämä. edelleen tunnen itseni nöyryytetyksi ja omatunto on alhaalla. en uskalla luottaa juuri keneenkään.

:'( kauheeta ajatellakin miltä susta tuntuu. toivottavasti saat itsetuntosi joskus takaisin :hug: ja onneks pystyt jo ajattelemaan niin ettet halua exääsi takaisin :x
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 21.05.2007 klo 22:07 hepuliherkkä kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 21.05.2007 klo 21:56 nöppönen kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 21.05.2007 klo 21:45 hepuliherkkä kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 21.05.2007 klo 21:35 nöppönen kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 21.05.2007 klo 21:32 hepuliherkkä kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 21.05.2007 klo 21:30 nöppönen kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 21.05.2007 klo 21:28 hepuliherkkä kirjoitti:
siis tosi kauheen tempun ovat sulle tehneet :( mutta kyllä sulle se rehellinen mies vielä löytyy :) muistat vaan pitää itsestäs huolta :hug:

sanos muuta. viime kevät oli minulle tähänastisen elämäni kamalin nyt se on menossa ex:llä ja hänen uo:llaan. ei mene heidän elämä todellakaan putkeen nyt.

eikö sun exä:n ja uuden emännän elämä ollutkaan onnea ja autuutta kun toisensa saivat?

oli se kai aluks. sit selvis et heidän lapsensa on vakavasti sairas, lapsi makasi sairaalassa syntymästään lähtien kunnes kaksi viikkoa sitten kuoli. lisäks tälle akalle tuli synnytyksestä jotain komplikaatioita niin etteivät voi enää lapsia saada tai muuten tää nainen menehtyy, meenasi jo kuolla. tiedän et kumpikin heistä on halunnut isoa perhettä joten se romuttui kertaheitolla.

nyt kyllä tuli mieleen et oliko joku tarkotus kun tollai kävi :( Koita vaan keskittyä itseesi ja lapsiisi että jaksatte ponnistella eteenpäin =) onneks sulla on vanhemmat tukena.

joo onneks on. uskallan väittää etten olis tässä enää ilman vanhempiani, sen verran koville viime kevät otti. tyttö otettiin rintavieroitukseen sairaalaan neuvolan kautta kun olin jo niin väsymyksestä sekaisin. oikeasti olisi ollut helpompaa jos mies olisi lyönyt puukolla selkään kuin tämä. edelleen tunnen itseni nöyryytetyksi ja omatunto on alhaalla. en uskalla luottaa juuri keneenkään.

:'( kauheeta ajatellakin miltä susta tuntuu. toivottavasti saat itsetuntosi joskus takaisin :hug: ja onneks pystyt jo ajattelemaan niin ettet halua exääsi takaisin :x

eiköhän se ajan kanssa korjaannu, parempaan päin koko ajan =)
 
Kokemuksesta voin sanoa että ajan myötä todellakin helpottaa..
Itselle kävi samoin..ystävä pokas mieheni...nyt heill yhteinen lapsi..
...Aikaahan se toipuminen vei mutta pääsinpä voitolle kumminkin..vaik en ois ehkä jossai vaihees uskonu...
Nyt¨itse olen onnellisessa parisuhteessa...
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 21.05.2007 klo 22:19 anne kirjoitti:
:hug: klisee ehkä mutta sanon kuitenkin
aika parantaa haavat ja kaikella on tarkoituksensa.Ole vahva ja älä näytä heikkouttasi.pidä ystävät lähellä mutta vihamiehet vielä lähempänä! Stemppiä elämääsi!!!

kiitti.
 
No kyllä ei ole ihme, jos vähän sattuukin... :hug:

Mun miehen veljen vaimo lähti uuden miehen mukaan ja sai kolmen lapsen huoltajuuden. Oli tuolloin raskaana jo uuedlle miehelle. Sai tämän kanssa sitten toisenkin lapsen. Uusi mies osoittautui väkivaltaiseksi juopoksi, ja nyt tämä nainen on 5 lapsen yh. No tämä naikkonen niisti puhtaaksi tämän mieheni veljen, joka hyvää hyvyyttään antoi hänelle heidän yhteisen talonsa. Nainen myi talon kovalla hinnalla ja muutti muualle. Tokkopa on nyt hyvä omatunto, välit meni vanhempiinsa- joskin jotkut eivät opi ikinä. Nyt tämä nainen on yksin, tokkopa oli sen arvoista... Kolme vuotta hän katseli uutta miestään.

Miehen veli oli alkuun aivan rikki, tuntui ettei hän voi koskaan selvitä siitä... heillä oli ollut kaikki päällepäin hyvin. En ollut koskaan nähnyt häntä niin murtuneena, yleensä hän oli aika karskin luontoinen. Nyt tuo jätetty mies vihitään uuden tulevan vaimonsa kanssa piakkoin ja he tuntuvat olevan tosi onnellisia.

Onneksi olet saanut apua, eli käyt psykologille purkamássa tuntojasi. Muista, että älä jää yksin. Ehkä "hän" ei ollut sinulle se tarpeeksi hyvä, ehkä jonain päivänä löydät sen oikean, joka pysyy rinnallasi. :hug:
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 21.05.2007 klo 22:29 Cartel kirjoitti:
No kyllä ei ole ihme, jos vähän sattuukin... :hug:

Mun miehen veljen vaimo lähti uuden miehen mukaan ja sai kolmen lapsen huoltajuuden. Oli tuolloin raskaana jo uuedlle miehelle. Sai tämän kanssa sitten toisenkin lapsen. Uusi mies osoittautui väkivaltaiseksi juopoksi, ja nyt tämä nainen on 5 lapsen yh. No tämä naikkonen niisti puhtaaksi tämän mieheni veljen, joka hyvää hyvyyttään antoi hänelle heidän yhteisen talonsa. Nainen myi talon kovalla hinnalla ja muutti muualle. Tokkopa on nyt hyvä omatunto, välit meni vanhempiinsa- joskin jotkut eivät opi ikinä. Nyt tämä nainen on yksin, tokkopa oli sen arvoista... Kolme vuotta hän katseli uutta miestään.

Miehen veli oli alkuun aivan rikki, tuntui ettei hän voi koskaan selvitä siitä... heillä oli ollut kaikki päällepäin hyvin. En ollut koskaan nähnyt häntä niin murtuneena, yleensä hän oli aika karskin luontoinen. Nyt tuo jätetty mies vihitään uuden tulevan vaimonsa kanssa piakkoin ja he tuntuvat olevan tosi onnellisia.

Onneksi olet saanut apua, eli käyt psykologille purkamássa tuntojasi. Muista, että älä jää yksin. Ehkä "hän" ei ollut sinulle se tarpeeksi hyvä, ehkä jonain päivänä löydät sen oikean, joka pysyy rinnallasi. :hug:

mä en osaa hävetä sitä et tarviin apua (paitsi jos tarviin sitä mun vanhemmilta) olen hommannut myös perhetyöntekijät avukseni ja rakentanut uutta tukiverkostoa, entinen jokseenkin murentui. mulla ei tule ikinä riittämään ymmärrys pettämiselle.. ei ennen tätä eikä ainakaan tämän jälkeen!
 
Jatkan vielä....
En tiedä taustoja sen tarkemmin kun tänään tänne eksyin ajan kanssa näitä juttuja lukemaan,mutta jatka elämääsi,näytä kaikille että olet vahva.
mites joku uusi harrastus joka vie ajatukset pois? jos sulla on lapsia keksikää jotain uutta tekemistä vaikka nukkekodin sisustus. Pidä yhteyttä ystäviin ja sano ettet halua jutella mistään vanhoista asioista,tutustu uussin ihmisiin avoimin mielin.Kyllä aurinko vielä paistaa risu kasaan usko pois!!! :heart:
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 21.05.2007 klo 22:42 anne kirjoitti:
Jatkan vielä....
En tiedä taustoja sen tarkemmin kun tänään tänne eksyin ajan kanssa näitä juttuja lukemaan,mutta jatka elämääsi,näytä kaikille että olet vahva.
mites joku uusi harrastus joka vie ajatukset pois? jos sulla on lapsia keksikää jotain uutta tekemistä vaikka nukkekodin sisustus. Pidä yhteyttä ystäviin ja sano ettet halua jutella mistään vanhoista asioista,tutustu uussin ihmisiin avoimin mielin.Kyllä aurinko vielä paistaa risu kasaan usko pois!!! :heart:

eiköhän =) mä olen eron jälkeen elvytellyt harrastuksia jotka jäivät seurustelun myötä. maalaan ja luen taas. lapsia on kaksi, heidän kanssaan käydään muutamia kertoja viikossa leikkimässä ystävien luona. =)
 
Mä tiedän tunteen :/
Mun paras ystävä vei myös mun avomiehen 7 vuotta sitten ja edelleen satuttaa,vaikka mä olen ite naimisissa ja kahden lapsen äiti.
Me ehdittiin seurustella 2 vuotta ja 4kk tosta ajasta piti peliä mun parhaan kaverin kanssa.Tää mun ex avomies sano vaan yks kaunis päivä ettei tästä tuu mitään ja että hän muuttaa pois,ihan tosta noin vaan yllättäen.Muistan kuinka illalla viimeseks oli vielä sanonu kuinka rakastaa mua...
No tää mun "paras ystävä" lohdutti mua surussa ja haukku mun kanssa kuinka sika ukko oli \|O :headwall: :headwall:
No viikon jakso leikkiä mun lohduttajaa ja sit vaan lopetti vastaamasta puheluihin ja viesteihin ja sain tietää että hänen luokseen ukko oli muuttanu samana päivänä kun mun luota lähti \|O
voi luoja mikä vihan tunne \|O \|O
No oltiinpa vielä kaikki kolme samassa työpaikassaki silloin josta tosin mä jäin pitkälle sairaslomalle enkä lopulta siihen työpaikkaan enää palannut.
No "ystävä" ja "ex" oli 5 kk yhdessä ja eros.
Ja tietty ex alko luikertelee mun luokse takasin ja mä hölmö sinisilmänen idiootti aloin pikkuhiljaa luottaa exän juttuihin ja paikkailin särkynyttä itsetuntoa exän kanssa sänkypuuhailuilla, hölmö hölmö hölmö minä \|O
Mulla oli oma kämppä ja exällä oma ja meillä on/off suhde.
Ja yks kaunis päivä mä huomasin että oon raskaana...no minä exälle ilmottamaan ja vastaus oli että kai sä ymmärrät että teet abortin :o \|O :headwall:
ja samalla kerto että on taas tän mun "ystävän" kanssa ja ei ikinä halua nähä mua eikä lasta jos pidän sen \|O mä itkin yöt ja päivät en nukkunu en syöny...
olin lopulta niin säälittävä että tein abortin joka kaivertaa mun mieltä joka ikinen päivä edelleen :'(
Mä olin nuori,mä olin tyhmä ja mä olin rikki ja petetty.
Laihduin 15 kg ja join suruuni.
Mä sain uuden työpaikan ja tapasin mun nykysen miehen ja siitä alko ylämäki mut luottamus on vieläki niin vaikeeta ja kaikki satutta vieläki.
hui kun tuli ihan :x olo vieläkin.
Sainpas taas purettua....
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 21.05.2007 klo 18:21 nöppönen kirjoitti:
mä en todellakaan haluaisi ex:ää takaisin.. en siis kerta kaikkiaan. nyt kuulin et ex on mennyt kihloihin kolmisen viikoa takaperin tän mun entisen parhaan ystävän kanssa ja se sattuu. miksi? erosta on jo yli vuosi, mut kirpaisee tuollainen silti :/


Voi ei. NÖPPÖNEN, miten pettäminen alkoi, paras ystäväsi siis ja vei miehesi. Miten noin voi käydä, miten sait tietää?
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 22.05.2007 klo 00:21 siru kirjoitti:
Mä tiedän tunteen :/
Mun paras ystävä vei myös mun avomiehen 7 vuotta sitten ja edelleen satuttaa,vaikka mä olen ite naimisissa ja kahden lapsen äiti.
Me ehdittiin seurustella 2 vuotta ja 4kk tosta ajasta piti peliä mun parhaan kaverin kanssa.Tää mun ex avomies sano vaan yks kaunis päivä ettei tästä tuu mitään ja että hän muuttaa pois,ihan tosta noin vaan yllättäen.Muistan kuinka illalla viimeseks oli vielä sanonu kuinka rakastaa mua...
No tää mun "paras ystävä" lohdutti mua surussa ja haukku mun kanssa kuinka sika ukko oli \|O :headwall: :headwall:
No viikon jakso leikkiä mun lohduttajaa ja sit vaan lopetti vastaamasta puheluihin ja viesteihin ja sain tietää että hänen luokseen ukko oli muuttanu samana päivänä kun mun luota lähti \|O
voi luoja mikä vihan tunne \|O \|O
No oltiinpa vielä kaikki kolme samassa työpaikassaki silloin josta tosin mä jäin pitkälle sairaslomalle enkä lopulta siihen työpaikkaan enää palannut.
No "ystävä" ja "ex" oli 5 kk yhdessä ja eros.
Ja tietty ex alko luikertelee mun luokse takasin ja mä hölmö sinisilmänen idiootti aloin pikkuhiljaa luottaa exän juttuihin ja paikkailin särkynyttä itsetuntoa exän kanssa sänkypuuhailuilla, hölmö hölmö hölmö minä \|O
Mulla oli oma kämppä ja exällä oma ja meillä on/off suhde.
Ja yks kaunis päivä mä huomasin että oon raskaana...no minä exälle ilmottamaan ja vastaus oli että kai sä ymmärrät että teet abortin :o \|O :headwall:
ja samalla kerto että on taas tän mun "ystävän" kanssa ja ei ikinä halua nähä mua eikä lasta jos pidän sen \|O mä itkin yöt ja päivät en nukkunu en syöny...
olin lopulta niin säälittävä että tein abortin joka kaivertaa mun mieltä joka ikinen päivä edelleen :'(
Mä olin nuori,mä olin tyhmä ja mä olin rikki ja petetty.
Laihduin 15 kg ja join suruuni.
Mä sain uuden työpaikan ja tapasin mun nykysen miehen ja siitä alko ylämäki mut luottamus on vieläki niin vaikeeta ja kaikki satutta vieläki.
hui kun tuli ihan :x olo vieläkin.
Sainpas taas purettua....

on vielä ollut pokkaa leikkiä kaveria kun sut oli jätetty! :headwall: mulle myös ex sanoi rakastavansa, puhuttiin kolmannesta lapsesta, suuniteltiin lomia. se kai siitä niin vaikeaa tekeekin kun kaiken saavutetun lisäksi murenee myös ne unelmat, kun jää oikeasti tyhjän päälle, myös suunnitelmien osalta. :/ miten näitä riittääkin.. uskomatonta \|O
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 22.05.2007 klo 00:31 mie kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 21.05.2007 klo 18:21 nöppönen kirjoitti:
mä en todellakaan haluaisi ex:ää takaisin.. en siis kerta kaikkiaan. nyt kuulin et ex on mennyt kihloihin kolmisen viikoa takaperin tän mun entisen parhaan ystävän kanssa ja se sattuu. miksi? erosta on jo yli vuosi, mut kirpaisee tuollainen silti :/


Voi ei. NÖPPÖNEN, miten pettäminen alkoi, paras ystäväsi siis ja vei miehesi. Miten noin voi käydä, miten sait tietää?

luulisin et suhde sai alkunsa työpaikalta, olivat siis samassa paikassa. mä vaan luotin liikaa.. ystäväni tykkäsi jutella paljon myös mun mieheni kanssa enkä pitänyt sitä pahana, olin raskaana koko tän pettämisen ajan ja jos oltiin iltaa istumassa porukalla jossain ja mua alkoi väsyttää niin sanoin aina miehelle et voi jäädä mun kaverin seuraks myöhempään. yhtenä päivänä mies ei vaan tullut enää töistä kotiin. sain tietää suhteesta pari päivää sen jälkeen kun mies oli meidät tekstiviestillä jättänyt. viestissä mies kertoi ettei enää rakastanut minua eikä halunnut jatkaa yhdessä, seuraavana päivänä tuli kuitenkin takaisin kotiin ja sanoi et kaikki kunnossa, sitten taas hävisi. sinä päivänä kun tyttäremme tuli 3kk, mies tuli kertomaan että on suhteessa ystäväni kanssa, minä murenin siihen paikaan. mies ja "ystäväni" hävisivät viikonlopuksi seksilomalle jonnekin hotelliin meidän lainarahojen turvin, joita mies yritii viel ihan pokalla maksattaa mulla!!! \|O :headwall:

ja minun syytänihän se oli.. siis kaikki miehen mukaan. olin kuulemma niin kamala vaimo ettei minulle voinut muuta tehdä, hän ei omasta mielestään edes toiminut väärin. ystäväni ei ole omasta mielestään syyllistynyt mihinkään, hänhän vaan rakastui..<br><br>
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 22.05.2007 klo 00:40 nitta kirjoitti:
Voi :'( . Kamala mitä olet joutunut kestämään :( . Olet voimakas nainen, kaikkea hyvää elämääsi :hug: .

et muuten usko miten moni on jäänyt suu auki kun olen kuulumisiani kertonut.. monta kertaa ovat jotkut kysyneet et puhunko ihan totta ja onko tää oikeasti oikeassa elämässä tapahtunutta. ehkä tästäkin oppii jotain.. ja kasvaa ihmisenä.
 

Yhteistyössä