Sen verran vielä, että mulle ainakin terapeutti sanoi:"koeta pikkuhiljaa olla ajattelematta asiaa, ja kun ne paskat asiat tulee mieleen, koeta pysäyttää se kierre". Yksin asioiden miettiminen vaan pahentaa asiaa, niistä ajatuksista, "miksi", "miten se tapahtui" ym ym, tulee helposti päättymätön oravanpyörä. Toipumista helpottaa kyllä se että saat kumppaniltasi vastauksia em. kysymyksiin, sitä kautta asian käsittely on helpompaa. Itsellä ainakin tuli pakottava tarve saada tietää kaikki, yksityiskohtia myöden, mikä kuulemma on täysin normaalia. Ja nyt jälkeenpäin ajateltuna, kaikista niistä tiedoista(vaikka tuskallista oli kuulla) oli suunnaton apu. En tiedä tulenko ikinä antamaan anteeksi ja toipumaan entiselleni, mutta tarkoitus olisi saada itseni siihen kuntoon että pystyn asian kanssa elämään. Jaksamista sulle...ja vielä loppuun, elämä on todellakin vaikeeta, ja kun tarpeeksi päähän potkitaan, tulee meistä näiden kokemuksien jälkeen varmasti vahvempia ihmisiä!
Rakastan miestä kaikesta huolimatta mutta en tiedä olisinko sittenkään pystynyt perustamaan elämää pettävän miehen kanssa. Huoh.
Se on kyllä totta, että kenenkään ei tarvi jaksaa pettämistä. Tuntuu, että en oo vielä edes kunnolla ymmärtänyt tätä tilannetta. Ite en vois ikinä pettää. Tein kyllä kaikkeni meidän suhteen eteen, että olisimme onnistuneet. Ehkä tämä ajan kanssa helpottaa ja kun löydän itselle uuden asunnon jne.
