Ihme jankutus tuosta luonto-asiasta.
Luontoa on erilaista, eli luontoa ei ole pelkkä kuolemanhiljainen korpijänkhä ja makuja on monia, that's it.
Mä kyllä tykkään jänkhälläkin olla ja talvella tunturissa on äärimmäisen kaunista, mutta en missään nimessä haluaisi asua.
Kesällä taas keski-Suomi järvineen ja koivuineen on oikein kaunis ja kansallisromanttinen idylli, mutta en sielläkään missään nimessä asuisi.
Mieluummin asuisin landella tropiikissa, ja siellä taas ei ole koskaan hiljaista, vaan ihana siritys ja aaltojen kohina jne.
Mulle on tärkeää rakennusten arkkitehtuuri, eikä Suomesta löydy vastaavaa kuin Helsingistä.
Tarkoitan siis jugend-kerrostaloja ja vanhoja huviloita, puutaloja ym.
Ihmiset täällä on kokemukseni mukaan ystävällisempiä, kuin muualla Suomessa.
Small talk lentää huomattavasti useammin, lasta huomioidaan ja hänelle jutellaan paljon, autetaan jne.
Helsinki on ainoa paikka Suomessa, missä olen tutustunut kadulla ihmisiin.
Ainoa paikka, missä tuntematon on tullut minun ostoskeskuksessa itkiessä tarjoamaan teen ja olkapään.
Ainoa paikka, missä lapselle jutellaan niin paljon ja avoimesti, ihastellaan meitä, kehutaan randomilla tyyliä jne.
Luontoa on erilaista, eli luontoa ei ole pelkkä kuolemanhiljainen korpijänkhä ja makuja on monia, that's it.
Mä kyllä tykkään jänkhälläkin olla ja talvella tunturissa on äärimmäisen kaunista, mutta en missään nimessä haluaisi asua.
Kesällä taas keski-Suomi järvineen ja koivuineen on oikein kaunis ja kansallisromanttinen idylli, mutta en sielläkään missään nimessä asuisi.
Mieluummin asuisin landella tropiikissa, ja siellä taas ei ole koskaan hiljaista, vaan ihana siritys ja aaltojen kohina jne.
Mulle on tärkeää rakennusten arkkitehtuuri, eikä Suomesta löydy vastaavaa kuin Helsingistä.
Tarkoitan siis jugend-kerrostaloja ja vanhoja huviloita, puutaloja ym.
Ihmiset täällä on kokemukseni mukaan ystävällisempiä, kuin muualla Suomessa.
Small talk lentää huomattavasti useammin, lasta huomioidaan ja hänelle jutellaan paljon, autetaan jne.
Helsinki on ainoa paikka Suomessa, missä olen tutustunut kadulla ihmisiin.
Ainoa paikka, missä tuntematon on tullut minun ostoskeskuksessa itkiessä tarjoamaan teen ja olkapään.
Ainoa paikka, missä lapselle jutellaan niin paljon ja avoimesti, ihastellaan meitä, kehutaan randomilla tyyliä jne.