Mikä saa ihmisen uskomaan jumalaan?

En osaa loukkaantua, tai edes pahoittaa mieltäni moisesta. Ja syykin on hyvin yksinkertainen...tällainen väittämä olisi mielestäni perätön ja ehkä jopa hieman naurettavakin.

Mä olen lähes päivälleen 30 vuotta pärjännyt elämässäni ihan hyvin ja hienosti ns. itsekseni, joten en mä nyt ihan hirmu harhainen voi olla. Ja minäkuvakin alkaa jo tässä iässä olemaan ihan riittävän realistinen ja hyvä.

Ja jotenkin noi vertaukset tuntuu muutoinkin hassuilta. Minäkö olen harhainen, kun en usko näkemättä ja kokematta asiaa, jota kukaan ei ole totuudeksi voinut osoittaa? Näkisin asian ennemminkin toisinpäin.

Pitää olla vähän harhainen, jotta uskoo. Enkä puhu nyt vaan jumaliin uskomisista, vaan uskomisista ylipäänsä asioihin, joiden olemassaoloa ei voida varmuudella toteen näyttää.
Kyllä mä taidan toisaalta ehkä vähän harhainen olla, sillä mä taidan pienesti uskoa jonkinlaisiin ufojuttuihin, vaikken ole ihan varma että onko ne totta vai ei. Toisaalta sitten taas se, etten sitä purematta niele, vaan osaan epäillä, puhuu sen puolesta etten ole harhainen, vaan järissäni, koska en tosiaan usko näkemättä ja kokematta mitä tahansa.

No höh, ethän sä myöskään järkeäsi näe? Tai loogisuutta? Ja silti uskot niihin?

 

Suomi on kuitenkin maa, jossa taitaa enemmän olla niitä ei uskovaisia, kuin uskovaisia. Luulisin ainakin näin.

Kirkkoon on 31.12.2011 kuulunut 77,2 prosenttia suomalaisista, joten en nyt aivan sanoisi noinkaan. Joo, kirkkoon kuuluu varmaan paljon ei-uskoviakin, mutta toisaalta taas osa ei-uskovista ei kuulu kirkkoon, eli ei tuo luku varmaan kovin paljon pielessä ole.

 

Kirkkoon on 31.12.2011 kuulunut 77,2 prosenttia suomalaisista, joten en nyt aivan sanoisi noinkaan. Joo, kirkkoon kuuluu varmaan paljon ei-uskoviakin, mutta toisaalta taas osa ei-uskovista ei kuulu kirkkoon, eli ei tuo luku varmaan kovin paljon pielessä ole.

et voi olla tosissas?? Sehän on vasta ihan muutamia vuosia sitten tullut "muotiin", että erotaan kirkosta, kun ei kerran uskota. Ja aika huimasti sieltä porukkaa erosikin ja eroaa kokoajan lisää

Minäkin olen kuulunut kirkkoon, mutta erosin jokunen vuosi sitten. Kaikki sukulaiseni ja tuttavani kuuluvat kirkkoon, vaikka eivät usko.

 

Kirkkoon on 31.12.2011 kuulunut 77,2 prosenttia suomalaisista, joten en nyt aivan sanoisi noinkaan. Joo, kirkkoon kuuluu varmaan paljon ei-uskoviakin, mutta toisaalta taas osa ei-uskovista ei kuulu kirkkoon, eli ei tuo luku varmaan kovin paljon pielessä ole.

Siis osa uskovista ei kuulu kirkkoon.

 

et voi olla tosissas?? Sehän on vasta ihan muutamia vuosia sitten tullut "muotiin", että erotaan kirkosta, kun ei kerran uskota. Ja aika huimasti sieltä porukkaa erosikin ja eroaa kokoajan lisää

Minäkin olen kuulunut kirkkoon, mutta erosin jokunen vuosi sitten. Kaikki sukulaiseni ja tuttavani kuuluvat kirkkoon, vaikka eivät usko.

Niin ja osa erosi, vaikka uskookin.

 

Niin ja osa erosi, vaikka uskookin.

Jos otetaan kysely sadalta ihmiseltä, uskovatko jumalaan. Luulen, että uskovien prosentti on siltikin pienempi.

 

No höh, ethän sä myöskään järkeäsi näe? Tai loogisuutta? Ja silti uskot niihin?

Itse asiassa järki ja logiikka ovat metafyysisesti kristinuskolle sukulaisia käsitteitä kiitos mm. uusplatonismin ja saksalaisen idealismin Maailman "jäsentäminen" (=ruumiiksi, yhdeksi tekeminen) jne. Jopa kielemme on "saastunut" tästä perinteestä. Kielen suhdetta olevaan on tutkinut mm. Heidegger filosofiassaan ja myös Nietzsche, filologian professori, oli perillä tästä. Me emme tavallaan voi vapautua "systeemeistä", enemmistö elelee niiden sedimenttikerrosten päällä ihan tyytyväisinä. Rohkea on se, joka yrittää porata niiden läpi - jos pää kestää Vähän luonteeltaan samanlaisten kysymysten äärelle mennään kuin teoreettisessa fysiikassa.

 

No jos se jumala on olemassa, niin toivottavasti se ei ikinä anna mulle tuota lahjaa

Mut sähän voisit sille iltarukouksessa vihjaista, et kooäffälle ei saa antaa MITÄÄN lahjoja

Mutta tiätkö että mä olen vakavissani rukoillut just noin, tai en että älä kooäffälle vaan että mä en halua sitten tulla uskoon. Se tässä just on kummallista. Myös minusta.

 

Wikipediasta löytyi tällaista:

"Suomalaisten usko ja uskonnolliset tavat

Kirkon tutkimuskeskuksen marraskuussa 2011 teettämän kyselytutkimuksen mukaan vain 27 prosenttia suomalaisista uskoi kristinuskon jumalaan. 21 prosenttia suomalaisista ei uskonut jumalaan ollenkaan."

http://fi.wikipedia.org/wiki/Uskonto_Suomessa

Toki lähteen luotettavuutta voidaan kritisoida, mutta ainakin tuon mukaan uskovia on reilusti enemmän.

 

Wikipediasta löytyi tällaista:

"Suomalaisten usko ja uskonnolliset tavat

Kirkon tutkimuskeskuksen marraskuussa 2011 teettämän kyselytutkimuksen mukaan vain 27 prosenttia suomalaisista uskoi kristinuskon jumalaan. 21 prosenttia suomalaisista ei uskonut jumalaan ollenkaan."

Uskonto Suomessa – Wikipedia

Toki lähteen luotettavuutta voidaan kritisoida, mutta ainakin tuon mukaan uskovia on reilusti enemmän.

27% on enemmän?

Suomessa asuu myös paljon esim muslimeja, jotka kuuluvat tuohon 52%

 

27% on enemmän?

Suomessa asuu myös paljon esim muslimeja, jotka kuuluvat tuohon 52%

Muslimit eivät ole uskovia?

 

Muslimit eivät ole uskovia?

No mä luulin et puhutaan kristinuskosta ja yleensäkkin suomalaisista, eikä niistä maahanmuuttajista.

 

No mä luulin et puhutaan kristinuskosta ja yleensäkkin suomalaisista, eikä niistä maahanmuuttajista.

Puhuttiin uskovista ja ei-uskovista. Ei kristinuskosta ja ei-kristinuskoisista. Kuuluu tuohon 52 %:iin muitakin kuin maahanmuuttajamuslimit.

 

Jos elämä tuo paljon vastoinkäymisiä tielle, voi helpottaa paljon, jos ei koe, että kaikki on kiinni vain minusta itsestä ja minun vain täytyy jaksaa eikä kukaan auta kuitenkaan, eli minusta ainakin näyttää että kun ihminen on vanha, on jokaisella ne omat vastoinkäymiset koettuna ja elämä on väsyttänyt ja kun on väsynt, on helpottavaa, jos ei välttämättä tarvitse tehdä mitään konkreettista vaan voi pelkästän rukoilla.

Tuolla selittäisin sitä, että uskoo Jumalaan.

Itse olen alkanut myös rukoilla, vaikka en tiedä välttämättä ketä, kirkkoon en kuulu koska minusta olisi melkoinen yhteensattuma, jos juuri meidän jumala kaikista olisi se oikea ja kaiken luoja. En usko yhteensattumiin. Rukoilen kuitenkin sitä tutuinta hädän hetkellä eli kristinuskon, koska en osaa muutakaan.

Mahdollisesti puilla ja kasveilla ja kaikella elollisella on sielu.

 

[QUOTE="mies";28627359]Kyllä. Tarkoituksen ja syyn etsiminen(kin) on filosofiaa. Eli joudutaan menemään filosofiankin taakse, eräänlaiseen järjestyksen ja kaaoksen ristipaineeseen, sietämään olemassaoloa ilman mitään tarkoitusta tai polkua tai prosessia. Se on taistelua. Sen sietäminen on kuitenkin oikein hyvä. Heidegger sanoo esim., että mitä vähemmän jäsennämme maailmaa, sen lähempänä olemme olevaa. Se pelottaa hiukan monia ihmisiä, sillä vaatii vahvaa ajattelua tavallaan porautumaan tarkoitusten, nimilappujen, jne. läpi. Nykymaailma pyrkii täyttämään tämän jollain koko ajan ja niinpä se on kätkeytynyt suurimman osan aikaa.

Uskova voi käydä samanlaista kamppailua epäillessään Jumalan olemassaoloa, mutta kuitenkin kamppailun kenttä on rajatumpi ja tässä mielessä helpompi.[/QUOTE]

Tämän siivittämänä aloin todella pohtia omaa maailmankuvaani. Omasta itsestä olevaisuuden löytäminen, täällä olon tarkoituksen etsintä läheisten kautta ja minuuden rakentaminen jatkuvalle oppimiselle, muutokselle, siinä on minun filosofiani. En kaipaa siihen jumalia en kaipaa siihen kapitalismin orjuutta ja materiaa viemään huomiota oleellisesta. Paljon on opittavaa, mitäpä elämä olisi jos kaikki vastaukset annettaisiin valmiina. Ehkä olen itsekäs kun minulle ei riitä pelkkä "sun ei tarvitse kuin uskoa". Mä haluan tutkia, kokeilla, oppia, muuttaa käsityksiäni, tiedostaa, kasvaa. Mulle ei riitä pelkkä "en kyseenalaista koska uskon".

 

Puhuttiin uskovista ja ei-uskovista. Ei kristinuskosta ja ei-kristinuskoisista. Kuuluu tuohon 52 %:iin muitakin kuin maahanmuuttajamuslimit.

Ketkä siihen kuuluu? Jos kuvitellaan, ettei suomessa olis maahanmuuttajia, niin uskovaisten määrä olis tuo 27% väestöstä luultavastikkin?

 

Tässä puhutaan kyllä ihan ihme juttuja. Juu, kyllähän noita fanaattisia ääriliikkeitä ja totaalihurahtaneitakin löytyy, mutta kyllä kai uskonto suurelle osalle on ihan erilaista. En nyt kyllä mitenkään suostu sujahtamaan tuohon "luki välitunnitkin raamattua ja vastasi vain, että jumala pelastaa" -lokeroon, vaikka sellaiseksi nyt uskovat halutaan näköjään mieltää.

Ne ääriesimerkit jää parhaiten mieleen, eikä samaan kategoriaan tässä nyt kukaan varmaan ole kaikkia uskovia niputtanut. Monille se on henkilökohtainen asia josta ei tunne tarvetta saarnata muille tai tehdä aktiivista käännytystyötä. Jotkut taas kokevat asian hieman erilailla, ja nämä tyypit ovat niitä jotka leimaavat "massaa", silloin kun uskovista sellaisena keskustellaan. Onhan kaikki ei-uskovatkin monille näissä keskusteluissa pelkkiä ateisteja jotka hokee vain omaa mantraansa. No en mä esimerkiksi ole ateisti, jos siitä lähdetään.

 

Tämän siivittämänä aloin todella pohtia omaa maailmankuvaani. Omasta itsestä olevaisuuden löytäminen, täällä olon tarkoituksen etsintä läheisten kautta ja minuuden rakentaminen jatkuvalle oppimiselle, muutokselle, siinä on minun filosofiani. En kaipaa siihen jumalia en kaipaa siihen kapitalismin orjuutta ja materiaa viemään huomiota oleellisesta. Paljon on opittavaa, mitäpä elämä olisi jos kaikki vastaukset annettaisiin valmiina. Ehkä olen itsekäs kun minulle ei riitä pelkkä "sun ei tarvitse kuin uskoa". Mä haluan tutkia, kokeilla, oppia, muuttaa käsityksiäni, tiedostaa, kasvaa. Mulle ei riitä pelkkä "en kyseenalaista koska uskon".

Mutta en mä ainakaan koe että mulle jossain annetaan vaalmiit vastaukset? Kun mä mietin, osatammeko talon, otammeko lainaa, niin kyllä ne on ihan ite mietittävä. Esim. Ei tässä aivoja narikkaan voi heittää, niin kauan kun tällä pallolla ollaan. Ei minusta usko kiellä tutkimasta, kokeilemasta, oppimasta, muuttamasta käsityksiä yms mitä tuossa luettelit. Ei mullekaan riitä mikään kyseenalaistamaton totuus. Miksi jumala ei kestäis kyseenalaistamista? Mikäs iso kiho sellainen edes olisi?

 

[QUOTE="mies";28627414]Se on myös usein tekopyhää, ja se voisi olla sitä myös Jeesuksen mielestä. Minusta Jeesuksen pointti EI ollut lyödä Raamatulla päähän. Joskaan hänen pointtinaan ei myöskään ollut täysi vallankumous (eli esim. yhteiskunnallisten instituutioiden ja arvojen kaataminen rysäyksellä). Vaan enemmän se ihmisen kohtaaminen ihmisenä ilman ennalta ladattuja näkemyksiä. Ihminen vajaana, ei "pyhänä" eikä "lainmukaisena", eikä myöskään minään muuna "nimilappuna".[/QUOTE]

Ja tästä johtuen ilmeisesti, menee erittäin usein nämäkin keskustelut siihen että jossain vaiheessa pahiten keskenään tappelee uskovat, jotka väittelevät siitä kenen usko on oikea ja kuka on vain feikki joka uskoo jotenkin väärin. Tai ettei esim. homoseksuaali voi olla aidosti uskossa, koska tekee jatkuvasti syntiä harrastamalla seksiä samaa sukupuolta olevan ihmisen kanssa. Tällainen toisen uskon arvottaminen, kun olevinaan ollaan vielä samalla puolella, se on jotain käsittämätöntä eikä mun näkökulmasta istu tähän kristinuskon perustavanlaatuiseen lähimmäisenrakkaus-teemaan laisinkaan.

 

Ne ääriesimerkit jää parhaiten mieleen, eikä samaan kategoriaan tässä nyt kukaan varmaan ole kaikkia uskovia niputtanut. Monille se on henkilökohtainen asia josta ei tunne tarvetta saarnata muille tai tehdä aktiivista käännytystyötä. Jotkut taas kokevat asian hieman erilailla, ja nämä tyypit ovat niitä jotka leimaavat "massaa", silloin kun uskovista sellaisena keskustellaan. Onhan kaikki ei-uskovatkin monille näissä keskusteluissa pelkkiä ateisteja jotka hokee vain omaa mantraansa. No en mä esimerkiksi ole ateisti, jos siitä lähdetään.

Juurikin näin, näiden ääritapaus-uskovaisten takia varmaan heistä ajatellaan niin kuin ajatellaan..

 

No höh, ethän sä myöskään järkeäsi näe? Tai loogisuutta? Ja silti uskot niihin?

Uskotko sä että sulla on aivot jos sä et niitä konkreettisesti näe tai tunne?

 

Puhuttiin uskovista ja ei-uskovista. Ei kristinuskosta ja ei-kristinuskoisista. Kuuluu tuohon 52 %:iin muitakin kuin maahanmuuttajamuslimit.

Eihän kristityt "uudestisyntyneet" vaimitensenytoli tunnusta muita jumalia ja kaikkien muiden uskontojen harjoittajat palvovat epäjumalia. Mutta tilastollisesti jos se kääntää kelkkaa niin sit ne onkin oikeita uskovia vai?

 

Ja tästä johtuen ilmeisesti, menee erittäin usein nämäkin keskustelut siihen että jossain vaiheessa pahiten keskenään tappelee uskovat, jotka väittelevät siitä kenen usko on oikea ja kuka on vain feikki joka uskoo jotenkin väärin. Tai ettei esim. homoseksuaali voi olla aidosti uskossa, koska tekee jatkuvasti syntiä harrastamalla seksiä samaa sukupuolta olevan ihmisen kanssa. Tällainen toisen uskon arvottaminen, kun olevinaan ollaan vielä samalla puolella, se on jotain käsittämätöntä eikä mun näkökulmasta istu tähän kristinuskon perustavanlaatuiseen lähimmäisenrakkaus-teemaan laisinkaan.

Ja nimenomaan kristityt. Ei mulla suomenuskoisena ole ollut tarvetta osallistua kristittyjen keskinäiseen tappeluun vaan ihan mielenkiinnolla poppareita syöden seuraan tappeluita opcorn:

 

Mutta en mä ainakaan koe että mulle jossain annetaan vaalmiit vastaukset? Kun mä mietin, osatammeko talon, otammeko lainaa, niin kyllä ne on ihan ite mietittävä. Esim. Ei tässä aivoja narikkaan voi heittää, niin kauan kun tällä pallolla ollaan. Ei minusta usko kiellä tutkimasta, kokeilemasta, oppimasta, muuttamasta käsityksiä yms mitä tuossa luettelit. Ei mullekaan riitä mikään kyseenalaistamaton totuus. Miksi jumala ei kestäis kyseenalaistamista? Mikäs iso kiho sellainen edes olisi?

Päästään saman ongelmanlähteen äärelle. Kenen usko on oikein, kenellä on se suorin suhde jumalaan. En minä tiedä, kun en usko niin en usko enkä tiedä miten homman kuuluisi mennä. Viimeksi mulle kehotettiin olla kyseenalaistamatta, koska mikä minä pienenä ihmisenä olen haastamaan jumalan suurta suunnitelmaa, kyllä hän tietää mitä tekee, mun tarvitsee vain mennä mukana

 

Ja nimenomaan kristityt. Ei mulla suomenuskoisena ole ollut tarvetta osallistua kristittyjen keskinäiseen tappeluun vaan ihan mielenkiinnolla poppareita syöden seuraan tappeluita opcorn:

Anteeksi. Todellakin tarkennan; siis ihan ehdottomasti AINA juuri kristityt taistelevat keskenään. Sut ne taitaa jättää jopa aika rauhaan kun sä olet muuten niin mukava ja haluton käännyttämään ketänä