Mikä kipu on kohdallasi ylittänyt synnytyskivun?

  • Viestiketjun aloittaja ???
  • Ensimmäinen viesti
"Vieras"
Ei ole ollut pahempaa kuin synnytyskipu! Synnytys käynnistettiin oksitosiinilla, supistukset ja etenkin ponnistusvaihe helvetillisiä. Epiduraali ei toiminut kolmesta yrityksestä huolimatta, anestesialääkäri sanoi, että joillakin se ei vaan toimi... Lisäksi kipu ei loppunut synnytykseen, vaan jatkui tunnin alapään ompelun merkeissä, koska sielläkään ei puudutus tehonnut!
 
Ei mikään fyysinen kipu.... Mutta henkinen tuska, jossain asiassa on ollut paljon kivuliaampaa....
Henkinen tuska on ollut kaikista pahinta.

Mutta fyysisestä kivusta voisi mainita hermopinteen jalassa, se kyllä oli paha, ihan joutu itkemään tuskasta. Miulla on kyllä muutenkin huono kipukynnys. Hammaslääkäri on toinen paha paikka, mielumin synnyttäisin.. Tai ainakin ponnistusvaihe menis :) se ei koskenut yhtään :D
 
"vieras"
Ei mikään kipu ole ollut lähellekään. Hampaiden paikkausta on tehty toisinaan ilman puudutustakin, kun en ole sitä halunnut (ja hammaslääkäri on pyöritellyt päätään), mutta se ei ole vielä päässyt edes samalle asteikolle synnytyskivun kanssa. Monta tuntia järjetöntä kramppaavaa kipua, joka ei helpottanut edes supistusten välillä, ilmeisesti reilulla kädellä annettu oksitosiini teki tuosta kivusta epäluonnollista. (Ennen oksitosiinia minusta synnytys oli vielä aika helppoa). Kipu oli niin kovaa, ettei minulla ole kuin hajanaisia muistikuvia noista tunneista, taisi olla onnekseni, että kipu vei muistinkin.
 
[QUOTE="Nii";24895961]Sappikivut.
Koskaan ei voinu tietää kestääkö kohtaus minuutin vai tunnin. Ja auttaako lääke.
se ylitti synnytys kivut.[/QUOTE]

Sama täällä. Joskus kohtaus kesti tunteja jolloin vain makasin paikallani kun ei voinut kivulta liikkua,siinä kyllä synnytyskivut jäivät toiseksi.
 
"vieras"
[QUOTE="sipuli";24895779]Vähän vaikea vertailla. Supistukset oli kyllä kipeitä, mutta ne tuli säännöllisesti ja meni ohi. Siinä välissä pystyi aina huokaisemaan.

Kerran olin menkkojen takia (ja endometrioosin takia) kipeä monta tuntia putkeen, enkä pystynyt liikkumaan. Se oli kamalaa, kun kipu ei katkennut ollenkaan.[/QUOTE]

Kyllä se mulla on synnytyskipu. Mulla se oli sellaista katkeamatonta, ei tullut välissä mitään taukoja jotta saisi huokaista. Vaan supistus seurasi toistaan, kätilötkin ihmetteli. Ja kaksi kertaa ollut näin, luulen että sattuisi vähemmän jos jalka katkeaisi ja se leikattaisiin ilman puudutusta! Luulin oikeasti kuolevani niihin synnytyskipuihin.
 
"mie"
Mitä hittoo ihmiset puhuu hammaskivusta.. JOS MINÄ olisin saanut valita synnytyksen ja hammaslääkärin väliltä, hammaslääkäri olisi voittanut täysin pistein! MINULLA mikään ei ole yltynyt samaan kipuun kun synnytyskipu.. Toki oli omaa hölmöyttä olla ottamatta epiduraalia, mutta njääh..
 
  • Tykkää
Reactions: baby-mama
Mulla on ollut munuaistulehdus ja sydänlihastulehdus samaan aikaan. Silloin oikeasti toivoin, että kuolisin pois. Pelkkä oleminen sattui, saati jos joutui edes sormia liikuttamaan. Hengittämisestä puhumattakaan.

Toisaalta, mua synnytys ei oikeastaan sattunut ollenkaan. Pari tuntia oli sellainen epämukava olo ja odottelin et alkaakohan täs tapahtuun vai pistääkö ne mut kotiin, niin kätilö sanoin, että saa ponnistaa. Aha, ponnistetaan sitten. :wave:
 
"vieras"
aika jännä juttu oikeastaan, joku viisas joskus sanoi minulle että jos äidillä on ollut helppo synnytys niin todennäköisesti sitten tyttärelläkin on. No, mistä sitten johtuu että kun oma äitini on aina sanonut että hän voisi synnyttää vaikka kokoajan, kuten myös itse. molemmilla ollut helpot synnytykset.serkuillani on ollut todella vaikeat synnytykset. eikö tällä logiikalla mummoni olisi ollut oikea synnytyskone ja näin ollen serkkujenikin pitäisi päästä tässä helpolla!?!?!?

ja jokainen kokee synnytyksen erilailla. itse en todellakaan ole tarvinnu mitään kipuihin vaikka ensimmäinen käynistettiin tipalla. istuin pallonpäällä ja keinuin ja se riitti. kakkosen aikaan en saanut muuta kuin maata sängyllä ja nukuin suurimman osan ajasta ponnistukseen asti.
 
Tehimiini harmaana
Munasarjakystan poksahtamnen sattui vähintään yhtä paljon kuin kunnon supistukset, ja hammassärky on sellainen ettei toista samanlaista kipua oo olemassakaan, ja se jatkuu niin kauan kunnes meen hammaslääkäriin. Se oikeesti sattuu niin paljon et muutaman kerran ois tehny mieli lähteä ite rempimään sörkevää hammasta irti että sen sais ees jollain loppumaan.
 
erään viisurin poisto, tai ei itse operaatio mutta sen jälkeinen..
joutuvat repimään terveen takahampaan pois ja sen jälkeen hajoittamaan leukaluuta että se prkle saatiin pois. puudutuksen hävittyä meinasin kävellä takas lekuriin pyytämään uuden puudutteen..
 

Yhteistyössä