T
V
vieras
Vieras
Mun mielestä se,että se on suurimmaksi osaksi pelkkää peruspuurtamista kotona,lukuunottamatta kaupunki- ja kyläilyreissuja.Kauheasti kotitöitä ja sitä,että joku on koko ajan vaatimassa jotain.Huonot yöunet vauva-aikana jne.
Mä en ainakaan jaksa tätä kuin pakolliset 10kk!!Vaikka kivaa vaihtelua normaalille työteolle onkin.
Mä en ainakaan jaksa tätä kuin pakolliset 10kk!!Vaikka kivaa vaihtelua normaalille työteolle onkin.
M
mulla
Vieras
V
vieras
Vieras
No se ettei ole aikuisten seuraa juurikaan. Pienet piirit siis. Kaikki toistuu samana päivästä toiseen.
Se, ettei saa edes vessassa käydä rauhassa. Toinen kun hiljenee niin toinen alkaa huutaa.
Se, ettei saa edes vessassa käydä rauhassa. Toinen kun hiljenee niin toinen alkaa huutaa.
N
No
Vieras
J
JONSERED Karhunkantaja
Vieras
Mun mielestä enemmänkin henkisesti raskasta, jos jää yksin kotiin, eikä oikein ole ketään kenen kanssa jakaa arjen iloja ja suruja tai jotain harrastusta lapsen hoidon vastapainoksi.
Tietty jos on lapset pienellä ikäerolla, niin varsinkin raskausaika voi olla fyysisesti raskasta. Tai jos on jokin sairaus.
Itselleni tämä ei ole ollenkaan raskasta aikaa, vaan lepoa ja laiskottelua lähinnä
Tietty jos on lapset pienellä ikäerolla, niin varsinkin raskausaika voi olla fyysisesti raskasta. Tai jos on jokin sairaus.
Itselleni tämä ei ole ollenkaan raskasta aikaa, vaan lepoa ja laiskottelua lähinnä
I
Ihmemaan Liisa
Vieras
No se, että olet hälytysvalmiudessa 24/7 ja loma-ajat ja viikonloput ei juurikaan poikkea perusarjesta... Mut ei tää kyllä oikeesti oo raskasta kuin ajoittain 
H
hmm
Vieras
H
hepuli
Vieras
mul tekee se täl hetkel et pojat kipeitä ja tekee aivan kaiken pahuuden mitä vähänkää keksii varsinki tää kuopus 1v7kk!tämän pvän saldo mm.uuni ja hella pääl,roikku verhois,hyppii sohval,kiusaa kissoja,laittanu pesukonee pääl,levitti leivät lattial,kiipes isoveika sänkyy,hajottanu 2 mukia,lautasen,repiny kirjan ym ym ym ym ym......AAAAARRRRGGGGHHHHHHHH Ja tota tappelua sitä riittää!mulla hajoo pää
J
jne.
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja tahtoo tietää:
Et sitten ainakaan ole näköjään kokeillut?!
Raskasta on se, että olet palvelija 24/7 ja mikään mitä teet (ruoka, siivous, pyykit) ei kauaa näy.
Yksin nyhväät sisällä ja ulkona tönötät tuijotellen lasten leikkejä. Tapella joka päivä siivouksesta pukemisesta ym. lapsen iästä riippuen. Ehkä käy jossain kerhossa jossa muut kyrpiintyneet kotiäidit arvostelee toisiaa pienessä elämässään.
Pienistäkin asioista tulee suuria, kun ne poikkeavat tavallisuudesta. Kaikki olettavat, että sinulla on aikaa, koska olet vaan kotona vaikka todellisuudessa aika menee arjenpyörittämiseen
. Eikä monellakaan ole hereillä olo hetkeä jolloin saisivat vain olla ja tehdä pelkästään sitä mitä ovat tekemässä.
Henkinen väsymys ja se, että tuntee olvansa eriaaltopituudella työssäkäyvien kanssa "sekin puhuu aina vaan lapsistaan." Totuus vain on se, että kotiäidin elämän täyttävät lapset. Vaikee se on silloin muusta puhua...
J
JONSERED Karhunkantaja
Vieras
V
vieras
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja jne.:
Mä kyllä peesin tätä ihan täysiä. Lisänä se, että varsinkaan vauvan ollessa talossa, et saa ikinä nukkua riittävästi, mutta silti sun täytyy pystyä olemaan se fiksu ja superhermoinen kasvattaja, joka jaksaa päivästä toiseen kuunnella uhmaikäisen karjumista ja narinaa.
Ainoa, mikä on mun mielestä kotiäitiydessä raskasta on se, kun ei ole mitään kunnon haasteita ja miettimistä.
Se onkin ainoa syy, että tahtoisin palata työelämään. Saisi aivot vähän virikkeitä.
Kotiäitiys on mun mielestä siis tavallaan aika hiton tylsää.
Se onkin ainoa syy, että tahtoisin palata työelämään. Saisi aivot vähän virikkeitä.
Kotiäitiys on mun mielestä siis tavallaan aika hiton tylsää.
V
vieras
Vieras
Suomessa ainakin:
-arvostuksen puute (palkkatyö on vain jotain)
-köyhyys (muualla palkat on isommat ja verotus pienempi ja asuminen halvempaa ja yhden keskituloisen esim. korkeakoulutetun palkalla pärjää paremin kuin suomessa. muualla lapsista saa verovähennykset (kotihoidontuki 200 ei todellakaan kompensoi noita asioita, on täysin naurettava noihin muiden maiden etuuksiin verrattuna)
- paljon työtä. Muualla on varaa tarjota, siis muissa keski-euroopan maissa, muualla eurooapssa, tarjotaan noin 3-4 vuotiaasta saakka lapsille ilmainen leikkikoulu. Suomessa äiti yksin tarjoaa kaikki palvelut kaikille lapsilleen.
Eli kotiäitiys on raskasta, koska työtä on paljon enemmän kuin muissa maissa silloin kun lapsia on muitakin kuin se yksi alle 3v.
-arvostuksen puute (palkkatyö on vain jotain)
-köyhyys (muualla palkat on isommat ja verotus pienempi ja asuminen halvempaa ja yhden keskituloisen esim. korkeakoulutetun palkalla pärjää paremin kuin suomessa. muualla lapsista saa verovähennykset (kotihoidontuki 200 ei todellakaan kompensoi noita asioita, on täysin naurettava noihin muiden maiden etuuksiin verrattuna)
- paljon työtä. Muualla on varaa tarjota, siis muissa keski-euroopan maissa, muualla eurooapssa, tarjotaan noin 3-4 vuotiaasta saakka lapsille ilmainen leikkikoulu. Suomessa äiti yksin tarjoaa kaikki palvelut kaikille lapsilleen.
Eli kotiäitiys on raskasta, koska työtä on paljon enemmän kuin muissa maissa silloin kun lapsia on muitakin kuin se yksi alle 3v.
Alkuperäinen kirjoittaja Tallu -:Alkuperäinen kirjoittaja JONSERED Baroness of Bastardia:Ei mikään.
Siis sen enempää, kuin elämästä yleensäkään.
Samaa mieltä - siis, jos asenne on kohdallaan =)
NÄin.Jokaikinen työ ottaa pattiin välillä.
Oli se johtajan virka taikka kotiäidin.
E
eräs kotiäiti
Vieras
Mun mielestä ylivoimaisesti pahinta on jatkuva univaje... vuoden 2005 lokakuun jälkeen en ole kokonaista yötä nukkunut, kaksi huonosti nukkuvaa lasta. Ja paljon oltu sairaina, mikä hankaloittaa öitä entisestään, varsinkin kun esikoisella on astma ja sairastaessaan yskii yökaudet. Silloin kun saa nukkua, niin kaikki sujuu ihan ok. 
S
Sari
Vieras
Musta raskainta on se, kun elämä on niin yksitoikkoista. Samaa aamupala-pihalle-lounas-päiväunet-välipala-pihalle-päivällinen-pikkukakkosta-iltapala-pesulle-nukkumaan settiä päivästä toiseen. On tietysti joskus erilaisia menoja, mutta arki on kuitenkin yhtä ja samaa koko ajan. Ja tietysti se, että on oltava koko ajan valmis "palvelemaan" lapsia ja vauva-aikana myös se, ettei saa koskaan nukkua kunnolla. Työssäkäyvän elämä on paljon monipuolisempaa ja vaihtelevampaa. Ainakin minulla, siksi olenkin mieluiten työssäkäyvä äiti.
V
vieras
Vieras
samaa mieltä lisäksi edellisen kanssa, tuosta, että ihmiset olettavat että on aikaa. Eli arvostuksen puute. Ei todellakaan ole aikaa vaan jatkuva kiire.
V
vieras
Vieras
Omasta mielestäni raskainta:
-unenpuute. On raskasta herätä jopa lähemmäs 10x yössä. Syö ihmistä.
-se, ettei koskaan ole omaa aikaa.
-unenpuute. On raskasta herätä jopa lähemmäs 10x yössä. Syö ihmistä.
-se, ettei koskaan ole omaa aikaa.
V
vieras
Vieras
Univelka, tosiaan silloin ei meinaa hermot kestää.
Ja arvostuksen puute riepoo, ärsyttää sekin välillä kun isää säälitään että pakko jaksaa töihin mennä vaikka huonoilla unilla, äideistä viis kun ovat vaan kotona. Tosiasia on se että töissä pääsee helpommalla, ruoka ja kahvitunnit yms
Ja arvostuksen puute riepoo, ärsyttää sekin välillä kun isää säälitään että pakko jaksaa töihin mennä vaikka huonoilla unilla, äideistä viis kun ovat vaan kotona. Tosiasia on se että töissä pääsee helpommalla, ruoka ja kahvitunnit yms
J
jne.
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja JONSERED Baroness of Bastardia:Alkuperäinen kirjoittaja jne.:
Ai?
Olen sitten suorittanut jopa kotiäitiyden väärin...
Niin, no riippuu se tietenkin kotiäitinä olo ajasta ja lastenmäärästä. Tuota sevaan pukkaa monella olemaan ainakin neljänvuoden ja kolmen lapsen jälkeen. Jos sulla useampi kotiäiti vuosi takana ja lapsia enemmän, kuin kaksi tai kaksi pienellä ikäerolla niin onnea vaan. Kyllä mullakin pari ekaa vuotta olisitä mitä sen kuvitellaan olevan: Siisti koti nukkuminen vauvan rytmissä vaunulenkit kyläily ym. Nyt on toisellainen tahti sitten...