Mikä sukunimeksi?

[päättämätön]

Te naimisiin menneet! Otitteko miehen nimen vai pidittekö omanne? En osaa millään päättää.. :headwall: Onneksi tässä on vielä aikaa. Oma nimeni on harvinainen, vain 100 kantajaa, kun taas miehen nimeä on parilla tuhannella. Nyt olenkin ainoa tämän niminen Suomessa, enkä haluaisi luopua tästä "ainutlaatuisuudesta". :saint: Yhdysnimi ei tule kysymykseen, koska molemmat nimet ovat pitkiä ja jo valmiiksi kaksiosaisia, tyyliin Saarijärvi. Ennen ajattelin, että ehdottomasti vaihdan nimeni, mutta nyt en enää ole varma..

 

[Unicorn-]

Kuulin juuri tuttavistani jotka menivät naimisiin ja mies otti naisen sukunimen koska se oli harvinainen ja miehen oma sukunimi taas tavallinen. Suostuisiko miehesi ottamaan sukunimesi?

 

[karvinen82]

Minä otin miehen sukunimen, se tuli jo jotenkin luonnostaan, enkä omasta sukunimestä tykännytkään yhtään.

Mutta tietysti, jos harvinainen olisi ollut niin ehkä olisin sitten kysynyt miestäni ottamaan minun nimeni. Kannattaa ainakin kysästä.

 

[Jeanette]

Minä pähkäilin viime keväänä saman ongelman kanssa. Tyttönimeni on harvinainen: vain noin 80 sen nimistä. Miehen sukunimi kuuluu taas Suomen kahdenkymmenen yleisimmän joukkoon. Lopulta päädyin ottamaan miehen nimen ihan käytännön syistä. Onpahan sitten koko perheellä sama nimi. Pientä identiteettikriisiä yritti kyllä pukata, kun tiesi, että ei ole enää ainutlaatuinen nimensä suhteen. Yhdysnimeä en voinut harkitakaan, kun molemmat nimet ovat kohtalaisen pitkiä ja kuulostaisivat yhdessä todella hölmöltä.

Tsemppiä nimenvalintaan! =)

 

[drewi]

itsellä kanssa todella harvinainen sukunimi ja vielä yhdessä harvinaisen etunimen kanssa mutta silti otin mieheni nimen vaikka onkin todella yleinen..mutta on huomattavasti helpottanut elämääni koska enää ei tarvitse tavata nimeä kymmentä kertaa joka paikkaan ja nyt se on ainakin oikein kirjoitettu

käytännön syistä siis..ja kiva kun on sitten kaikilla samat nimet perheessä =)

 

[hippu]

Minulla on yhdysnimi. En halunnut luopua persoonallisesta ja hiukan harvinaisemmasta sukunimestäni. Oma sukunimi oli lyhyt, joten yhdysnimi sopi ihan hyvin. En olisi missään nimessä ottanut yhdysnimeä jos molemmat nimet olisivat olleet -nen -päätteisiä.

 

[kolmatta odotan]

meillä syntyi kaksi lasta(00 ja 03) jotka sai minun sukunimen,yhteisestä päätöksestä.
naimisiin mentiin helmikuussa 05 ja minä ja lapset pysyttiin "omalla" nimellä,isä piti omansa.minun sukunimeä kantaa about 1000 ihmistä kun taas miehen sukunimi tilastojen top 5:ssa

yhdet tekee näin,toiset toisin...pointti on kuitenkin se et molemmat tyytyväisiä

ainiin...kolmas tulee tietysti minun nimelle =)

 

[MissLEHMÄ]

Wanhan aikainen oon kyllä tässä asiassa :x
siis miehen sukunimi koko perheellä :heart:

(kirjotus virheen vaan korjasin)

 

[pallero82]

Meillä kans miehen sukunimi koko perheellä, mutta valinta oli siinämielessä helppo, että myös miehelläni on hyvin erikoinen sukunimi (kuten myös oma tyttönimeni). Jos olisin mennyt naimisiin jonkun top5-nimisen miehen kanssa, olisin kyllä aika tarkkaan miettinyt, raaskinko omasta sukunimestä luopua (vaikka se onkin tosi hassu nimi, mutta olipahan ainakin persoonallinen).

 

[alannah]

Mulla on mieheni sukunimi. Se tuntui nii selvältä hommalta. Esikolla on oman isän sukunimi ja lopuilla on mieheni sukunimi. Taijan itekki olla aika vanhanaikanen... Kummallakkaa ei oo mitenkää erikoinen sukunimi ja ne ei oo mitenkää harvinaisia.

 

[äityli]

\

Kuulin juuri tuttavistani jotka menivät naimisiin ja mies otti naisen sukunimen koska se oli harvinainen ja miehen oma sukunimi taas tavallinen. Suostuisiko miehesi ottamaan sukunimesi?

Aattelin ihan samaa. Mun vanha opiskelijakaveri otti naimisiin mennessään vaimonsa harvinaisen sukunimen. Loistoidea jos miehesi vain suostuu. Itellä on miehen sukunimi, mutta molemmat suht yleisiä. Kyl must perheellä kuitenki on hyvä olla sama sukunimi.

 

[Omppu-Pomppu]

Mulla oli yleinen sukunimi, Suomessa samannimisiä 10 245. Otin miehen sukunimen kun mentiin naimisiin ja niitä suomessa nyt 52. Jos oma nimi olis ollut harvinaisempi olisin ehkä miettiny sen säästämistä.

 

[Hanna]

Itse olen ajatellut naimisiin mennessä säilyttää oman sukunimeni, joka on ainakin täällä itä-suomessa harvinaisempi (noin 300 koko suomessa, eikä olla samaa sukua), vaikka miehen sukunimi olikin vielä harvinaisempi (63kpl) ja kaikki samaa sukua. Yhdistelmää voisin harkita, vaikka hankala tämäkin olisi. Lapsen sukunimi on nmittäin annettu isän mukaan ja olisihan se kiva kuulostaakin perheeltä.

 

[tatu]

Minä pidin itselläni oman nimeni. Jo ihan siitä syystä, että minulla on jo kaksi lasta joilla minun nimeni. Jos ja kun saamme mieheni kanssa lapsen myös hän saa minun nimeni, koska pidämme tärkeänä sitä, että sisaruksilla on sama sukunimi. Enkä olisi muutenkaan mieheni nimeä ottanut, koska se on yksinkertaisesti ruma.

 

[berry76]

Mä otin mieheni sukunimen naimisiin mennessämme, vaikka tyttönimeäni ei ole enää kuin reilulla 10 hlöllä. Myös mieheni sukunimi on harvinainen, vain n. 80 sen kantajaa.

 

[taustalla]

Itelläni harvinainen.koko mailmassa vain nyt 13kpl.en tule koskaan vaihtaamaan meinaan täytyyhän suvun jatkua.Lapseni tulevat myös olemaan minun nimelläni.Poikani on se 13:sta.Naimisissa en viellä ole ja mieheni saa sitten joskus itse päättää että ottaako sukunimeni vai ei.Kaikille lapsillemme se tulee,siitä on jo sovittu.
Rohkeesti vaan jatkaamaan harvinaisia sukunimiä
P.S ite myös sillon joskus ajattelin että en ikinä pidä nykyistä sukunimeäni,mutta iän myötä "viisastuin"
onnea mietintään

 

[pönni]

Otin käyttöön yhdistelmän. Omaa sukunimeä löytyy suomesta n. parikymmentä, mieheni sukunimeä joku tuhat. Nimet ovat aavistuksen vierasperäisijä joten tavaamaan jouduin ja hymyilemään uusille väännöksille nimestä, mut olen jo tottunut. Olin jo pikkutyttönä päättänyt pitää omani, mut "jouduin" myöntymään yhdistelmään. Mieheni sen veraan perinteinen ettei keskusteltu et hän ottaisi minun sukunimeni. Lapsemme ottaa mieheni sukunimen.

 

[Sanna80]

\

Minulla on yhdysnimi. En halunnut luopua persoonallisesta ja hiukan harvinaisemmasta sukunimestäni. Oma sukunimi oli lyhyt, joten yhdysnimi sopi ihan hyvin. En olisi missään nimessä ottanut yhdysnimeä jos molemmat nimet olisivat olleet -nen -päätteisiä.

Näinpä se meilläkin tulee menemään.

AP:n tapauksessa pitäisin oman nimen tai yrittäisin ylipuhua miehen ottamaan sen myös.

 

[Lynx lynx]

Minulla on harvinainen sukunimi, mutta niin on myös avomiehelläni. Olemme tulleet siihen ratkaisuun, että minä pidän oman nimeni ja lapset saa isän sukunimen =)

 

[Sandei]

Miehen nimen otan, vaikka oma nimi on harvinainen, mutta eipä toi miehenkään nimi yleinen ole. Periaate päätös, taidan olla vanhanaikainen minäkin...

 

[SuklaaMousse]

otin miehen sukunimen...

 

[Maariana]

Naimisiin mennessä en edes miettinyt että pitäisin oman nimeni. Oma tyttönimeni on hyvin tavallaninen. Miehelläni on hyvin kaunis sukunimi ja melko harvinainen, joten sekin vaikutti päätökseeni. Jos minulla ei olisi veljeä, niin olisin pitänyt ehkä sukunimeni, oman sukuhaaramme säilymisen vuoksi, mutta luotan, että veljeni pitää oan sukunimensä naimisiin mennessään. Olen ehkä myös hieman vanhan aikaisen ajattelun kannattaja =)

 

[anne-68]

Mulla on kaunis ruotsinkielinen nimi,ent miehelläni todellakin ruma suomenkielinen,joten hän otti iloiten mun nimeni..Nyt olemme eronneet,ja muistutin hänelle et jos menee uudelleen naimisiin,ei saa pitää mun nimeäni... :kieh: Koska silloin pitää ottaa käyttöön viimeksi NAIMATTOMANA ollut nimi,ellei sitten ota uuden vaimon n imeä.Niin se on.

 

[nedra]

\

Mulla on kaunis ruotsinkielinen nimi,ent miehelläni todellakin ruma suomenkielinen,joten hän otti iloiten mun nimeni..Nyt olemme eronneet,ja muistutin hänelle et jos menee uudelleen naimisiin,ei saa pitää mun nimeäni... :kieh: Koska silloin pitää ottaa käyttöön viimeksi NAIMATTOMANA ollut nimi,ellei sitten ota uuden vaimon n imeä.Niin se on.

pakko korjata,uudelleen naimisiin mennessä saa pitää edellisestä avioliitosta ottamansa nimen,mutta sitä ei voi ottaa pariskunnan yhteseksi nimeksi

esim. näin

esimerkki:Liisa Laakso, os. Lehti, joka on aikaisemmin ollut avioliitossa, ja Niilo Niemi, solmivat avioliiton. He päättävät kumpikin säilyttää sukunimensä, jotka heillä on avioliittoa solmittaessa. Liisa on uudessa avioliitossa siten sukunimellä Liisa Laakso.

tai

Esimerkki 2. Liisa Laakso, os. Lehti, joka on aikaisemmin ollut avioliitossa, ja Niilo Niemi solmivat avioliiton. Yhteiseksi sukunimeksi he voivat ottaa joko sukunimen Lehti tai sukunimen Niemi, mutta eivät sukunimeä Laakso, jonka Liisa on saanut aikaisemman avioliiton perusteella. He ottavat yhteiseksi sukunimeksi sukunimen Niemi. Yhteisen sukunimen edellä Liisa voi ottaa henkilökohtaiseen käyttöönsä joko sukunimen Laakso, joka hänellä on avioliittoa solmittaessa, tai tyttönimensä Lehti. Liisan sukunimi voi siten olla Niemi tai Laakso-Niemi taikka Lehti-Niemi.

 

[minä83]

Miehen nimi. En edes ajatellut asiaa että olisin jättänyt omani. Jos ollaan samaa perhettä niin musta pitää olla sama nimikin.....