Mikä siinä lomassa ilman lapsia oikein tökkii, ajatuksena?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja yksin matkaava
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Me ruokamatkaillaan. Mikä tarkoittaa pitkää viikonloppua jossain Euroopassa. Reissu perustuu hyvin pitkälle ruuan ja hyvien viinien ympärille. Suunnittelemme etukäteen ravintolat joihin menemme.

Ei, anteeksi nyt vaan, ei. Siitä ei tulisi mitään noiden 5v ja 6v:n kanssa. Ei he jaksa syödä tunteja usean ruokalajin ateriaa. Nauttia vaan siitä hetkessä olosta. Vaikka ovatkin meidän tapaa moni ruokaisia ja oaavat käyttyä ravintolassa niin silti. He ovat vasta 5v ja 6v.

Onko sitten kamalaa jos toteutamme tätä harrastetta parina viikonloppuna vuodesta? Ei kai nyt sentää? Ja tuskin lapsiakaan harmittaa, ei heitä ihan oikeasti kiinosta ruoka nautiskelu siinä missä meitä?

Me elämmä arkemme perheenä. Asumme maalla. Teemme hommia yhdessä, käymme todella paljon retkillä. Käytännöss olemme yhdessä kaiken sen ajan kun emme nuku tai ole töissä. Varmasti paljon paljon enemmän kuin monessa perheessä. Teemme toki matkoja lasten kanssa. Kohteisiin jotka kiinnostavat juuri meidän lasten ikäisiä lapsia. Ja toki syömme hyvin reissuilla. Mutta emme nyt tunti tolkulla. Emmekä taatusti viiniä lipittäen.

En todellakaan tiedostanut että kun minusta tulee äiti (ja miehestäni isä) että meidän tulisi luopua jostain joka tuottaa meille satunnaisesti nautintoa? Ihmisiä kai mekin vaan ja saamme omata omat mielenkiinon kohteemme.

Miksi kukaan ei hyökkää niitä isiä kohtaa jotka viettävät suuren osan perheen ajasta esim. jääkiekko treeneissä? Tai niitä äitejä kohtaan jotka harrastavat ties mitä sukankudontaa joka vie ison palan perheen yhteisestä ajasta. Ai niin , niissä ei lapsia jätetä hoitoon. Se taitaakin olla ongelman kulmakivi
 
Alkuperäinen kirjoittaja eiymmärräei;30030804:
Ei kyllä ymmärrys riitä miten se on lapsilta pois jos vanhemmat käy joskus kahdestaan lomalla, oli se sitten yks yö tai kaks viikkoa.
Jokainen varmasti tietää itse minkä aikaa voi viettää pois lapsensa luota. Asiantuntijat ei sitä pysty sanomaan, mutta lasten kanssa kaiken aikansa viettävät aikuiset kyllä. Esim mun 6-vuotias pärjäis vallan hienosti parikin viikkoa ilman mua, kunhan ois tuttujen ihmisten hoivassa. 4-vuotiaalle tulis ikävä neljässä päivässä mutta viikon verran pärjäis kuitenki. Itse en kyllä halua olla noista erossa kuin korkeintaan sen 5päivää.
Jos arki on oikeasti töiden ja lasten vuoksi kiireistä ja kuluttavaa niin on hemmetin hyvä asia jos vanhemmilla on mahdollisuus lähteä edes joskus olemaan aviopari eikä aina vaan vanhemmat. Kotona ollessa se tahtoo unohtua että pitäisi olla muutakin kuin äiti ja isä. Eikä ole mahdollistakaan irtautua täysin kun koko ajan on mahdollisuus että joku lapsista keskeyttää. Sen jokainen päättäköön itse meneekö ulkomaille vai pysyykö kotimaassa.

Niin siis mihin sinun ymmärryksesi ei riitä? Tekstistäsi päätellen sinä ymmärrät vallan loistavasti ne asiat, joita tässä ketjussa on puhuttu.
 
Alkuperäinen kirjoittaja riiviöiden äiti;30030799:
On mulla mies, ja ollaan lähetetty isompia lapsia reissuun ulkomaille kyllä, niinkin voi viettää aikaa oman kullan kanssa ;)
Olen ollut äiti pian 18 vuotta, ja osaan irrottautua lapsistani (ja antanut mieheni olla koti-isänäkin, itse ollut se joka käy töissä).
Siltikin otan mielelläni lapset mukaan reissuun, ja nautimme siitä kaikki , mikä ihme sinua siinä syö, varsinkin kun sanoin ettei minua syö se että muut matkustaa pariskuntana?!?

Ei ei vai...Päivän paras vitsi. Lueppa huviksesi kommenttisi. Eihän niistä mitenkään paista oma ylemmyyden tunto ja toisten halveksunta ;)
 
"Hmm", juuri näin. Mun lapsuudenperheessä reissattiin eri kokoonpanoilla, välillä perheen miesväki, välillä naisväki, välillä vanhemmat naapuripariskunnan kanssa, välillä koko perhe - mutta PÄÄASIA ON, että jokainen pääsisi ulkomaanreissuun edes kerran.

JOS on siis kyseessä muutenkin ulkomailla matkusteleva perhe, ei joka perheen siis pakko ole ulkomailla käydä koskaan.
 
[QUOTE="hemuli";30030808]Me ruokamatkaillaan. Mikä tarkoittaa pitkää viikonloppua jossain Euroopassa. Reissu perustuu hyvin pitkälle ruuan ja hyvien viinien ympärille. Suunnittelemme etukäteen ravintolat joihin menemme.

Ei, anteeksi nyt vaan, ei. Siitä ei tulisi mitään noiden 5v ja 6v:n kanssa. Ei he jaksa syödä tunteja usean ruokalajin ateriaa. Nauttia vaan siitä hetkessä olosta. Vaikka ovatkin meidän tapaa moni ruokaisia ja oaavat käyttyä ravintolassa niin silti. He ovat vasta 5v ja 6v.

Onko sitten kamalaa jos toteutamme tätä harrastetta parina viikonloppuna vuodesta? Ei kai nyt sentää? Ja tuskin lapsiakaan harmittaa, ei heitä ihan oikeasti kiinosta ruoka nautiskelu siinä missä meitä?

Me elämmä arkemme perheenä. Asumme maalla. Teemme hommia yhdessä, käymme todella paljon retkillä. Käytännöss olemme yhdessä kaiken sen ajan kun emme nuku tai ole töissä. Varmasti paljon paljon enemmän kuin monessa perheessä. Teemme toki matkoja lasten kanssa. Kohteisiin jotka kiinnostavat juuri meidän lasten ikäisiä lapsia. Ja toki syömme hyvin reissuilla. Mutta emme nyt tunti tolkulla. Emmekä taatusti viiniä lipittäen.

En todellakaan tiedostanut että kun minusta tulee äiti (ja miehestäni isä) että meidän tulisi luopua jostain joka tuottaa meille satunnaisesti nautintoa? Ihmisiä kai mekin vaan ja saamme omata omat mielenkiinon kohteemme.

Miksi kukaan ei hyökkää niitä isiä kohtaa jotka viettävät suuren osan perheen ajasta esim. jääkiekko treeneissä? Tai niitä äitejä kohtaan jotka harrastavat ties mitä sukankudontaa joka vie ison palan perheen yhteisestä ajasta. Ai niin , niissä ei lapsia jätetä hoitoon. Se taitaakin olla ongelman kulmakivi[/QUOTE]

Ensinnäkin omasta puolestani sanon, että nuo viikonloppureissuthan ovat juuri sitä, mitä minä ainakin olen tässä kannattanut.

Ja miksi ihmeessä lapsien hoitoon jättäminen ei olisi ongelman kulmakivi? Tottakai se on. Mikä muukaan se suurin ongelma olisi?
 
[QUOTE="hemuli";30030808]Me ruokamatkaillaan. Mikä tarkoittaa pitkää viikonloppua jossain Euroopassa. Reissu perustuu hyvin pitkälle ruuan ja hyvien viinien ympärille. Suunnittelemme etukäteen ravintolat joihin menemme.

Ei, anteeksi nyt vaan, ei. Siitä ei tulisi mitään noiden 5v ja 6v:n kanssa. Ei he jaksa syödä tunteja usean ruokalajin ateriaa. Nauttia vaan siitä hetkessä olosta. Vaikka ovatkin meidän tapaa moni ruokaisia ja oaavat käyttyä ravintolassa niin silti. He ovat vasta 5v ja 6v.

Onko sitten kamalaa jos toteutamme tätä harrastetta parina viikonloppuna vuodesta? Ei kai nyt sentää? Ja tuskin lapsiakaan harmittaa, ei heitä ihan oikeasti kiinosta ruoka nautiskelu siinä missä meitä?[/QUOTE]

Ei ole kamalaa ollenkaan. En ole huomannut että kukaan tuon tyyppistä matkustelua tuomitsisi tässä ketjussa, jos jotain paheksuntaa onkin esiintynyt, niin se on kohdistunut pidempiin matkoihin sekä lasten jättämiseen kokonaan pois perheen ulkomaanmatkoilta.

Mutta ruokailu pitkän kaavan mukaan on minusta ainakin Etelä-Euroopan maissa tosi helppoa myös lapsen/lasten kanssa. Siellä suhtaudutaan ymmärtäväisemmin siihen, etteivät pikkulapset jaksa tuntitolkulla istua pöydässä ja myös paikalliset kuitenkin pitkiä illallisia lasten kanssa harrastaa. Lapsille saattaa olla ravintolan pihalla leikkipaikka, eikä kukaan paheksu vaikka lapset liikkuvat ja leikkivät ravintolassa. Saavat osakseen vain hymyjä ja ystävällisiä katseita. Kulttuuri on tämän asian suhteen aivan erilainen kuin Suomessa.

Toki varmasti on myös paljon ravintoloita, joissa suhtautuminen lapsiin on yhtä tiukkapipoista kuin Suomessa ja ymmärrän, ettei sellaiseen voi mennä alle kouluikäisten lasten kanssa ruokailemaan pitkän kaavan mukaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja säpäle harmaana;30030860:
Ensinnäkin omasta puolestani sanon, että nuo viikonloppureissuthan ovat juuri sitä, mitä minä ainakin olen tässä kannattanut.

Ja miksi ihmeessä lapsien hoitoon jättäminen ei olisi ongelman kulmakivi? Tottakai se on. Mikä muukaan se suurin ongelma olisi?

Miksi lasten hoitoon jättäminen on niin karmaisevaa?

Oikeasti? Olen itse viettänyt lomia mummolassa ja tätini luona. En suinkaan siksi että vanhemmat olisi lomaillut viikkoja, olivat töissä. Vaan tuo oli meidän perhepiirissä tapa. Meilläkin oli kesäisin serkkuja viikon parikin kylässä. Ja mä en voi noista ajoista muistaa mitään muuta kuin hyvää.

Mutta nykyää. Ai kamala jos 5 v on yli sen 5 päivää poissa kotoa. Suorastaan lapsen rääkkäystä. Ei käy mielessäkään että lapsella voisikin olla mukavaa vaikka siellä mummulassa. Ei tietenkään. Lapsella ei todellakaan voi olla mukavaa missään muualla kuin kotona.

Asia on just niin vaikea kun siitä tehdään. Itse koin että minulla oli elämässä useita aikuisia jotka välittivät. Äiti ja isä tietenkin ne tärkeimmät. Mutta täti, mumma, pappa, ukki...Ei nyt kuvittelisi olevan lapselta pois, vaan ennemminkin turvaa tuova tekijä. Mutta ei, nykyäänhän pitää elää mahdollisimman eristäytyneenä.

Toki äärimmäisyys on eriasia. jos lapsi on tavan jossain muualla kuin kotona hoidossa niin ei sekään liene rietenkään hyvästä. Mutta herran jestas, viikko kerran vuoteen tai harvemminkin. Ottakaa nyt järki käteen. Ne toiset aikuiset on lapselle lisää tukijalkoja elämään. Ei pois siitä. Ei, isi ja äiti ei ole maailman napoja.
 
Alkuperäinen kirjoittaja säpäle harmaana;30030835:
:O Näin sanottuna kuulostaa kyllä aika järjettömältä. Tästäkö tässä nyt onkin kysymys? Ei tulisi kyllä mieleenkään järkätä itselle parempaa elintasoa, kuin omalle lapselle.

Lapsilla on ihan yhtä hyvä elintaso, mutta ei oteta niitä joka reissulle eikä meidän oo pakko ottaa. Ostakoot aikuisena omat reissunsa, me kyllä hoidetaan sillä välin lastenlapsia. Ei se oo mikään lapsuuden perusoikeus, päästä johonkin ulkomaille.
 
Lapsilla on ihan yhtä hyvä elintaso, mutta ei oteta niitä joka reissulle eikä meidän oo pakko ottaa. Ostakoot aikuisena omat reissunsa, me kyllä hoidetaan sillä välin lastenlapsia. Ei se oo mikään lapsuuden perusoikeus, päästä johonkin ulkomaille.

Puhumme eri asioista. Ei ole lapsuuden perusoikeus päästä ulkomaille, mutta ei se ole kyllä aikuisuudenkaan. Kyllä tuo kuulostaa kummalliselta, että perheessä eletään kahta eri elintasoa. Aikuiset syö sisäfilettä ja lapset makaroonia. Mieltymykset tietysti asia erikseen, mutta aika karulta kuulostaa tuo, että osta omat reissusi.
 
Ei ole kamalaa ollenkaan. En ole huomannut että kukaan tuon tyyppistä matkustelua tuomitsisi tässä ketjussa, jos jotain paheksuntaa onkin esiintynyt, niin se on kohdistunut pidempiin matkoihin sekä lasten jättämiseen kokonaan pois perheen ulkomaanmatkoilta.

Mutta ruokailu pitkän kaavan mukaan on minusta ainakin Etelä-Euroopan maissa tosi helppoa myös lapsen/lasten kanssa. Siellä suhtaudutaan ymmärtäväisemmin siihen, etteivät pikkulapset jaksa tuntitolkulla istua pöydässä ja myös paikalliset kuitenkin pitkiä illallisia lasten kanssa harrastaa. Lapsille saattaa olla ravintolan pihalla leikkipaikka, eikä kukaan paheksu vaikka lapset liikkuvat ja leikkivät ravintolassa. Saavat osakseen vain hymyjä ja ystävällisiä katseita. Kulttuuri on tämän asian suhteen aivan erilainen kuin Suomessa.

Toki varmasti on myös paljon ravintoloita, joissa suhtautuminen lapsiin on yhtä tiukkapipoista kuin Suomessa ja ymmärrän, ettei sellaiseen voi mennä alle kouluikäisten lasten kanssa ruokailemaan pitkän kaavan mukaan.
Ja kyse ei nyt ole tuosta. Vaan siitä että en minä ainakaan osaa nautiskella esim viinistä vapaammin jos lapset on siinä vieressä. en tarkoita kännejä, vaan leensä kuitenkin pyrimme miehen kanssa siihen että toinen aikuinen on selvinpäin.

Saati että voisin vaan keskittyä syömiseen ja olemiseen (Olkoonkin leikkipaikka, kyllä lasten perään tarvitsee katsoa - vai eikö muka, okei näen kyllä näitänkin vanhempia...). Tai kun juuri saan lautasen eteen niin toinen toteaa: Äiti mua kakattaa...

EI kukaan ole lapsiamme katsonut pahalla edes suomessa. Kun osaavat käyttäytyä. Mutta minäkin haluan joskus nauttia sen kalliin ja ihanan aterian niin ettei tartte lähteä persausta pyyhkimään kesken. Ymmärtänet mitä tarkoitan? Ja ei, en ole mielestäni itsekäs. Koska toden tottakin meillä lapsetkin on mukana "harrasteessamme", mutta ei joka julmetun kerta.

Ja viikko, 6-7 päivää...onko se kamalan paljon enemmän kuin 3-4 päivän miniloma? ei.
 
Alkuperäinen kirjoittaja säpäle harmaana;30030913:
Puhumme eri asioista. Ei ole lapsuuden perusoikeus päästä ulkomaille, mutta ei se ole kyllä aikuisuudenkaan. Kyllä tuo kuulostaa kummalliselta, että perheessä eletään kahta eri elintasoa. Aikuiset syö sisäfilettä ja lapset makaroonia. Mieltymykset tietysti asia erikseen, mutta aika karulta kuulostaa tuo, että osta omat reissusi.
Voi apua, ymmärrätkö ihan tahallasi väärin? Aikuisten reissut on aikuisten reissuja. Voivat sitten tehdä niitä aikuisten reissuja aikuisena.

Jos lapset otetaan mukaan, kyseessä on tasan lasten reissu ja lapsia varten.
 
  • Tykkää
Reactions: nisäkäs
Minä en tajua miksi niitä lapsia pitää hankkia jos tärkeintä on vain päästä sen puolison kanssa kahdelteen lomalle:O
Lapset on tosi vähänaikaa pieniä joku 15v menee todella nopeaan jolloin voi vallan hyvin tehdä vaikka sen miniloman jo sinne pariisin kahvilaan ruokamatkalle pidennetyllä viikonlopulla,jotkut lähtee jopa 16v pois kotoa opiskelemaan muualle päin Suomea ja asuu jo pois kotoa tai ajatella 3v päästä joudut pahimmillaan auttamaan lasta pakkaamaan kamansa kasaan kun haluaa muuttaa tulevan puolisonsa kanssa yhteen ;)
Joten on se kumma kun niitä lapsia halutaan (heti kaikki minulle nyt) ja sen että laitokselta päästään ollaan lasta lykkäämässä hoitoon jotta päästään bailaamaan ja muutama vuosi lisää ollaan lapsi nakkaamassa pidemmiksi ajoiksi hoitoon kun ei minun epävakaa parisuhteeni muuten kestä jos en pääse 2-3 yöksi kotoa pois
 
  • Tykkää
Reactions: Echo
Miksi lasten hoitoon jättäminen on niin karmaisevaa?

Oikeasti? Olen itse viettänyt lomia mummolassa ja tätini luona. En suinkaan siksi että vanhemmat olisi lomaillut viikkoja, olivat töissä. Vaan tuo oli meidän perhepiirissä tapa. Meilläkin oli kesäisin serkkuja viikon parikin kylässä. Ja mä en voi noista ajoista muistaa mitään muuta kuin hyvää.

Mutta nykyää. Ai kamala jos 5 v on yli sen 5 päivää poissa kotoa. Suorastaan lapsen rääkkäystä. Ei käy mielessäkään että lapsella voisikin olla mukavaa vaikka siellä mummulassa. Ei tietenkään. Lapsella ei todellakaan voi olla mukavaa missään muualla kuin kotona.

Asia on just niin vaikea kun siitä tehdään. Itse koin että minulla oli elämässä useita aikuisia jotka välittivät. Äiti ja isä tietenkin ne tärkeimmät. Mutta täti, mumma, pappa, ukki...Ei nyt kuvittelisi olevan lapselta pois, vaan ennemminkin turvaa tuova tekijä. Mutta ei, nykyäänhän pitää elää mahdollisimman eristäytyneenä.

Toki äärimmäisyys on eriasia. jos lapsi on tavan jossain muualla kuin kotona hoidossa niin ei sekään liene rietenkään hyvästä. Mutta herran jestas, viikko kerran vuoteen tai harvemminkin. Ottakaa nyt järki käteen. Ne toiset aikuiset on lapselle lisää tukijalkoja elämään. Ei pois siitä. Ei, isi ja äiti ei ole maailman napoja.

Nyt en enää tiedä, miten tämän asian saisi sanottua, jos se ei noista aiemmista viesteistä vieläkään aukene.

Sinulleko tulee ihan yllätyksenä, että lapseen hoitoon viemiseen liittyy tiettyjä ongelmia. En sano, että ne olisivat ylitsepääsemättömiä, mutta jos puhutaan ihan pienistä lapsista ja pitkistä ajoista, niin ei kai kukaan ole niin tietämätön, ettei tajua, mistä ongelmista on kyse.

Tuossa kommentissani tarkoitin, että se hoitoon vieminenhän tuossa matkailussa se suurin ongelma onkin (ainakin minun mielestäni) eikä mikään muu asia, kuten se, ettei lapselliset ihmiset jonkun ihmemoraalikäsityksen mukaan saisi pitää hauskaa tai poistua kotoaan. Jostain syystä asiat nyt halutaan ymmärtää ihan väärin.
 
Minä en tajua miksi niitä lapsia pitää hankkia jos tärkeintä on vain päästä sen puolison kanssa kahdelteen lomalle:O
Lapset on tosi vähänaikaa pieniä joku 15v menee todella nopeaan jolloin voi vallan hyvin tehdä vaikka sen miniloman jo sinne pariisin kahvilaan ruokamatkalle pidennetyllä viikonlopulla,jotkut lähtee jopa 16v pois kotoa opiskelemaan muualle päin Suomea ja asuu jo pois kotoa tai ajatella 3v päästä joudut pahimmillaan auttamaan lasta pakkaamaan kamansa kasaan kun haluaa muuttaa tulevan puolisonsa kanssa yhteen ;)
Joten on se kumma kun niitä lapsia halutaan (heti kaikki minulle nyt) ja sen että laitokselta päästään ollaan lasta lykkäämässä hoitoon jotta päästään bailaamaan ja muutama vuosi lisää ollaan lapsi nakkaamassa pidemmiksi ajoiksi hoitoon kun ei minun epävakaa parisuhteeni muuten kestä jos en pääse 2-3 yöksi kotoa pois

Joo se viikon etelänteissu aiheuttaakin sen että kun palaa sieltä niin viisivuotias on sillävälin kasvanut 16 vuotiaaksi ja muuttanut kotoa eikä nyt suostu kertoa uutta osoitettaan. Toisin olisi käynyt jos olisi ollut vain kolme päivää kahdeksan sijasta.
 
  • Tykkää
Reactions: nisäkäs
Alkuperäinen kirjoittaja säpäle harmaana;30030913:
Puhumme eri asioista. Ei ole lapsuuden perusoikeus päästä ulkomaille, mutta ei se ole kyllä aikuisuudenkaan. Kyllä tuo kuulostaa kummalliselta, että perheessä eletään kahta eri elintasoa. Aikuiset syö sisäfilettä ja lapset makaroonia. Mieltymykset tietysti asia erikseen, mutta aika karulta kuulostaa tuo, että osta omat reissusi.

Joo, on tässä keskustelussa joitain muitankin ollut, jotka eivät selvästikään pidä lapsia tasavertaisina perheenjäseninä.

Minun maailmassani lapset ovat aivan yhtä arvokkaita perheenjäseniä, vaikka eivät vielä tienaakaan itse elantoaan. Ensin huolehditaan, että perusasiat on kaikilla perheenjäsenillä kunnossa, mutta jos rahaa jää extraan, kaikilla perheenjäsenillä on siihen yhtäläinen oikeus. Eihän sitä tietenkään mitään tarkkoja laskelmia tehdä, eikä oikeasti välttämättä mene tasan koska perheenjäsenten kiinnostuksen kohteet voivat olla erilaisia ja erihintaisia (esim. harrastukset), mutta noin ajatuksen tasolla.

Aikuiset lapset ovat asia erikseen, heille ei vanhemmilla ole enää velvollisuutta tarjota matkoja tai muutakaan. Vaikka kyllä monet niin tekee ja sekin on ihan ok.
 
Voi apua, ymmärrätkö ihan tahallasi väärin? Aikuisten reissut on aikuisten reissuja. Voivat sitten tehdä niitä aikuisten reissuja aikuisena.

Jos lapset otetaan mukaan, kyseessä on tasan lasten reissu ja lapsia varten.

Sanoit näin:

"Jokaisella on aikuisena mahdollisuus järkätä itselleen semmonen elintaso et voi matkailla mutta ei kellään oo sitä oikeutta vaaatia omilta vanhemmilta."

Todellakin sain tuosta sen käsityksen, ettei lapsilla ole oikeutta minkäänlaisiin matkoihin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja säpäle harmaana;30030966:
Sanoit näin:

"Jokaisella on aikuisena mahdollisuus järkätä itselleen semmonen elintaso et voi matkailla mutta ei kellään oo sitä oikeutta vaaatia omilta vanhemmilta."

Todellakin sain tuosta sen käsityksen, ettei lapsilla ole oikeutta minkäänlaisiin matkoihin.

No ei ole. Jos vanhemmat haluaa ottaa lapset mukaan, niin ne pääsee. Turha silti aikuisena itkeä että traumaantui muka lapsena siitä ettei päässyt johonkin etelänlomalle.
 
[QUOTE="hehe";30028044]Ok. No jos sulla lapsia on niin ehkä parempi että ne jääkin pois reissulta tuollaisen eläkeläisen kanssa. Kuulostat niin tylsältä tyypiltä että huhhuh. Pari tuntia kahvilassa lattea lipitellen ja kirjaa lukien :laugh:[/QUOTE]

Ihana. Kertakaikkiaan. Eii jos osaa nauttia omasta seurasta, rauhasta ja omista ajatuksista kahvilassa kirjan parissa, on tylsä ja eläkeläinen. Sehän tosiaan sulkee pois sen, että ei osaa nauttia elämästä muullakin tavalla :D
Taattua palstaa.
Vai sekö minusta tekee tylsän eläkeläisen että en juo viinaa?
 
No ei ole. Jos vanhemmat haluaa ottaa lapset mukaan, niin ne pääsee. Turha silti aikuisena itkeä että traumaantui muka lapsena siitä ettei päässyt johonkin etelänlomalle.

Siis olet ihan tosissasi :O :O :O :O :O :O Ja jos ostat jäätelöpaketin, syöt sen yksin. Lapset voivat sitten aikuisena tienata omat herkkunsa. Ei lapsilla ole oikeutta vaatia vanhemmiltaan jäätelöä.
 
Lapsilla on ihan yhtä hyvä elintaso, mutta ei oteta niitä joka reissulle eikä meidän oo pakko ottaa. Ostakoot aikuisena omat reissunsa, me kyllä hoidetaan sillä välin lastenlapsia. Ei se oo mikään lapsuuden perusoikeus, päästä johonkin ulkomaille.

Tää ei liity teidän perheeseen koska teillä on ilmeisesti sekä parisuhde-että perhereissuja, mikä on kiva.

Mutta se tekee mieli sanoa tuohon "menköön lapset aikuisena ulkomaille" että ei lapsilla se elämä aina mene niinkuin suunnittelee, tai ainakin voi joutua kituuttelemaan pitkässä opiskeluköyhyys-ja kenties työttömyyskierteessä.
Mä en luottaisi siihen että mun muksut on 18-25- vuotiaina mitenkään varoissaan (toki jotkut opiskelijat käyvät etelässäkin).

Mun ystävästä tuli totaali-yh, rahat on ollut tiukassa. Hän on kuitenkin lapsuudenperheessään reissannut kiiitettävästi, mikä on kiva. Kyllä hän on ulkomailla ollut nyt ollessaan sinkkuäiti, mutta vanhempansa ovat kustantaneet sen reissun.

Sit sekin asia, että jos vanhemmat kuskaavat lapsiaan monipuolisesti erilaisiin kohteisiin (laiva, kylpylä, Lappi, Euroopan kaupunkiloma, etelänmatka) niin aikuisena lapsi pystyy kokemuksensa perusteella valikoimaan minne haluaa suunnata ja minne ei.
Mä olen kyllästynyt laivamatkailuun kun olen ollut niissä reissuissa usein, joten siinä tulee kiva säästö kun mä en hinkua sinne.
Lappiin mä kyllä kaipaisin...:)
 
Alkuperäinen kirjoittaja säpäle harmaana;30030982:
Siis olet ihan tosissasi :O :O :O :O :O :O Ja jos ostat jäätelöpaketin, syöt sen yksin. Lapset voivat sitten aikuisena tienata omat herkkunsa. Ei lapsilla ole oikeutta vaatia vanhemmiltaan jäätelöä.

Itse sä tahallaan ymmärrät väärin. En jaksa sunlaisen kanssa.
 

Yhteistyössä