Mikä järki on rakentaa omakotitalo asuinalueelle, jossa talot on ihan kiinni toisissaan?

[meillä]

on monen mittapuun mukaan minitontti (alle 900 neliötä), mutta lähes keskustassa ja vain yhdet naapurit, eikä heidänkään pihalta ole näköyhteyttä meidän takapihalle. Asun siis lähes keskustassa, omakotitalossa ja voin olla omalla pihallani vaikka nakuna ilman, että kukaan näkee En vaihtais mihinkään. Onneksi tarpeita ja makuja on monia.

 

[Piparnakkeli]

Hyvänä esimerkkinä tuollaisesta alueesta on Lahden Karisto. En vain ymmärrä. Tajuttoman komeita taloja ja tuskin mahtuisi edes henkilöautoa parkkeeraamaan talojen väliin kun ovat niin lähekkäin.
Ja siinä sillisalaatissa (anteeksi) on sekaisin modernia, perinteistä, hirsitaloa ja ties mitä eri tyylien edustajia.

Ovatko minitonteilla asuvat sellaisia jotka eivät viihdy pihalla? Tai ovat niin kiireisiä että kotona ollessa aikaa tosiaan vietetään vain sen 200 neliöisen talon sisällä?

 

[Jokainen tyylillään]

Mulle on ihan sama asutaanko rivarissa vai ok-talossa. Ei vaan ole tullu vastaa näiltä kulmilta 200 m2 rivarikämppiä... Kunta kun möi tontteja niin tottakai lähdettiin arvontaan mukaan ja saatiin tontti puolet halvemmalla kun oltais ostettu vapailta markkinoilta ja silti hinnat lähellä 100 000 eur ja koot noin tuhannessa neliössä. Meillä ei näy naapurille sisään vaikka alue onkin rakennettu vieri viereen.

 

[sama homma]

[QUOTE="vieras";24256499]Ollaan miehen kanssa tätä monesti mietitty, että miksi ihmeessä halutaan asua omakotitalossa ihan kiinni toisissa eikä omaa rauhaa.. NO nyt meillä on neljä lasta ja asumme ahtaasti rivitalossa, etsimme tilavampaa asuntoa eli omakotitaloa ja emme halua lasten kavereiden takia muuttaa maalle. Eli lapsiperheenä mieluusti asumme näillä omakotitalo alueilla joissa lapsille on kavereita ja pääsevät kulkemaan omiin harrastuksiin.

Kun lapset muuttaa pois kotoota ni sitten me muutetaan maalle !!!


Vastaus on että lasten takia [/QUOTE]

meillä melko lailla samat perusteet. ite ihmettelin samaa asiaa kuin ap, vielä pari vuotta takaperin. nyt rakennetaan taloa just tällaselle alueelle ei todellakaan ole meille ihanteellinen ratkaisu(joka olis iso talo maalla, isolla tontilla,naapureita ei lähimaillakaan), mutta kaikkea ei voi saada. meillä on myös neljä lasta. kaksi on koululaisia. nyt pystyvät jatkamaan samassa koulussa, ja kaverit pysyy samoina. jos olis ostettu unelmien talo maalta, olis lapsilla muuttunut koko elämä. ja olisivat joutuneet kulkemaan bussilla kouluun. eli, lasten takia!!

 

[Anatolia]

Ainoastaan ap:n kuvailemassa tilanteessa voisin kuvitella asuvani omakotitalossa....

En ikimaailmassa haluaisi suurensuurta pihaa (lue: hitosti työtä) tai pitkiä välimatkoja naapureihin (tulisin hulluksi, tarvitsen ihmisiä ympärilleni).

 

[onninen]

Meillä on lakisääteinen 8m naapurin talosta ja aita välissä. Ei ole kertaakaan naapurit häirinneet. Toinen naapuritalo kauempana ja semmoinen aita kasvanut rajalle, ettei kesällä näe toisen pihaan. Mukavaa, kun on lapsia naapuritaloissa, lapsilla kaverit pihapiirissä. Äitikin saa kahveeseuraa halutessaan. Tää alue on tosi rauhallinen, ei ole kukaan häirinnyt yöaikaan mekkaloinnillaan. Voi sitä valvomista aikanaan, kun kerrostalossa asuttiin. Ei kiitos enää ikinä seinään kiinni naapureita!

 

[onninen]

Ainoastaan ap:n kuvailemassa tilanteessa voisin kuvitella asuvani omakotitalossa....

En ikimaailmassa haluaisi suurensuurta pihaa (lue: hitosti työtä) tai pitkiä välimatkoja naapureihin (tulisin hulluksi, tarvitsen ihmisiä ympärilleni).

Ihan sama meillä

 

[HEI!]

[QUOTE="vieras";24256499]Ollaan miehen kanssa tätä monesti mietitty, että miksi ihmeessä halutaan asua omakotitalossa ihan kiinni toisissa eikä omaa rauhaa.. NO nyt meillä on neljä lasta ja asumme ahtaasti rivitalossa, etsimme tilavampaa asuntoa eli omakotitaloa ja emme halua lasten kavereiden takia muuttaa maalle. Eli lapsiperheenä mieluusti asumme näillä omakotitalo alueilla joissa lapsille on kavereita ja pääsevät kulkemaan omiin harrastuksiin.

Kun lapset muuttaa pois kotoota ni sitten me muutetaan maalle !!!


Vastaus on että lasten takia [/QUOTE]

Ihan samat tunteet täällä! Ennen lapsia haluttiin maalle, mutta pojan tultua tajusin miten kivaa, että voi vaunuilla käppäillä keskustaan, eikä autoa tarvii muutenkaan paljoa. Kaikki on tässä lähellä. Lapsikin oppii samalla hyötyliikunnan Ja myös tulevat harrastukset, kaverit ym.

Eikä mun mielestä edes asuta ihan kiinni naapurissa. Sellaisiakin asuinalueita täällä on. Meillä on kuitenkin tonttia "jopa" 660m2, ja keskustaan 2km.

Ihan eri asia asua taloyhtiössä, kuin omassa talossa!

 

["vieras"]

Mä taas viihdyn erinomaisesta tälläsella alueella. Tontit on n. 1000 m2. Tässäkin pihassa on tarpeeksi hoitamista kun joka neliön pitää kunnossa. Oikeastaan meillä ei ole kun yksi naapuri ihan vieressä ja omassa rauhassa saa olla. Itsellä ja lapsilla on kavereita 100 m säteellä ja keskustaan pääsee nopeasti. Silti ei ole kaupungin saasteet ihan pahimmillaan.

Olen asunut rivarissakin ja ei kiitos enää. En halua jokaisesta pensaan ja aidan maalauksesta kysyä lupaa kokouksessa eli odottamalla hyvällä tuurilla vuoden ja ennen kun alkaa tapahtua niin yleensä menee 2 v. Ja omakotitalossa saa kuitenkin siivota ja mellastaa hyvän maun rajoissa miten lystää. Ja maaseutu on mun tapauksessa se viimeinen vaihtoehto. Onneksi meillä on eritoiveita. Muutenhan olisi vielä kovempi tappelu tonteista ja taloista.

 

[Minni harmaana]

Ainoastaan ap:n kuvailemassa tilanteessa voisin kuvitella asuvani omakotitalossa....

En ikimaailmassa haluaisi suurensuurta pihaa (lue: hitosti työtä) tai pitkiä välimatkoja naapureihin (tulisin hulluksi, tarvitsen ihmisiä ympärilleni).

Kaikki asumismuodot läpikäyneenä (veneen alus pois lukien) olen nyt erittäin tyytyväinen tähän kt-asumiseen. Tosin eri asia tietty lapsiperheillä, mutta nyt kun yksin asustelen niin ihan jees.

Asuttiin jokunen vuosi 40-luvulla rakennetussa ok-talossa, jossa oli valtava tontti. Se oli vielä suojelukohde, joten rempan suhteen oli rajoituksia.

Että mä kypsyin lumitöihin, nurmen leikkuuseen, polttopuiden tekoon ja siihen haravoimiseen. Tontilla oli muutama jumalattoman suuri Terijoen salava ja voi sitä lehtien määrää...
Talo oli kuin harakanpesä ja puita sai mättää urakalla uuniin.

 

["iituli"]

Halusin tontin, joka olis keskustassa, meren rannalla, kukkulan laella, metsän reunassa ja lähimmät naapurit olisivat min. 7km päässä. Lisäksi halusin, että tontilla on kokoa ainakin hehtaari ja että sen hinta sopisi kukkarolleni.

Sitten vain aloin priorisoimaan tarpeitani ja huomasin, että rahapussini sana on voimakkain; eikä se antanut muita vaihtoehtoja kuin kerrostaloasumisen. Mikään muu tonttitoiveistani ei sitten täyttynytkään, mutta olen silti tyytyväinen tyytyväinen kumpaankin nykyisiin 800 neliön tontteihini.

 

["Mä"]

Meillä on pinehkö tontti noin 900 neliötä, Kahdella puolella naapuri, kummankaan pihalle ei näe. Takana rajoittuu metsäiseen puistoalueeseen. Hyvin mahdutaan ja tässä pienehkössäkin tontissa on kuitenkin hoitamista. Kukin tavallaan, mä asun miljoon kertaa mieluummin tässä kuin jossain rivarissa!

 

[Jelea]

Tarkoittaakohan ap nyt näitä yhtiömuotoisia omakotitaloja, jotka ovat yheydessä toisiinsa niin, että välissä on esim. autokatos tai varasto vai ihan "oikeita", jokaisen talouden itse hallitsemia omakotitaloja, joissa on selkeästi omat tonit, mutta tontit ovat todellakin pieniä? Onhan siinäkin jo tietysti vissi ero, asuuko yhtiömuotoisesti omakotitalossa vai perinteisesti omakotitalossa.

 

[Memml]

Siinähän ei oo omaa rauhaa nimeksikään, kun naapuritalo on ihan omassa kiinni. Ja pihat on sellaisia länttejä.
Eikö se olisi sama asua rivarissa, halvemmalla pääsisi ja ihan yhtä paljon on omaa rauhaa siinäkin. Ihan tosissaan oon miettinyt, että miksi ihmiset rakentaa tollaisille alueille? Pelkkä tonttipula ei selitä asiaa, koska meilläkin on tontteja täällä vaikka kuinka (ja halpoja) niin silti ne talot pääsääntöisesti rakennetaan yhteen sumppuun.
Valottakaa mulle tätä, että miksi halusitte asua "omassa rauhassa yhdessä sumpussa"

No kuule aika monen mielestä on järkeä. Monissa kaupungeissa on tontteille ottajia enemmän kuin tarjontaa. Siksi toiseksi, on paljon halvempaa rakentaa omakotitalo kuin ostaa 200 neliön kerrostalo-osake, ainakin miellä päin.

 

["vieras"]

Näin rivitalossa on mielekkäämpää asua kaupunkiympäristössä, kuin ok:ssa kaupungissa, koska tässä on sentään omaa rauhaa sen verran, että kun naapurit ovat vieressä ja siinä on aita, niin on näkösuojaa. Läheiset uudet omakotitalot on rakennettu niin, että heti vastapäätä on toinen talo ja muutenkin tontit limittyvät niin toisiinsa, että kun olet omalla "pihallasi",(mitä siitä 450 neliön tontista nyt sitten jäljelle jääkään), niin joka suunnasta naapurit näkee mitä touhuat.

 

[ed. jatkaa]

Mutta missään muualla kuin Helsingissä ei oikeasti ole tarvetta asua ahtaasti, jossain Lahdessa, Vantaalla yms. on lääniä vaikka kuinka!!!

 

[Kärppänä heinälatoon]

Meillä on lähin naapuri alta ..ööö... 10 m? Siis aivan tossa meidän vieressä.

Mutta siinä tosin ei asu kukaan. Se tönö on tän tontin alkuperäinen rakennus, meidän talo on rakennettu tähän sen jälkeen ja tuo osa tonttia myyty pois. Väliin kasvaa aita joku päivä...

Mutta niin. Ei olisi sama asua rivarissa, vaikka tuossa joku asuiskin. Tai siihen rakennettais uus talo. Rivarissa ei saa päättää itse juuri mitään, aina kysyttävä taloyhtiön lupaa. Omaa rauhaa meillä on tässä kyllä ihan riittämiin silti. Tosin niin oli aikoinaan rivarissakin. Tonttiakin on ihan riittävästi kiitos, enempää en jaksais hoitaakaan.

 

["Niin"]

Mutta missään muualla kuin Helsingissä ei oikeasti ole tarvetta asua ahtaasti, jossain Lahdessa, Vantaalla yms. on lääniä vaikka kuinka!!!

Niin, maallikon silmiin on lääniä vaikka kuinka, mutta kaavoittajat ovat erimieltä!

 

["vieras"]

Mutta missään muualla kuin Helsingissä ei oikeasti ole tarvetta asua ahtaasti, jossain Lahdessa, Vantaalla yms. on lääniä vaikka kuinka!!!

No nää nyt puolustaa niitä postimerkin kokoisia 'tonttejaan' ja halpoja älväritalojaan, kun muuhun ei vaan rahkeet riitä.

 

["vieras"]

Meillä on lähin naapuri alta ..ööö... 10 m? Siis aivan tossa meidän vieressä.

Mutta siinä tosin ei asu kukaan. Se tönö on tän tontin alkuperäinen rakennus, meidän talo on rakennettu tähän sen jälkeen ja tuo osa tonttia myyty pois. Väliin kasvaa aita joku päivä...

Mutta niin. Ei olisi sama asua rivarissa, vaikka tuossa joku asuiskin. Tai siihen rakennettais uus talo. Rivarissa ei saa päättää itse juuri mitään, aina kysyttävä taloyhtiön lupaa. Omaa rauhaa meillä on tässä kyllä ihan riittämiin silti. Tosin niin oli aikoinaan rivarissakin. Tonttiakin on ihan riittävästi kiitos, enempää en jaksais hoitaakaan.

Mistä rivarissa pitäis päättää sitten itse? Korjaukset yms. nyt on tehtävä tietyin väliajoin, oli asumismuoto mikä tahansa. Tietysti jos jotain seiniä haluaa ruveta purkamaan, mutta toisaalta, miksi ostaa sellaista asuntoa alunperinkään johon ei ole tyytyväinen.

 

["Heidi"]

En ikimaailmassa tahtoisi asua isolla tontilla jossain korven keskellä. Kerrostalossa asutaan tällä hetkellä, unelmana pieni (n.150m2) omakotitalo pienehköllä tontilla lähellä palveluita. Haluan että ympärillä on ihmisiä, lapsilla kavereita jne.

Rivaria ja omakotitaloa jos vertaa rahallisesti, niin usein rivariasuminen on kalliimpaa. Hintataso suunnilleen sama, mutta rivitalossa saa maksaa lisäksi yhtiövastiketta.

 

[LisaMarie]

No mä olen miettiny paljon tota samaa. Kerrostalossakin on enemmän yskityisyyttä, kun näissä vieriviereen rakennetuissa omakotitaloissa, missä tapellaan siitä mihin aikaan on soveliasta leikata nurtsi ja saako pihallaan säilyttää millaista rojua ja jopa melusta ihan samalla tavalla kun kerrostalossa.
Mä siis asuisin mieluummin kerrostalossa, kun ok talossa, jossa naapuri näkee pihalle. Kyllä ok-talossa asuessa pitää saada jotain etua myös muihin asumismuotoihin verrattuna, muuten kannattaa valita helpomi asumismuoto!

 

[Kärppänä heinälatoon]

[QUOTE="vieras";24258144]Mistä rivarissa pitäis päättää sitten itse? Korjaukset yms. nyt on tehtävä tietyin väliajoin, oli asumismuoto mikä tahansa. Tietysti jos jotain seiniä haluaa ruveta purkamaan, mutta toisaalta, miksi ostaa sellaista asuntoa alunperinkään johon ei ole tyytyväinen.[/QUOTE]

Esim. terassin rakentaminen oli yks semmonen juttu, jossa meistä luvan kysyminen oli aika turha. Siis muulta kuin seinänaapurilta, jolle se olisi näkynyt ja johon se olisi vaikuttanut. Niihin muihin se ei vaikuttanut mitenkään eikä näkynyt niille tms. Mutta vaikka lupa saatiin naapurilta tehdä semmoinen kuin ois haluttu, eipä saatu lupaa hallitukselta. Kun kuulemma poikkesi yleisestä linjasta (joka taas silmin nähden oli se, että jokaisen terassi oli erinäköinen ). Pyykinkuivaustelinettä ei myöskään saanut laittaa omaan pihaan (ja ei, sekään ei olisi näkynyt muille, meidän piha oli eri suuntaan kuin muut asunnot).

Mutta niin. Tarviihan sitä kysyä lupaa myös sisäremontteihin. Tapettia saa vaihtaa ja lattiaakin (tosin saako nykyisin? Eikö nuokin säännöt just tiukentunu?), mut kaikesta muusta aina raporttia eteenpäin, mitä tehdään ja lupaa kysymään.

Niin. Ja tähän kohtaan on pakko lisätä, että yksikään meidän tekemistä tai suunnittelemista muutoksista ei olisi vaikuttanut talon arvoon muuta kuin nostavasti. Ok, tehtiin sitten muutoksia kuitenkin, vaikka pienemmässä mittakaavassa. Ja niiden ansiosta meidän kämppä myytiin sen taloyhtiön kalleimmalla hinnalla (ja melko varmasti kalleimmalla, mitä siitä taloyhtiöstä tullaan jatkossa myymäänkään...).

 

["hmmh"]

Jaa, naapuri rakens terassin just tänä kesänä itselleen, senhän täytyykin nyt purkaa se, kun ei lupaa kysynyt. Samoin toinen naapuri rakensi vähän leikkimökkiä korkeamman ja isomman varaston pihalleen ja se olisi kyllä vaatinut varmaan jo kaupungiltakin luvan. Taloyhtiöltä ei ainakaan kysynyt.

 

[Akaatti]

Samaa olen ihmetellyt! Noissa vieri viereen rakennetuissa taloissa ei ole mitään hyötyä. Pihat on pieniä, avoimia näyteikkunoita, joissa ei ole ollenkaan omaa rauhaa. Päivät tuijotellaan naapurin seiniä, ikkunoita ja pihaa. Oma yksityisyys on olematonta. Talot vieri vieressä ja kaikki naapurin menemiset ja tulemiset tulee väkisinkin huomattua. Kerrostalossakin on enemmän yksityisyyttä eikä siellä naapuri ole koko ajan tietoinen esim. siitä keitä naapurissa on vieraina.

Haaveilen omakotitalosta ISOLLA pihalla, joka on aidattu niin, ettei kadulta ja naapurista sinne näe eikä kukaan naapurin koira tule pihalle juoksentelemaan. Pihalla täytyy saada olla rauhassa ilman, että kuunnellaan ja katsellaan naapurin menoa.