Mikä HIV:ssä oikein pelottaa?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja 9994
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
[QUOTE="Entinen Ksantippa S.";26791947]Ei, mutta voisin kuvitella, että sairauden stigma vaikeuttaa kumppanin löytämistä. Onhan se hiv-positiivisen kumppaniksi ryhtyminen aika iso harppaus, nimenomaan noista sosiaalisista syistä.

Ja joutuuhan ko. viruksen kantaja miettimään, pitääkö geenejään jatkamisen arvoisina, aivan siinä missä kuka tahansa, joka tietää kantavansa jotakin todennäköisesti periytyvää sairautta.[/QUOTE]


Suomessa syntyneiden HIV- postiivisten äitien lapset eivät ole saaneet tartuntaa, eli se ei todennäköisesti "periydy" ( = tartu )
 
Justjust, eli joku nobody on keksiny HIV rokotteen/parantavan laakityksen mutta jonkun salaliiton takia sita ei tunnusteta julkisesti? Justjoo..

HIV:n parannuskeino piilee mielestäni CCR5 delta 32 -mutaatiossa. Ihmisillä, joilla on tuo mutaatio molemmilta vanhemmilta saatuna, on käytännössä mahdottomuus saada HIV, koska tuo mutaation antaa suojan HI-virusta vastaan. Tällaisen ihmisen elimistö hylkii HI-virusta eikä tartuntaa tapahdu. Suomalaisista noin 4 %:lla on CCR5 delta 32 molemmilta vanhemmilta saatuna, noin 16 %:lla se on toiselta vanhemmalta perittynä. He, joilla on vain toiselta vanhemmalta, niin heillä ei ole täydellistä suojaa hiviä vastaan, mutta suurempi vastustuskyky virukselle, kuin ihmisillä, joilla ei ole tuota mutaatiota edes toiselta vanhemmalta saatuna. Lisäksi moni HIV:n saanut osittaisen CCR5 delta 32 -mutaation kantaja ei tarvitse ollenkaan lääkitystä vaan virus pysyy ikään kuin koko ajan täysin oireettomana.

Suomalaisilla ja muilla pohjoiseurooppalaisilla tuo mutaatio on yleisintä. Sen jälkeen keski- ja eteläeurooppalaisilla, joilla sitä on tosin paljon vähemmän. Muualla maailmassa tuota mutaatiota ei juurikaan esiinny, pois lukien eurooppalaisperäiset asukkaat ympäri maailmaa. CCR5 delta 32 esiintyy mustan surman seurauksena eurooppalaisperäisessä väestössä.

HAART-hoitoa eli antiretroviraalihoitoa on ollut tarjolla noin 15 vuotta. Nykyään sillä saatavat tulokset ovat hyviä. Suurimmalle osalle löydetään sopiva lääkeyhdistelmä, jolla henkilön HIV-määrä saadaan alhaiseksi ja samalla taas T-solut nousuun, jolloin ihmisen vastustuskyky nousee terveen ihmisen tasolle. Yleensähän mm. AIDS-vaiheena on pidetty sitä, kun T-solut laskevat alle 200. Terveellä ihmisellä niitä on lähemmäs tuhat kappaletta, useimmiten noin 600 - 1200 vaihdellen ihmisen luontaisesta vastustuskyvystä. Jos ihmisen HI-virusmäärä on mittaamattomissa, niin hän ei käytännössä tartuta HIViä ollenkaan ja silloin ei tarvitse suojautua ollenkaan. Ongelmana on tosin se, ettei ihminen voi itse jatkuvasti tietää onko virusmäärä noussut vai ei. Tosin lääkityksellä useimmille saadaan virusmäärä pysyvästi mittaamattomiin.

Minua tuossa HAART-hoidossa tosin mietityttää se, ettei siitä ole kovinkaan pitkäikäisiä kokemuksia ja ne lääkemäärät ovat usein isoja mitä ihmiset syövät. Lisäksi on paljon sivuvaikutuksia, rasvojen uudelleenjakautuminen (mm. lipodystrofia ja lipoatrofia), neuropatia, tiettyihin syöpiin suurempi todennäköisyys sairastua jne.

Kukaan ei tiedä miten tuo lääkitys tulee vaikuttamaan ihmisiin pidemmällä aikavälillä.

HIV-lääkkeet myös maksavat paljon, ei voi koskaan tietää mitä näissä on takana. Moni lääkefirma on kuitenkin rikastunut noilla lääkkeillä. Itse suhtaudun HIV-lääkitykseen hieman epäluuloisesti. Siitä on mm. kahdenlaisia asiantuntijoiden ajatuksia pitäisikö HAART-hoito aloittaa jo aikaisessa vaiheesa vai vasta myöhemmin. Monella, kun ei välttämättä tule tarvetta aloittaa koko lääkitystä jos T-solut pysyvät hyvinä ja HIV-virusmäärä pienenä. Niin silloin tuntuu kyllä turhalta jos ihmisellä silti tungetaan lääkepurkit kouraan.

Mutta itse siis uskon, että tuo geenimutaatio on avainasemassa HIV:n parantamisessa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja riiviöiden äiti;26791984:
Suomessa syntyneiden HIV- postiivisten äitien lapset eivät ole saaneet tartuntaa, eli se ei todennäköisesti "periydy" ( = tartu )

Ilman raskaudenaikaista lääkitystä, riski, että HIV-positiivisen äidin lapsi saa viruksen on noin 1/3. Jos lääkitystä käytetään raskauden aikana, niin riski putoaa noin 1 prosenttiin. Suomessa on syntynyt yli 100 lasta, joiden HIV-positiivisia äitejä on hoidettu lääkkein raskauden aikana ja kukaan ei ole saanut tartuntaa. Tosin todennäköisyyslaskennan perusteella HIV-tarunnan saaneen lapsen olisi pitänyt jo syntyä eli täysin riskitöntä lapsen hankinta ei kuitenkaan ole HIV-positiiviselle äidille.
 
Mikä siinä HIVissä oikein pelottaa? Krooninen sairaus siinä missä moni muukin. Sairauden saa hyvin kuriin lääkkeillä eikä se näy päällepäin. Taitaa ihmisten ennakkoluulot olla yksi syy miksi hiviä pelätään kuin ruttoa.

Mikä siinä ei pelottaisi????
Vaikkapa ihan ensiksikin se että se on tarttuva ja parantumaton sairaus joka vaatii
ja ottaa paljon kantajaltaan. Saisi olla koko ajan varpaillaan että tartuttaisi tuon
pirulaisen toiseen ihmiseen.
En seurustelisi HIV-potilaan kanssa missään nimessä, ystävä voisin olla mutta aina olisin varuillani..
Kun sairastat hiv-positiivisena vaikka tavallisen flunssan niin se on paljon
vaarallismepi kuin ns. terveellä..
 
[QUOTE="vieras";26791989]On osa saanut HIV:in äidiltään.[/QUOTE]

Mutta ei silloin, kun äidin HIV on ollut tiedossa ja kun sitä on hoidettu lääkehoidolla raskauden aikana sekä huomioitu HIV synnytyksessä.
 
siis mita????? hiv ei ole geeneissa eli ei periydy!!!! Tassa juuri loistava esimerkki edella mainisemastani tietamattomyydesta.

Anteeksi epäselvä ilmaisuni.

Ei tietenkään kyseessä ole geeneissä kulkeva sairaus. Tarkoitukseni oli sanoa, että tilanne on sama kuin niillä, jotka tietävät kantavansa periytyvää sairautta. Eli riski lapsen tartuntaan on olemassa, ja sen riskin kanssa on elettävä.
 
[QUOTE="kaisla";26792007]Mikä siinä ei pelottaisi????
Vaikkapa ihan ensiksikin se että se on tarttuva ja parantumaton sairaus joka vaatii
ja ottaa paljon kantajaltaan. Saisi olla koko ajan varpaillaan että tartuttaisi tuon
pirulaisen toiseen ihmiseen.
En seurustelisi HIV-potilaan kanssa missään nimessä, ystävä voisin olla mutta aina olisin varuillani..
Kun sairastat hiv-positiivisena vaikka tavallisen flunssan niin se on paljon
vaarallismepi kuin ns. terveellä..[/QUOTE]

Miksi pitäisi olla niin kovin varuillaan? Ei HIV tartu jos olet pelkkä ystävä etkä sekoita kunnolla isoja verimääriä omaa ja sen HIV-positiivisen verta.
 
[QUOTE="vieras";26791989]On osa saanut HIV:in äidiltään.[/QUOTE]

Kyllahan se voi tarttua synnytyksen ja imetyksen aikana. Taman vuoksi raskaanaoleville suositellaan laakitysta ja muutamia muita synnytykseen liittyvien toimenpiteiden valttamista seka pulloruokintaa imetyksen sijaan. Nain tartuttavuus riski on lahes olematon.
 
[QUOTE="huispa";26792047]Nykyajan lääkkeillä hIV saadaan häviämään potilaan verestä niin, että sitä ei näy edes kokeissa. Koe näyttää suoraan sanottuna negatiivista. Kätevää.[/QUOTE]

Kyllä se virus näkyy testissä, mutta virusmäärän voi saada mittausrajan alle, jolloin HIV:tä on veressä sen verran vähän, ettei se tartuta.
 
Kyllähän HIV saa pelottaakin, mutta olen samaa mieltä siitä, että tämä sairaus saa vähän liikaa "palstatilaa". HIV-hysteria tuntuu olevan tänä päivänä samaa luokkaa kuin se oli 20 vuotta sitten, vaikka taudin tilanne on ihan erilainen.

Pelottelukampanjat toimivat vähän liian hyvin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja näreet on näin;26791967:
En mä aikaan hiv-positiivista miestä ottais jos terveitäkin kerta on tarjolla. En vaikka ois kuinka komee ja mukava.

Eipä hätää, niillä "terveilläkin" saattaa olla vaikka diabetes tai epilepsia, syövistä puhumattakaan.
 
Kyllähän HIV saa pelottaakin, mutta olen samaa mieltä siitä, että tämä sairaus saa vähän liikaa "palstatilaa". HIV-hysteria tuntuu olevan tänä päivänä samaa luokkaa kuin se oli 20 vuotta sitten, vaikka taudin tilanne on ihan erilainen.

Pelottelukampanjat toimivat vähän liian hyvin.

Aivan. Pelottelu ja hysteria on aiheuttanut pahan leiman sairastuneille. Varmaan suurin osa suomalaisista ajattelee, että hivpositiivisen ihmisen on pakko olla jonkun "epämääräisen" vähemmistön edustaja, esim. irtosuhteita harrastava homo, huumeidenkäyttäjä tai maksullinen joten jo sekin saa aikaan vieroksuntaa. Niinhän ei ole vaan tartunnan voi saada kuka vain tavallinenkin ihminen, mutta se lienee näköjään niin vaikea tajuta...

On se niin uskomatonta, että joku krooninen sairaus voi olla niin iso tabu 2000-luvun hyvinvointivaltiossa.
 
Mulla on Hiv- positiivinen kaveri, eikä tuo sairaus kyllä vaikuta mitenkään ystävyyteemme. Verivaloja tai suojaamatonta seksiä emme harrasta, mutta enpä kyllä muidenkaan kavereiden kanssa nitä puuhaile.
Ei tuo hiv kyllä ainakaan hänellä ihan harmiton ole, aika usein joutuu käymään lääkärissä, syö montaa lääkettä päivittäin, ja on niitä lääkityksiä jonkun kerran jouduttu muuttamaankin erilaisten sivuvaikutuksien vuoksi. Harvalla se ihan niinkään kai on, että aamuisin nappi naamaan ja 50v porskutetaan eteenpäin ilman mitään ongelmia.
 
[QUOTE="huispa";26792047]Nykyajan lääkkeillä hIV saadaan häviämään potilaan verestä niin, että sitä ei näy edes kokeissa. Koe näyttää suoraan sanottuna negatiivista. Kätevää.[/QUOTE]

Samalla myös tartuttavuus vähenee, joidenkin tutkimuste mukaan ihminen ei olisi edes tartuttava kun on lääkkeet käytössä.
 
Minulla on ollut Hiv reilut kaksi vuotta. Olen oppinut elämään asian kanssa ja ne ihmiset, joille olen asiasta kertonut ovat suhtautuneet asiallisesti. Minulla on ollut negatiivisia seksikumppaneita, joille asia ei ole ollut mitenkään ongelmallinen. Olemme harrastaneet turvaseksiä. Onneksi tänä päivänä löytyy valistuneita ihmisiä, jotka eivät pelkää meitä positiivisia. Sitten on tuo suuri joukko ihmisiä, joille Hiv on pelottava asia. Tämä on yksi syy miksi en positiivisuudestani kerro esim työpaikallani ,vaikka miksi kertoisin, koska ei tämä normaaliin arkeeni vaikuta mitenkään. Sairaslomia ei ole ollut sen enempää, kuin muillakaan työtovereilla. Ulospäin Hiv ei näy minusta, olen siisti, itsestäni huolta pitävä, terveen ja hyvinvoivan näköinen. Ehkä Hiv sai minut ajattelemaan asioista uudella tavalla ja näkemään sen mikä on elämässä tärkeää.
 
Itseäni pelottaisi HIVissä lääkkeiden sivuvaikutukset. Siis, miten elimistö niitä kestäisi. Lääkekombo taitaa olla vielä nykyäänkin aikamoinen ja lääkkeitä pitää syödä tosi säännöllisesti ja monia eri. Ei se HIV muuten pelota erityisesti.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Hiviä sairastava;26806331:
Minulla on ollut Hiv reilut kaksi vuotta. Olen oppinut elämään asian kanssa ja ne ihmiset, joille olen asiasta kertonut ovat suhtautuneet asiallisesti. Minulla on ollut negatiivisia seksikumppaneita, joille asia ei ole ollut mitenkään ongelmallinen. Olemme harrastaneet turvaseksiä. Onneksi tänä päivänä löytyy valistuneita ihmisiä, jotka eivät pelkää meitä positiivisia. Sitten on tuo suuri joukko ihmisiä, joille Hiv on pelottava asia. Tämä on yksi syy miksi en positiivisuudestani kerro esim työpaikallani ,vaikka miksi kertoisin, koska ei tämä normaaliin arkeeni vaikuta mitenkään. Sairaslomia ei ole ollut sen enempää, kuin muillakaan työtovereilla. Ulospäin Hiv ei näy minusta, olen siisti, itsestäni huolta pitävä, terveen ja hyvinvoivan näköinen. Ehkä Hiv sai minut ajattelemaan asioista uudella tavalla ja näkemään sen mikä on elämässä tärkeää.

Saako udella miten sait viruksen?

Ja uskon ettei yksikään HI-viruksen kantaja halunnut virusta elimistöönsä - siksi HIV ja sen tarttuvuus pelottaa minua.
 
jos lääkkeet ottaa, niin hiviin/aidsiin kuolee vasta useiden vuosikymmenien päästä, noin yleensä. ja kuka tietää vaikka parannuskeino olisi jo 10 vuoden päästä olemassa kaikille

Minä ihian yksinkertaisena maallikkona olen ymmärtänyt, ettei HIV lääkitys ihan yksinkertaista ole. Lääkkeitä on paljon, on jokainen erikseen otettava tarkkaan kellonaikaan. Samalla vältettävä joitain ruoka-aineita. Ja sivuvaikutuksia on paljon. Pahoinvointia, vapinaa, hikoilua, voimattomuutta.
Eli lääkkeiden ottaminen on hyvin orjuuttavaa, siihen pitää sitoutua täysin, ei vapaata, miltei joka minuutti muistettava lääkitys, ja siedettävä sivuoireet.
Eikä siltinkään voi olla aivan varma tehosta, kuolema aina nurkan takana.
Eli kyllä sen, siis HIVin tai AIDSis kuuluukin pelottaa.
 
HIV on kuolemaan johtava sairaus. Joutuu lääkkeillä elämään loppuelämänsä. Eikös se ole sairaus joka heikentää vastustuskykyä. Tavallinen sairaus voi olla vaarallinen. Jos haluaa lapsen, täytyy ottaa riski, että lapsi voi saada HIVin ja tietysti samalla puoliso. Todennäköisesti olisin lapseton (todennäköisesti puolisoni ei myöskään haluaisi hankkia vaarallista tautia itselleen ja lapselleen).

Onneks mulla ei ole HIV:iä.
 
Aivan. Pelottelu ja hysteria on aiheuttanut pahan leiman sairastuneille. Varmaan suurin osa suomalaisista ajattelee, että hivpositiivisen ihmisen on pakko olla jonkun "epämääräisen" vähemmistön edustaja, esim. irtosuhteita harrastava homo, huumeidenkäyttäjä tai maksullinen joten jo sekin saa aikaan vieroksuntaa. Niinhän ei ole vaan tartunnan voi saada kuka vain tavallinenkin ihminen, mutta se lienee näköjään niin vaikea tajuta...

On se niin uskomatonta, että joku krooninen sairaus voi olla niin iso tabu 2000-luvun hyvinvointivaltiossa.

Harva itsestään huolehtiva ihminen sairastuu HIViin. Eri asia, jos työskentelee jossain Afrikassa ja saa sieltä veren välityksellä. HIV kertoo usein siitä, että on harrastanut seksiä ilman kumia jonkun tuntemattoman kanssa.

HIV on muistaakseni tullut ihmisille kun jotkut paneskeli apinoita. Oliskohan afrikasta lähtöisin. HIV on sairaus jonka saattaa saada tuliaiseksi Thaimaan matkalta kun on siellä on niitä tilausvaimoja tai turkista, missä on tilausmiehiä. He kun tuskin ehkäisyä käyttävät ja tauteja on monia.

En harrastaisi seksiä HIV positiivisen kanssa. ystävä voisin olla toki henkilölle jolla kyseinen sairaus on. Jos olisin HIV positiivinen eläisin yksin selibaatissa, koska pelkäisin sairastuttavani toisen ihmisen. saattaisin adoptoida kuitenkin lapsia.

"kuka vain tavallinen ihminen" ...HIV:iltä voi säästyä jos haluaa.

"On se niin uskomatonta, että joku krooninen sairaus voi olla niin iso tabu 2000-luvun hyvinvointivaltiossa." - HIV vaikuttaisi mun elämääni tosi paljon. Huonontaisi elämänlaatua todella paljon, koska en haluaisi tartuttaa muita. Musta ainoastaan itsekäs ihminen harrastaa seksiä jos on HIV. Jos kaikki tekisivät niin, HIV ei leviäisi ja häviäisi maailmasta. Musta sitä kannattaakin pelätä.
 
Harva itsestään huolehtiva ihminen sairastuu HIViin. Eri asia, jos työskentelee jossain Afrikassa ja saa sieltä veren välityksellä. HIV kertoo usein siitä, että on harrastanut seksiä ilman kumia jonkun tuntemattoman kanssa.

HIV on muistaakseni tullut ihmisille kun jotkut paneskeli apinoita. Oliskohan afrikasta lähtöisin. HIV on sairaus jonka saattaa saada tuliaiseksi Thaimaan matkalta kun on siellä on niitä tilausvaimoja tai turkista, missä on tilausmiehiä. He kun tuskin ehkäisyä käyttävät ja tauteja on monia.

En harrastaisi seksiä HIV positiivisen kanssa. ystävä voisin olla toki henkilölle jolla kyseinen sairaus on. Jos olisin HIV positiivinen eläisin yksin selibaatissa, koska pelkäisin sairastuttavani toisen ihmisen. saattaisin adoptoida kuitenkin lapsia.

"kuka vain tavallinen ihminen" ...HIV:iltä voi säästyä jos haluaa.

"On se niin uskomatonta, että joku krooninen sairaus voi olla niin iso tabu 2000-luvun hyvinvointivaltiossa." - HIV vaikuttaisi mun elämääni tosi paljon. Huonontaisi elämänlaatua todella paljon, koska en haluaisi tartuttaa muita. Musta ainoastaan itsekäs ihminen harrastaa seksiä jos on HIV. Jos kaikki tekisivät niin, HIV ei leviäisi ja häviäisi maailmasta. Musta sitä kannattaakin pelätä.

Älä viitsi levittää jotain 80-luvun urbaanilegendoja, kun et ilmeisesti tiedä asiasta mitään.
HIV ei todellakaan ole lähtöisin ihmisen sekaantumisesta apinoihin. Jos aihe oikeasti kiinnostaa, mene kirjastoon tai lue netistä.
 
Älä viitsi levittää jotain 80-luvun urbaanilegendoja, kun et ilmeisesti tiedä asiasta mitään.
HIV ei todellakaan ole lähtöisin ihmisen sekaantumisesta apinoihin. Jos aihe oikeasti kiinnostaa, mene kirjastoon tai lue netistä.

"HIV:n arvellaan olevan peräisin Keski-Afrikasta. AIDS-epidemia on nykyisin maailmanlaajuinen. HIV/AIDS:in alkuperästä on erilaisia teorioita, joista mikään ei ole yleisesti hyväksytty ja aihe on kiistanalainen. Tutkijat ovat kuitenkin löytäneet vahvan yhteyden HIV-1:n ja kädellisillä esiintyvän SIV:n välillä. Kansainvälisen tutkimusryhmän mukaan HIV on siirtynyt simpanssista ihmiseen 1884–1924 välisenä aikana, todennäköisimmin vuonna 1908.[5] Keski-Afrikasta HI-virus saapui Haitille vuoden 1966 paikkeilla mahdollisesti yhden ihmisen tuomana, josta se levisi muutamaa vuotta myöhemmin Yhdysvaltoihin ja lopulta sieltä ympäri maailman. Yhdysvalloissa AIDS todettiin sairautena vasta 1981."

wikipediasta, mutta ihan muualtakin olen lukenut. Voitko itse kertoa, mistä HIV on omien tietojesi mukaan peräisin?

Siitä ei tietenkään ole tietoa, miten virus on oikeasti tullut apinoilta ihmisille. Onko sukupuoliyhteyden kautta vai verestä muuten.
 

Yhteistyössä