IhanaValo
Silmät oli eka asia mihin kiinnitin huomiota, kun miehen eka kertaa näin ja kun se oli/on suht pitkä ja harteikas ja sen seurassa oli turvallinen olo, vaikkei kovin hyvin tunnettukaan.
Rukoilijasirkka
No miksei? Asioita voi korjata pahojenkin juttujen jäljiltä. :hug: Toivottavasti vielä joskus näin.Alkuperäinen kirjoittaja Martsuli:
vieras
Olen joskus tulisesti rakastunut ihmiseen, jonka silmät vain veivät mennessään! Ja se olikin oikein tulisen kuuma kesärakkaus! Hyvältä kokemukselta tuntuu näin jälkikäteenkin, mutta ei siitä mitään ikuisuuden kestävää rakkaustarinaa olisi ikinä voinut tulla. Mutta se oli selvää kyllä heti kummallekin.
Mutta se, että rakastuu niin että tuntuu varpaankynsienkin irtoavan on kyllä jotain kokemisen arvoista!
Oma mies onkin sitten ollut alusta asti enemmän ihan tavallista toiseen tykästymistä ilman suuren suuria tunteita tai draamaa. Sitä vain tuntee, että toisessa on se mitä elämäänsä tarvitsee, ilman että varsinaisesti johonkin tiettyyn asiaan ihmisessä rakastuu. Mutta tämän rakkauden onkin tarkoitus kestää elämän loppuun asti, vaikkei varpaankynnet irtoakaan.
Mutta se, että rakastuu niin että tuntuu varpaankynsienkin irtoavan on kyllä jotain kokemisen arvoista!
Oma mies onkin sitten ollut alusta asti enemmän ihan tavallista toiseen tykästymistä ilman suuren suuria tunteita tai draamaa. Sitä vain tuntee, että toisessa on se mitä elämäänsä tarvitsee, ilman että varsinaisesti johonkin tiettyyn asiaan ihmisessä rakastuu. Mutta tämän rakkauden onkin tarkoitus kestää elämän loppuun asti, vaikkei varpaankynnet irtoakaan.
Ihastuin kroppaan ja silmiin, sitten kun avasi suunsa niin älykkyyteen, tapaan puhua, ääneen, huumorintajuun, ja siihen että muisti meidän ensimmäiset treffit vuosien takaa jotka itse olin jo unohtanut, oikeastaan unohtanut koko henkilön ennen kuin tavattiin uudelleen :heart:
Ja nyt tunnen rakastuneeni häneen uudelleen, tällä kertaa kokonaisuuteen :heart: :heart:
:heart: Ja nyt tunnen rakastuneeni häneen uudelleen, tällä kertaa kokonaisuuteen
:heart: :heart:
papukaijan ruokottomat puheet
Munaan...
...eikun piti tietenkin kirjoittaa, että lompakkoon
...(hups) tarkoitin tietenkin silmiä ja hiuksia
...(taisin kuulostaa vähän pinnallisinta) kokonaisuus, musiikkimaku ja älykkyys oli tärkeimmät ominaisuudet.
...eikun piti tietenkin kirjoittaa, että lompakkoon
...(hups) tarkoitin tietenkin silmiä ja hiuksia
...(taisin kuulostaa vähän pinnallisinta) kokonaisuus, musiikkimaku ja älykkyys oli tärkeimmät ominaisuudet.
Rukoilijasirkka
Unohdin aivan kaikki pinnalliset asiat miehestä... Katsoin heti, että hänellä on paksut huulet, mikä tietää kauniita lapsia, jos eivät peri minun kapeita huulia. Tykkäsin kovasti miehen ulkonevista korvista ja hassusta, kömpelöstä nenästä. Hauis oli hänellä myös kiva, kun hän sen jännitti. :heart: Nyt 13 vuotta sen jälkeen kun alettiin oleen, tykkään hänestä vielä paljon enemmän. :heart:
Martsuli
Noh, oon vaan möhliny pahasti. Ei enää miestä nappaa helliä tai olla niinku ennen.Alkuperäinen kirjoittaja Rukoilijasirkka:
mam
Ensin en tykännyt miehestäni, eikä hän minusta. Meni monta vuotta tutustua kunnolla, oppia tuntemaan, ystävystymiseen ja siihen että aloin kunnioittaa todella samoin kuin hän minua, kummallakin oli ennakkoluuloja toisesta ja kovasti.
Yhteen menimme vasta tunnettuamme 6v. kun kummankin piti ensin tahollaan kasvaa aikuiseksi.
Nyt 3 lasta, naimisissa jne. rakastan ja kunnioitan joka päivä enemmän, mieheni on täydellinen ja olin typerys kun en sitä heti tajunnut! Meni monta vuotta hukkaan mutta onneksi niitä on vielä monta edessä päin. Kunnollisempaa ja parempaa miestä ei ole olemassakaan!
Yhteen menimme vasta tunnettuamme 6v. kun kummankin piti ensin tahollaan kasvaa aikuiseksi.
Nyt 3 lasta, naimisissa jne. rakastan ja kunnioitan joka päivä enemmän, mieheni on täydellinen ja olin typerys kun en sitä heti tajunnut! Meni monta vuotta hukkaan mutta onneksi niitä on vielä monta edessä päin. Kunnollisempaa ja parempaa miestä ei ole olemassakaan!
una
siihen ku se sai mut nauramaan. siis sillai että ihan oikeesti mulla meinas olla pissat housussa joka treffeillä ku oli niin hauskaa. tunsin todella olevani elossa.
joo ja sit siihen miten ihana se oli (ja on) sängyssä
joo ja sit siihen miten ihana se oli (ja on) sängyssä
mam
Niin, unohdin mainita että pidin ensin miestäni rumana ja tyylittömänä junttina, mutta nyt en enää tajua miksi, mieheni on ihan hyvännäköinen, hyväkäytöksinen, kohtelias ja pukeutumaan opetan koko ajan paremminAlkuperäinen kirjoittaja mam:
Martsuli
Joo samalla tavalla mies on möhliny mutta vaan mussa on vika... Näin oon sen ymmärtäny..Alkuperäinen kirjoittaja Rukoilijasirkka:
Aiti Englannista
No rakastuin tietenkin luonteeseen. Mutta ihastuin pituuteen (187 cm) ja silmaa miellyttavaan ulkonakoon.
Siihen varmaan että tuo vaan otti ja vei, kysymättä multa mitään.
Kysyin just että mihin hän minus rakastu niin " kumipöksyperseeseen" :snotty: :ashamed:
Kysyin just että mihin hän minus rakastu niin " kumipöksyperseeseen"
:snotty: :ashamed:
mun mies
Rakastuin hänen hyvyyteensä.
Hän on läpeensä hyväsydäminen, empaattinen ja tasapainoinen ihminen.
Ei siis mikään paha poika ollut kyseessä!
Hän oli ensin ystäväni ja vasta hiljalleen tutustuessamme yhä paremmin tajusin miten upea tyyppi hän onkaan. Ja sitten rakastuin tulisemmin kuin koskaan kehenkään pahispoikaan, joilla on vaan hyvä kroppa ja viettelevät silmät... Mun miehessä on syvyyttä ja olen hänen kanssaan täysin turvassa.
M
Siihen että hän puolusti minua kun joku karju baarissa lähenteli liikaa. Ja kroppaan.. myöhemmin sitten pään sisältöön.