mihin muutetaan?

[mitä tekisitte?]

Tilanne on tämä:

Olemme 2,5 vuoden seurustelun jälkeen päättäneet muuttaa yhteen. (minä 32v, mies 36v). Olemme miettineet, mihin muutamme. Minulla on omistusasunto, josta maksan lainaa. Mies asuu vuokralla keskustassa, isossa ja edullisessa (suhteilla) asunnossa. Minun asuntoni on pieni kaksio, mutta siinä on piha, sauna ja uusi keittiö, joita mieheni asunnossa ei ole. Minulla on lisäksi kissa, ja piha olisi siksi tärkeä, koska kissa ulkoilee siinä (narussa tietenkin).

Miehen asunto on taas sika halpa, iso kaksio keskellä kaupunkia ja siinä on autotalli. Asunto on ihan siisti, mutta vanha ja vähän ""kulahtanut"" minun makuuni. Olen sisutusihminen, ja rakastan remontointia ja kodin laittamista! Tätä asuntoa ei oikein kannattaisi/voisi rempata, kun ei ole oma eikä sitä voi ostaakaan (omistaja ei myy sitä, on selvitelty). Mikäli päätettäis muuttaa miehen asuntoon, laittaisin oman asuntoni vuokralle. Siitä taas lisähuolta; mistä löytää hyvä vuokralainen, veronmaksu vuokratuloista jne.

Kolmas vaihtoehto olisi ostaa yhteinen asunto, jossa olisi kaikki, mitä molemmat haluaa: suht uusittu keittiö+kylppäri, sauna, ja kissalle ulkoilumahdollisuus (tästä voin kyllä tinkiä, tottuu sisäkissaksi ihan varmasti), autotalli... Lisäksi molemmille ""omaa tilaa""; minulle työhuone ja miehelle remppahuone (tykkää askarrella kaikkea hyödyllistä auto/mp-juttua). Ollaan suht hyvätuloisia molemmat, ja varaa olisi ostaa ihan isokin asunto.

Mies haluaisi kuitenkin eka katsoa, miten yhteiselo alkaa sujumaan ennen kuin ostetaan yhteistä asuntoa. Sinänsä ihan järkevää, koska ollaan molemmat asuttu yksin vuosia (etenkin hän) ja totuttu olemaan omissa oloissa. Minä olisin jo valmis ostamaan yhteisen asunnon, mutta en halua painostaa häntä yhtään tässä asiassa.

Olisko kellään ideaa, tai mielipiteitä tästä tilanteesta? Ihan kiva olis kuulla ulkopuolisen näkemyksen asiaan

 

[Milla]

Olisko sun helpompi kantaa kamppeet miehen kämppään?
Perustelut:
Kun vuokraat oman asuntosi, niin se säilyy sinulla koko ajan ja vuokralainen käytännössä maksaa sitä sinulle omaksi.
Jos teille tuleekin ero, sinulla on kämppä mihin palata ja myös miehellä on säilynyt mieleisensä halpa vuokrakämppä, jonka veroista hän ei välttämättä löytäisi erotilanteessa uudelleen. Ja kun kerran vuokra on halpa, niin sinun osuutesikin on vuokrasta pieni.

 

[Tytsy]

Nääh... ei kannata omaa kivaa kämppää antaa vuokralaisten sotkettavaksi.

Minusta paras vaihtoehto olisi kaikesta huolimatta muuttaa uuteen asuntoon yhdessä. Sinun kämppäsi on aina sinun kämppäsi ja hänen kämppänsä hänen kämppänsä - toinen muuttaa toisen ""reviirille"" ja on aina kuitenkin hieman vierailijan osassa.

Tietty on riski hankkia asunto yhdessä kun ei vielä tiedä miten yhteiselo lähtee sujumaan... mutta eikö suhde ole aina riskinottoa?

 

[Niin]

Sinä olet oman, isomman asunnon kannalla. Miehesi on erimieltä ja haluaisi katsoa, miten suhteenne kehittyy, siis asuntona sinun nykyinen, upea kämppä tai hänen kulahtanut vuokrakämppänsä. Haluat siis vielä muidenkin mielipiteen tähän soppaanne. Olet itse tosi hienosteleva tyyppi ja minusta sinulle tekisi hyvää muuttaa sinne miehesi kulahtaneeseen kämppään ja alkaa sisustaa, hääräta ja määräilätä siellä, kyllä siinä nopeasti suhteen kestävyys ja luonne punnitaan.

 

[ehdotuksia]

Olipas typerästi kirjoitettu edelliseltä. Älä välitä. Katkeria ihmisiä riittää.

Itse varmaan tekisin niin, että laittaisin oman asuntoni vuokralle (erityisesti, jos löytyisi joku tuttu vuokraaja; näistä nykyajan huumehörhöistä kun ei ikinä tiedä ja etsisin miekkoseni kanssa ihan uuden, yhteisen vuokrakämpän, jossa mahdollisuuksien mukaan olisi nämä kaikki toivomasi mukavuudet.

Tietysti jos ukkeli ei haluaisi muuttaa, se on toinen juttu. Mutta luulisi, että kumpikin joutuu tässä asuntoasiassa joustamaan hieman.

 

[N46]

Olen Millan kanssa samaa mieltä. Muuta miehen kämpään ja vuokraa omasi vaikka osin kalustettuna.

Varmasti löydät vuokralaisen vaikkapa jomman kumman työkaverin tutun/sukulaisen/kummin kaiman tai veljen pojan, joka on jotain kautta ""tuttu"". Voithan laittaa vuokran suht alhaisen, että saat lainat ja pääomatulojen verot maksettua ja vähän ylimääräistä.

Olen miehesi kanssa tasan samaa mieltä, parempi katsoa ensin yhteiseloa ja pitää takaportit vielä auki.

 

[Kaikkea kyselet]

Muuttakaa vaikka koirankoppiin. EVVK.

 

[Niin]

kunhan varmistat, ettei koirankoppi ole kovin kulahtanut ))

 

[ja niin]

että mitäs olet keskustelupalstalla, jos et kestä kaikenlaisia kysymyksiä

 

[J]

Täytyy kyllä todeta, että monilla teillä tuntuu olevan outo käsitys vuokralaisista. Suurin osa vuokralla asuvista ihmisistä on täysin normaaleja, fiksuja ja siistejä ihmisiä. Noita huumehörhöjä on kuitenkin vielä aika harvassa. Ettekö muka itse ole koskaan asuneet vuokralla? Jos olette asuneet, niin oletteko rikkoneet paikat, ja eläneet ihan miten sattuu? No ette varmaan. Veikkaan, että olette pitäneet kämpästä hyvää huolta, ja maksaneet vuokrat ajallaan, sillä näin tekee SUURIN osa vuokralla-asuvista.

 

[Siina]

Miehen kämppään ensin yhteiseloa kokeilemaan. Kokemusta on siitä, kun molemmat ovat asuneet pitkään yksin ja kuinka toisen pinttyneet tavat alkavat ottaa pikkuhiljaa päähän + raha-asiat

 

[pit]

Vastaavassa tilanteessa muutimme minun asuntooni. Tosin miehen kämppä oli niin pieni, ettemme olisi sinne mahtuneetkaan.

Nykyisillä hinnoilla ei paljon kannata asuntoja ostella. Ja lisäksi halusimme katsella, miten yhteiselo sujuu, ennen yhteisiä lainoja. Olime myös molemmat pinttyneitä yksinasujia.

Lisäksi meillä oli yhteiseloa takana vain reilu puolivuotta tuolloin, eli en olisi kyllä uskaltanut itse vielä luopua asunnostani. Enkä halunnut sitä vuokratakaan.

Aluksi oli sikavaikeaa luovuttaa yhtään senttiä tilaa miehen (kamalille) tavaroille. Sinun laillasi olen intohimoinen sisustaja ja kodinlaittaja. Valitettavasti miehelläkin oli paljon mielipiteitä aiheesta ja kyllä siinä olikin monia tiukkoja paikkoja ;-)

Nyt ihan helposti suvaitsen kaikki kaiuttimet ja polkupöyrät olohuoneessa ja muut miehiset systeemit. Niin se elämä opettaa ;-)

Sun asuntosi kuulostaa niin kivalta, etten itse ainakaan hevin luopuisi moisesta.

Mutta onnea kovasti uudelle elämäntilanteelle, päätätte sitten mitä tahansa.

Muista, että yhdessäasuminen on mainio paikka tarkistaa omia luutuneita käsityksiään ja kasvaa ihmisenä :-D

 

[ap]

Olipas täällä kommenttia laidasta laitaan

Pääosin samoja mietteitä on ollut mullakin, mitä näiltä asiallisilta kommentoijilta on tullutkin. Paljon pitää ottaa huomioon, ennenkuin päätöksiä tekee suuntaan tai toiseen. Todennäköisin vaihtoehto on varmaan tuo miehen asuntoon muutto, koska emme mahdu mitenkään päin minun asuntoon kahdestaan. Tietenkin jos mies uskaltaa riskin ottaa ja ostaa yhteisen niin mikäs siinä

Osasin kyllä varautua näihin ilkeisiinkin kommentteihin. Sen verran olen näitä foorumeja lukenut, että tiedän niitä tulevan joka ikiseen ketjuun muodossa tai toisessa. Jokainen asuu tyylillään, oli se sitten kulahtanutta tai ""loistoa"". Nauratti tuo ""loistoasunto""-kommentti, kun kerroin ainoastaan että keittiöni oli uusittu Sehän sitä loistoa jo tuokin!! Joku ihmetteli, että mitä kyselen keskustelupalstoilla, jos en kestä kommentointia. Mielenkiintoista. En ollut tätä viestiä ennen kommentoinut mitään. Erikoista järjen juoksua....

Kiitos kommenteistanne! Aina se vähän selventää asiaa, kun saa ulkopuolisen mielipiteen, vaikka yksin niiden perusteella ei mitään ratkaisuja teekään.
Aurinkoista päivää kaikille!

 

[ap vielä]

Selvennys:

...ja kylppäri siis uusittu. Muu osa asuntoa kaipaa edelleen remonttia; olkkarin ja makkarin seinät, vaatehuone on epäkäytännöllinen, eteisen komerot vanhat ja tuulikaappi karsean kolkko.
Menipä selittelyksi, mutta selvennän ihan vain siksi, että teidän jonkun älähtävän tuostakin missauksesta

 

[niin]

vaikeaa tulee teillä olemaan muutatte sitten minne tahansa..
sanoin vaan mielipiteeni, sitähän sinä kyselit.

 

[Kiiku]

Mun mielestä kannattaa muuttaa miehen asuntoon. Ostatte sitten yhteisen, kun olette nähneet miten teidän arki sujuu.

Nimimerkille ""niin"": mua kiinnostaa, miksi sun mielestä tällä parilla tulee olemaan vaikeeta? Mistä voit tietää?

 

[niin]

ihan mututuntumalla vaan ... ap vaikuttaa aika vaativalta nirppanokalta .... anteeksi vaan, mutta kun kysyit.

 

[ap]

Nimimerkille ""niin"":

Tottakai tulee olemaan vaikeaa! Molemmat ollaan asuttu vuosia yksin, joten kyllä tiedostetaan että ruusuilla tanssimista se ei ole aina. Kumma kyllä, molemmat halutaan sitä kuitenkin, ja ollaan valmiita tekemään töitä suhteen eteen.

By the way, eihän tästä ollut edes tässä ketjussa kysymys.

 

[tytsy]

On kokemusta miehen asuntoon muuttamisesta. Pida huoli, etta saat heti alusta alkaen omaa tilaa tavaroillesi, ja etta miehen mielesta asunto ei ole hanen, ja jossa sina olet vieraana. Silloin mikaan ei tule onnistumaan.

 

[Lulu]

Ongelmansa kullakin(=olen kateellinen)

Asumme mieheni kanssa todella ahtaasti, todella huonokuntoisessa asunnossa, paikan vuokrataso kova, ei parveketta,pihasta puhumattakaan. Voi kun saisi noista teidän vaihtoehdoista valita!

 

[wifey]

Teimme mieheni kanssa niin että hän muutti luokseni vuoden seurustelun jälkeen mutta piti oman edullisen vuokra-asuntonsa keskustassa. Kun huomasimme että yhteiselo sujuu, vuokrasi hän asuntonsa edelleen tuttavalleen. Aika pian ostimme yhteisen asunnon ja nyt olemme aviossa ja asumme unelma asunnossamme-yhdessä! Takaportti oli siis olemassa puoli vuotta, jos asiat eivät olisi sujunetkaan.

 

[Rakastunut aina vaan]

Hei ap!

Jos rakastat todella tätä miesystävääsi ja viihdytte toistenne seurassa loistavasti, olen varma siitä että teillä tulee olemaan ihanaa kun muutatte yhteen! Kaikki ne ihanat hetket juuri ennen nukkumaanmenoa, hassut aamut, päivän palopuheet töitten jälkeen, ruoanlaitto, kaikki! On ihan ihmeellistä kun on joku niin rakas ihminen siinä arjessa mukana.

Mutta enpä tiedä viihtyisitkö hänen kulahtaneessa vuokrakämpässään... ;o)

Ihanaa yhteiseloa teille!