Mietin tossa päivällä Yön sitä yhtä biisiä

[SininenSatutar]

jota veikkailtiin ihan jopa häävalssiksi, mutta siis en muista mitään muuta ku et joku kolme vuotta sitten sitä soitettiin radiossa tuon tuosta.

Mikä ihme sen nimi on?

*ja olikohan se edes yön biisi, alkoi jo epäilyttää...*

 

[n]

Rakkaus on lumivalkoinen

 

[j]

Miten se menee? Pätkiä?

 

[n]

http://www.youtube.com/watch?v=8rsVSn9sBzs

 

[Lepikonheta]

Ihana biisi, mutta ihmettelen tota häävalssi juttua. Kuulin ton hääjutun radiosta ja ei itselle tulis mieleen tätä häävalssiksi laittaa..

 

[SininenSatutar]

Kiitos :flower:
Voi että ihmisellä voi olla huono muisti...

 

[j]

Yön levyltä Rakkaus on lumivalkoinen

Sanat: Jussi Hakulinen

Hän aamukahvin vuoteeseen on tuonut rakkaalleen
Valo taittuu ikkunasta onnen hetkeen jokaiseen
Saa peiton alla koko päivän tehdä taikojaan
tuntea kun lumi peittää maan

Hän risti kädet, käänsi katseen hiljaa ylöspäin
ja kiitti miten onkaan saanut rakkautta näin
Aina toivoi kyllä paljon mutta saikin enemmän
vaan ei yhtä tiennyt hän

Niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen
on puhdas niinkuin hanki helmikuisten aamujen
Voi kunpa joskus kauemmin sen loisto kestää vois
vaan illan tullen katoaa ja tummuu aina pois

Ei koskaan kysy saapuessaan lupaa katkeruus
ja kyyneleitä erottaa voi pieni ikuisuus
kun lapsi pitkän päivän jälkeen syliin nukahtaa
tai pyytää kotiin palaamaan

Niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...

Niin aamu astui ikkunasta sisään huoneeseen
Hän valvottuaan taittoi vielä viestin kirjeeseen
pihamaalla katsoi miten kaunis voikaan olla maa
vaikkei ole Jumalaa

Niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...

 

[j]

Kolme viimeistä säkeistöä ei todellakaan sovellu häävalssiksi...

 

[jaajaa]

Eipä ole tullut mieleenkään että itsemurhasta kertova laulu olis jonkun mielestä häävalssi.

 

[SininenSatutar]

Ihana biisi, mutta ihmettelen tota häävalssi juttua. Kuulin ton hääjutun radiosta ja ei itselle tulis mieleen tätä häävalssiksi laittaa..

No mulla on vaan sellanen mieli kuva et sellasta silloin puhuivat... Mutta kun en kerta edes kappaletta muistanut niin miten voihan olla et muistan ihan väärin...

 

[SininenSatutar]

Ei kyllä se tais olla joku muu ku tää rakkaus on lumivalkoinen, mutta mikkä ihme se oli... :headwall: :headwall: :headwall: :headwall: :headwall:

 

[oisko]

Pettävällä jäällä?

 

[Lumivalkoinen]

Yön Olli sanoi jossain haastattelussa ihmettelevänsä suuresti miksi ihmiset ottaa tämän biisin häävalssiksi koska ei tosiaan ole siihen tarkoitettu.
Eikä mun mielestä sanat sovi lainkaan, päinvastoin.
Muuten ihana biisi. mun lemppari kuten nimimerkistäkin voisi päätellä

 

[j]

Vanhan sillan luona taas,
poika rinnan tyttö lasta,
virran tahtoo ylittää,
Koskeen kuohuvaan,
he varoo katsomasta,
edelleen he käsissään,
pitää toisen kättä,
tahtoo empimättä,
heikkoutta toisen ymmärtää,
empimättä tahtoo virran ylittää..

Matkallaan, he suojan saa,
pienistä hetkistä toisiaan vasten,
korkeuteen, huokailee,
varjele tiet tämän maan orpo lasten,
kun ilta viilenee..

Luvanneet on rakastaa,
he täällä toinen toistaan,
vaikka polku pimeyteen,
joskus kuljettaa,
silti vielä loistaa usko tiehen yhteiseen..

Riittäisikö täällä
pettävällä jäällä,
yksi jonka kanssa, ei yksinäinen oo
riittääkö se täällä, pettävällä jäällä?

Matkallaan, he suojan saa,
pienistä hetkistä toisiaan vasten,
korkeuteen, huokailee,
varjele tiet tämän maan orpo lasten,

Matkallaan, he suojan saa,
pienistä hetkistä toisiaan vasten,
korkeuteen, huokailee,
varjele tiet tämän maan orpo lasten,
kun ilta viilenee..

Riittäisikö täällä
pettävällä jäällä,
yksi jonka kanssa, ei yksinäinen oo
riittääkö se täällä, pettävällä jäällä?

Matkallaan, he suojan saa,
pienistä hetkistä toisiaan vasten,
korkeuteen, huokailee,
varjele tiet tämän maan orpo lasten..

Matkallaan, he suojan saa,
pienistä hetkistä toisiaan vasten,
korkeuteen, huokailee,
varjele tiet tämän maan orpo lasten,
kun ilta viilenee..

Riittäisikö täällä
pettävällä jäällä,
yksi jonka kanssa, ei yksinäinen oo
riittääkö se täällä, pettävällä jäällä..?

 

[Foortti harmaana]

3v sitten:

Rakkautta vain:
Niin kaikki on nyt selvää
kun viimein saapuu hän
huuruun, ikkunaan hän piirtää sydämen

Eikä anteeksi hän pyydä
vaan pyytää enemmän
Hän tahtoo että unohtaisin sen
kuin lapsi painajaisen

Hän jättänyt on kaiken
nuo päivät tummuneet
kun tuntenut mä häntä enää en

Pois piilottanut kaiken
lakaissut pois sirpaleet
Ja nyt vieressäni istuu hymyillen, mua katsellen

Niin hän taas, tuo liekki rinnassaan
mua saapuu katsomaan, vain käsivarsiltaan
voin nähdä jäljet pimeyden

Kun hän taas, kuin tuuli purjeissaan
vain tahtoo unohtaa, minut viedä mukanaan
vaan yksin vietän tämän perjantain
Niin se on kai rakkautta vaiv?

Hänen vierellään mä valvoin
häntä uneen peittelin
ja nyt hän on taas täynnä elämää

Hänen murheensa mä kannoin
vaan nyt huomaan kuitenkin
että kaipaan oman huoneen hämärää
kun en jaksa enempää

Niin hän taas, tuo liekki rinnassaan
mua saapuu katsomaan, vain käsivarsiltaan
voin nähdä jäljet pimeyden, vaan tänään jaksa en

Kun hän taas, kuin tuuli purjeissaan
vain tahtoo unohtaa, minut viedä mukanaan
vaan yksin vietän tämän perjantain
Niin se on kai rakkautta vain

MUTTA tääkin ei kyl sovi häävalssisks, mä ajattelen, että toi muija KUMMITTELEE.


Tie sydämeeni:
Tiedän että mua miettinyt oot tänään
sen oudon tunteen huomasin
kuin silloin kun äidit muistavat poikiaan

en ole mitään mitä minusta luulet
en edes mitä suostun kertomaan
vain näet jälkeni peittäneen vuosien patinan
kun minä odotan

että löydätkö tien mun sydämeeni
ja väännätkö auki ruosteisen portin
oon etsinyt turhaan mä pelastajaa
sä olet kulkenut länteen ja itään

mutta löydätkö tien mun sydämeeni
ja käännätkö vielä viimeisen kortin
sen jälkeen et koskaan sä palata voi
vaikka aamulla huomaat, et tunne enää mitään

nuo polut tuhannet, salaisuudet
sua jossain odottaa, pyytää lähtemään
ehkä olen vain nimetön saari sun kartallasi?

vaan ehkä minulle näyttää sä voisit
nuo kaikki ihmeet suuren maailman
tunnen hetkeni hiljaa pois valuvan
kun minä odotan

että löydätkö tien mun sydämeeni
ja väännätkö auki ruosteisen portin
oon etsinyt turhaan mä pelastajaa
sä olet kulkenut länteen ja itään

mutta löydätkö tien mun sydämeeni
ja käännätkö vielä viimeisen kortin
sen jälkeen et koskaan sä palata voi
vaikka aamulla huomaat, et tunne enää mitään

ja vielä auringonlaskun aikaan
äidit muistaa poikiaan
myös sinun silloin sen tuntevan haluan
sen että minä odotan

että löydätkö tien mun sydämeeni
ja väännätkö auki ruosteisen portin
oon etsinyt turhaan mä pelastajaa
sä olet kulkenut länteen ja itään

mutta löydätkö tien mun sydämeeni
ja käännätkö vielä viimeisen kortin
sen jälkeen et koskaan sä palata voi
vaikket aamulla tunne enää mitään

löydätkö tien minun sydämeeni

 

[JoannaS]

Satukirjan sankari.

Yö ainakin vartavasten teki tuon em. valssin häihin, etteivät ihmiset soittaisi häissä "rakkaus on lumivalkoinen"-biisiä, jossa tarinan mies viimeisessä säkeessä tappaa itsensä...

 

[JoannaS]

Tässä vielä sanat:

Kerran sankari mätkähti tarinastaan
satukirjasta arkehen vaan.
Outoja katseli maisemiaan,
kun ei linnaa näy ainuttakaan.

Lohikäärmeitä ei kreivit ratsastaneet
eivät neitojaan pelastamaan.
Minnepä saapuikaan hän matkallaan,
näki työtä ja touhua vaan.

refrein:
Ihmisten silmissä tuikkivan sen
näki lämpöään hehkuvan innostaen
läpi aikuisten huolten ja haastehien
näki rakkauden - ja hän tunnisti sen

Eipä sankari ei kohta haikaillutkaan
satukirjaansa seikkailemaan.
Löysi hän onnen ja sankaruuden
tosipaikoista arjesta vaan.

refrein

Ihmisten silmissä tuikkivan sen
näki lämpöään hehkuvan innostaen
läpi aikuisten huolten ja haastehien
näki rakkauden

refrein

 

[SininenSatutar]

Tässä vielä sanat:

Kerran sankari mätkähti tarinastaan
satukirjasta arkehen vaan.
Outoja katseli maisemiaan,
kun ei linnaa näy ainuttakaan.

Lohikäärmeitä ei kreivit ratsastaneet
eivät neitojaan pelastamaan.
Minnepä saapuikaan hän matkallaan,
näki työtä ja touhua vaan.

refrein:
Ihmisten silmissä tuikkivan sen
näki lämpöään hehkuvan innostaen
läpi aikuisten huolten ja haastehien
näki rakkauden - ja hän tunnisti sen

Eipä sankari ei kohta haikaillutkaan
satukirjaansa seikkailemaan.
Löysi hän onnen ja sankaruuden
tosipaikoista arjesta vaan.

refrein

Ihmisten silmissä tuikkivan sen
näki lämpöään hehkuvan innostaen
läpi aikuisten huolten ja haastehien
näki rakkauden

refrein

Siis täähän se oli.... Mietin et siinä oli jotenkin toi satu mukana!
Kiitos kiitos kiitos

 

[JoannaS]

Ole hyvä vaan =)