Mies valehteli menevänsä töihin,

[vieras]

Mieti vielä ap haluatko oikeasti eroa. Onhan tuo miehesi käytös lapsellista ja ymmärrän että sua harmittaa. Mutta ei kuitenkaan mielestäni ole niin vakavaa että olisi aihetta eroon, jos on ainoa syy. Sulla tässä vaiheessa univelka painaa päälle ja hormonit pistää vielä nuppia sekaisin joten ei ole ehkä paras mahdollinen hetki tehdä kauaskantoisia päätöksiä elämässään...

 

[joo]

Mä ymmärrän sua. Mäkin provoilen täällä mieluummin kuin aloitan joulusiivouksen. Mistäs löydettäis potkua? Alkaa aiheetkin vähitellen loppua...

 

[ap]

Mut pointti on se, et VALEHTELI päin naamaa. Eiks vaikeuksista pitäis keskustella?

 

[karsee olet]

Valehtelu on väärin, mutta kertoi lopulta totuuden ja ymmärrän kyllä miestäsikin, että valehteli jos sulla on tuollainen suhtautuminen.

Nyt mieti vähän itseäsi enemmän kun sitä miestä........aika kamalaa et pitää tuollaisesta valehdella......taidat olla aikamoinen tyranni......

 

[vierailija]

no tottakai miehen pitää saada mennä... siinä vaiheessa rajoittaisin sen menoja jos ois joka ilta menossa johonkin päin... sit ku on tilanne se että oot pienen vauvan kansas yksin kotona ja mies on armeijassa, ni siinä vaiheessa voi miettiä, että ois kiva ku mies kävis joskus kotonakin... välillä kolme viikkoa että ei käy kotona ollenkaan... silloin ymmärrän itekkin että niinä harvoina päivinä ku kotona käy, ei tartte lähteä juhliin...
pitää miehen saada tehdä miesten juttuja kuitenkin, vaikka ois pieni vauva.

 

[M Y R K K Y]

Mä ymmärrän sua. Mäkin provoilen täällä mieluummin kuin aloitan joulusiivouksen. Mistäs löydettäis potkua? Alkaa aiheetkin vähitellen loppua...

Virallinen ilmoitus!
TÄnä vuonna Joulusiivoukset ovat kielletty!!! :attn: :attn:
Joka tätä rikkoo saa ehdotonta vankeutta!

Noin...nyt saatte provoilla rauhassa!!! :wave:
:saint:

 

[huppis]

Ap, no mä kyllä ymmärrän sua, jos vauvan kanssa on ollut rankkaa, niin kyllä mäkin ihan oikeesti odotan että mies laittaa vapaa-aikanaan sitten perheen edelleen ja esim. vaimon jaksamisen, jos puolison jaksaminen on ollut koetuksella.

 

[dfjnf]

No, enhän mä nyt oo ollu ihan oma itseni Ahdistaa, ku yksin saa muutenkin niin paljon olla. Ehkä olisin kieltänytkin menemästä.

Toi on sitä äitiks tulemista.. Tasa-arvo vaan ei vauva-aikana toteudu niin kaikinpuolin ja ei välttämättä edes myöhemminkään vaikka kuinka yrittäis.

Sun on vaan nyt koitettava hyväksyä tosiasiat, vauva on ja sinä olet sen äiti. Oikeesti koita saada itselleskin joku pikkujouluilta ilman vauvaa ja mies saa hoitaa yhden illan ja viettä laatuaikaa pienokaisen kanssa. Kyllä se siitä. Taitaa siis olla eka lapsi? Kuulostaa niin vaan tutulle vaiheelle ekan lapsen kanssa parisuhteessa.

Sä olet väsynyt ja turhautunut, mutta kannattaa silti yrittää miettiä mitä sanoo ja miten toista ihmistä kohtelee, varsinkin jos puoliso muuten on hyvä (tai edes kohtuullisen ok)

 

[vieras]

Mut pointti on se, et VALEHTELI päin naamaa. Eiks vaikeuksista pitäis keskustella?

Älä nyt suutu, mutta jostain syystä susta saa sellaisen kuvan, ettet ehkä ole ihan kykenevä keskusteluun. Siis kahden ihmisen väliseen, rauhalliseen sellaiseen. Huutomatsi vois mennä ja syyttely luonnistuisi. Vaikka voihan olla, että olet siviilissä ihan fiksu viilipytty. Mistäs minä mitään tietäisin.

 

[vieras]

Onhan se valehtelminen väärin. Mutta miehelläkin saattaa mennä vähän väsymyksen piikkiin, haluisi hetkeksi "paeta" eikä jaksaisi alkaa inttämään. Inhimillistä, vaikkakin epäkypsää. Ap, mitä jos sopisitte että mies saa mennä pikkujouluihinsa, ja vaikka viikon päästä on sun vuorosi päästä rentoutumaan.

 

[ap]

No, sen työ vie hirveesti aikaa. Ja on sit väsynyt illat, tietty ku vauvakin valvottaa. Mä en taas jotenkin kestä tota vauvan itkua yksin, ku siihen ei mikään auta. On sit tullut kiellettyä miestä menemästä.

 

[lissu]

:hug: Mä luulen, että sun miehesi ei oikeasti halunnut pahoittaa sun mieltä. Tahtoi vaan viettää työkavereidensa kanssa mukavan päivän. Pientä yleistystä tulossa, mutta musta tuntuu, että miehet ei aina ajattele näitä asioita kovin pitkälle. Ja tuon valehtelunkin hän itse näkee varmaan ihan eri valossa. Mun mies harrastaa näitä valkoisia valheita, ja narahtaa IHAN joka kerta Se on jo jokseenkin huvittavaa. Erään vittumaisen illan jälkeen sain miespuoliselta tutulta loistavan elämänohjeen: Ei miehiä pidä ymmärtää, miehiä pitää RAKASTAA
Älä pilaa omaa oloasi vaikka miehes tekikin tyhmästi valehdellessaan. Nouse sen yläpuolelle ja näytä ukolles kuinka helmi nainen sitä kotona odottaa! :heart:

 

[voivoi]

ompa kauheaa jos miehesi juhlii joskus

 

[vieras]

Muuten, miksi täällä jokainen toitottaa, että anna miehen mennä, yksi ilta se vaan on. Eikö se ole muuten sama toisinpäinkin, mikä pakko se on mennä, yks ilta se vaan on?

Mun mies menee niin harvoin, että yleensä juuri silloin ei ole ollut esteitä. Joskus kyllä oli tilanteita, kun miehellä oli firma ja opiskelut kesken, että häntä ei muutamaan viikkoon näkynyt kotona vauvan (esikoisen) ollessa valveilla ja halusi lähteä vielä sitten jäkistä katsomaan vapaailtanaan, niin mä esitin vastalauseen. Jääkiekko on ja pysyy, otteluita tulee aina uusia mutta lapsen vauva-aikaa ei saa ikinä takaisin. Enkä mä nyt riemusta hihkunut kun jäin kahden pienen kanssa pidennetyksi viikonlopuksi kotiin miehen lähtiessä harrastuksiinsa. Toisella oli korvatulehdus, toisella keuhkoputkentulehdus. Jälkimmäinen pystyi nukkumaan sylissäni pystyasennossa, itse torkuin sohvalla. Mun mielestä aikuisen ois pitänyt ymmärtää pistää arvojärjestyksensä kuntoon puolison siitä huomauttamattakin. Meillä oli tosin niin tulehtuneet välit silloin muutenkin, että olisin varmaan ottanut eron sen vkl aikana, jos se ois kotiin jäänyt...

 

[hmm]

Minusta ap ei ole yhtään kohtuuton. Ajatelkaas nyt ite, pieni vauva, valvomiset, järkky väsymys ja siihen vielä valehtelija puoliso päälle. Kyllä on kelvoton äijänretale ja löytyisi kyllä kengänkuva kankusta jos minun puolisona olisi. :headwall:

 

[voi että]

oikeen isän veisit lapselta syystä että halusi kovasti päästä pikkujouluihin? Hienoa ajattelua taas, lapsesi varmasti arvostaa sua myöhemmin kun ei joutunut sen bilehirmun kanssa elämään. Miettisit vähän onko sussa jotain vikaa kun miehes joutuu sulle tollasesta valehtelemaan? Oikeesti, miks mieheltä pitää kieltää kaikki ilot kun ite on vauvan kanssa? Ei kannattais tehdä lapsia jos niitten kanssa oleminen on niin kamalaa. Nauttisit siitä että saat olla lapsesi kanssa! Miehesi jää paljosta paitsi ja sillä on syytä olla sulle kateellinen eikä suinkaan sun sille, varsinkaan yksien pikkujoulujen takia.

 

[bobo]

heheh, kuulostaa aika tutulle toi "sä oisit kuiteski kieltäny" meininki, sitä syyttelyä saat kuulla vielä monta kertaa, ja usko pois, tulet sinäkin syyttelemään äijääs siitä että oot vaan kotona lapsen kanssa yms...

pitää ymmärtää, että miehelle se vauva ei ole niin konkreettinen ku äidille, ja että vasta kun vauva on jotain vuoden ikänen, ni mies alkaa oikeesti tajuumaan et on sen isä.. tää on ihan tutkittu juttu!

suurin osa hommista jää aina äidille, vaikka olis kuinka mukana oleva isä.. ja mikä niihin menemisiin ja valehteluun tulee, niin niistäkin pääsee puhumalla, että istutte vaan alas ja keskustelette siitä, mikä on homman nimi, ja miten molemmat vois parantaa toistensa oloa ja antaa "tilaa" vapaa-ajan vietolle yms.. lapsi on niin aikaa vievä asia, ja siihen on sitouduttu koko loppu elämäksi, joten jos on tottunut menemään bilettämään useamminkin, niin nyt se jää, väkisinkin

munki mies oli pikkujouluissa viimeviikonloppuna, ja musta oli vaan ihanaa kun se sai mennä pitkästä aikaa, ja ku se tuli kotiin ni se selitti et kuinka kivaa sil oli yms

 

[vieras]

Jos vauva on nyt 2 kk niin iltaitkut on luultavasti pahimmillaan. Tiedän mitä se on, meilläkin oli koliikkilapsi, ja yksin ollessa siinä tahtoo nuppi levitä. Ap:lle lohdutukseksi että luultavasti tilanne on nyt pahimmillaan ja alkaa vähitellen hellittää lähiviikkoina. Meillä tasan 4 kk iässä mutta yleensä kai aiemmin. Koita saada ukkosi kanssa sopimus että tämän vaikeimman ajan viettäisi vapaa-aikansa kotona, mutta älä liian tiukalle vedä, on se hänellekin rankkaa. Olisi tosi hienoa jos saisit vauvan joskus vaikka mummolaan yöksi ja saisit itsekin levätä.

 

[dfjnf]

Peesi myös sille, että miehet ei ajattele niitä asioita samalla lailla. Eivätkä voikaan, koskapa eivät ole vauvan kanssa kotona ja lapsen hoitajana 24h. Ymmärrän kyllä pahan mielesi, mutta koeta katsoa asioita vähän kauempaa; myönnät itsekin olevasi väsynyt ja vauvan itku ahdistaa. Ja miehelläsi on myös paineita töistä ja yöt väsyttää. Joten anna mennä pikkujouluun, mutta sano kumminkin, että toivot jatkossa asiallista keskustelua ilman valehtelua. Ja sano myös että nyt kun perheessä on lapsi, voi tulla aikuisillekin tilanteita, että omista menoista on sitten joskus kyllä tingittävä ja oltava vaimon tukena kotona.

 

[ap]

No, ne olis ollut jo viime la ne pikkujoulut. Ei se sit menny, vaikka siinä vaihees mulle ois todellakin ollu ihan sama, mihin ois menny. Mua on petetty edellises suhtees, ni on vissiin jäänyt traumat siitäkin, ku aina epäilyttää kaikki.

Itken van täällä, ku kaikki ahdistaa.

 

[hup]

onko se muka niin että mies voi mennä minne lystää ja naisen on oltava aina vaan kotona, kyllä se isi on lapselle samanlainen vanhempi kuin äitikin ja puolisolle voisi antaa lepoaikaa olemalla apuna kotona...

 

[kotiäiti]

heheh, kuulostaa aika tutulle toi "sä oisit kuiteski kieltäny" meininki, sitä syyttelyä saat kuulla vielä monta kertaa, ja usko pois, tulet sinäkin syyttelemään äijääs siitä että oot vaan kotona lapsen kanssa yms...

pitää ymmärtää, että miehelle se vauva ei ole niin konkreettinen ku äidille, ja että vasta kun vauva on jotain vuoden ikänen, ni mies alkaa oikeesti tajuumaan et on sen isä.. tää on ihan tutkittu juttu!

suurin osa hommista jää aina äidille, vaikka olis kuinka mukana oleva isä.. ja mikä niihin menemisiin ja valehteluun tulee, niin niistäkin pääsee puhumalla, että istutte vaan alas ja keskustelette siitä, mikä on homman nimi, ja miten molemmat vois parantaa toistensa oloa ja antaa "tilaa" vapaa-ajan vietolle yms.. lapsi on niin aikaa vievä asia, ja siihen on sitouduttu koko loppu elämäksi, joten jos on tottunut menemään bilettämään useamminkin, niin nyt se jää, väkisinkin

munki mies oli pikkujouluissa viimeviikonloppuna, ja musta oli vaan ihanaa kun se sai mennä pitkästä aikaa, ja ku se tuli kotiin ni se selitti et kuinka kivaa sil oli yms

Täyspeesi, totta joka sana.

 

[Rieputarallaa]

No, enhän mä nyt oo ollu ihan oma itseni Ahdistaa, ku yksin saa muutenkin niin paljon olla. Ehkä olisin kieltänytkin menemästä.

Millä oikeudella sä kiellät aikuista ihmistä menemästä? Tuo on aika sairas lähtökohta jo, että puolison pitää valehdella siksi, kun tietää, ettei saisi LUPAA mennä. Tai en mä tiedä, musta suhteessa ei vaan pitäisi olla tällaista lupakäytäntöä, vaan puolisoiden pitäisi luottaa toistensa arvostelukykyyn.

Sikäli mä ymmärrän sun harmistuksesi valehtelusta, ja sen syynkin, miksi et olisi halunnut miehesi pikkujouluihin lähtevän. Mutta ei kai tää nyt oikeasti eron paikka ole, pikemminkin suhteen kasvun paikka? Ei yhteiselämästä tule mitään, jos toiseen ei voi luottaa - puolin ja toisin.

 

[dfjnf]

heheh, kuulostaa aika tutulle toi "sä oisit kuiteski kieltäny" meininki, sitä syyttelyä saat kuulla vielä monta kertaa, ja usko pois, tulet sinäkin syyttelemään äijääs siitä että oot vaan kotona lapsen kanssa yms...

pitää ymmärtää, että miehelle se vauva ei ole niin konkreettinen ku äidille, ja että vasta kun vauva on jotain vuoden ikänen, ni mies alkaa oikeesti tajuumaan et on sen isä.. tää on ihan tutkittu juttu!

suurin osa hommista jää aina äidille, vaikka olis kuinka mukana oleva isä.. ja mikä niihin menemisiin ja valehteluun tulee, niin niistäkin pääsee puhumalla, että istutte vaan alas ja keskustelette siitä, mikä on homman nimi, ja miten molemmat vois parantaa toistensa oloa ja antaa "tilaa" vapaa-ajan vietolle yms.. lapsi on niin aikaa vievä asia, ja siihen on sitouduttu koko loppu elämäksi, joten jos on tottunut menemään bilettämään useamminkin, niin nyt se jää, väkisinkin

Just näin!!

Ja väsymys saa aikaan ihme koivareita, yritä hillitä silti itsesi ja keskustella asioista asiallisella tasolla miehesi kanssa. Näitä on nähty niin monta, että mies alkaa vasta sitten "kiinnostua" vauvasta kun se on vähän isompi. Miehet kokee että se pieni käärö on vaan naisen juttu eivätkä itse osaa sen kanssa mitään tehdä. Meille on tulossa kohta kaksoset esikoisen lisäksi ja miehellä on nyt semmoinen paniikin omainen "nyt on mentävä vielä kun pääsee" vaihe. Huvittavaa seurata sivusta..

Vaan kun se väsymys mullekin päälle aikanaan iskee, niin tiedän kyllä tasan tarkkaan, ettei huvita enää. Äidiksi tulosta on jo oppinut sen verran, että pipo saattaa olla välillä vähän kiree.

 

[dfjnf]

No, ne olis ollut jo viime la ne pikkujoulut. Ei se sit menny, vaikka siinä vaihees mulle ois todellakin ollu ihan sama, mihin ois menny. Mua on petetty edellises suhtees, ni on vissiin jäänyt traumat siitäkin, ku aina epäilyttää kaikki.

Itken van täällä, ku kaikki ahdistaa.

Joo, been there. Mulla on kunnon mies, mutta silti kaikkien näiden vuosien jälkeen olen koko ajan hyvin ahdistunut jos mies joskus jossain on, koska pelkään vanhojen traumojen vuoksi.

Sen kanssa on opittava elämään, on opeteltava luottamaan ihmiseen uudestaan ja muistettava se, että exän teot eivät ole miehesi vika!

No, pikkujoulut on nyt siis ohi, mutta ota ihmeessä miehesi kanssa tämä asia puheeksi uudelleen ja selitä oma kantasi ja tunteesi rauhallisesti hänelle.