Mies suuttui, kun en suostu laittamaan 6kk ikäistä hoitoon

[Isä]

Itsehän juuri sanoit että nähtävästi vain vauva kiinnostaa äitiä eikä mies. Eli ei tarvinnut mun kääntää mitään, itse käänsit päälaelleen. Miten päättelet että äitiä ei isä kiinnosta?

Ja kun näin sanoin, niin se tarkoittaa yhtäkkiä tätä:

Itse totesit, että olisit itsekin suuttunut. Mikä ihme se on, että heti kun mies ehdottaa jotain niin pitää olla riemusta kankeana ja suostua kaikkeen mitä toinen ehdottaa. Nauttisitko sinä sitten siitä, että se teatterireissu ois pelkkää kidutusta sille äidille ja kotona huutavalle vauvalle? Hieno mies olet kun saat kiksejä siitä ja kuvittelet vielä parisuhteenkin paranevan.

????

 

[veiras]

Itsehän juuri sanoit että nähtävästi vain vauva kiinnostaa äitiä eikä mies. Eli ei tarvinnut mun kääntää mitään, itse käänsit päälaelleen. Miten päättelet että äitiä ei isä kiinnosta?

Ja kun näin sanoin, niin se tarkoittaa yhtäkkiä tätä:

Itse totesit, että olisit itsekin suuttunut. Mikä ihme se on, että heti kun mies ehdottaa jotain niin pitää olla riemusta kankeana ja suostua kaikkeen mitä toinen ehdottaa. Nauttisitko sinä sitten siitä, että se teatterireissu ois pelkkää kidutusta sille äidille ja kotona huutavalle vauvalle? Hieno mies olet kun saat kiksejä siitä ja kuvittelet vielä parisuhteenkin paranevan.

????

Tässä on kaksi eri vierasta kirjoittanut, tiedoksi sinulle. Mä kirjoitin tuon ylemmän tekstin en tuota alempaa.

 

[veiras]

voi kauheeta.eikö pulloo voi opetella?

Voi kauheeta kuule ei voi. Minä tahdon imettää ja sillä siisti. Se on minun valintani ja minun ratkaisuni. En todellakaan opeta pullolle ja ala ostella korvikkeita ja pestä pulloja. Tai pumpata. Minulla on aina steriilisti pakattua maitoa rinnat täynnä, sopivan lämpöisenä ja se on kaikenlisäksi ilmaista. Ei mitään helpompaa ja kätevämpää enkätodellakaan kolmen lapsen äitinä yhden teatterikeikan takia ala tehdä elämästäni vaikeampaa.

mä en ymmärrä näitä jotka ei voi koskaan joustaa.tai ajatella miestään.sympatiat miehellesi.

Minä ehdin ajatella miestäni monta, monta vuotta ennen esikoisen syntymää ja ehdin ajatella miestäni vielä monta vuotta, kun vauva on kasvanut isommaksi. Miksi mies ei voisi joustaa yhtä pientä aikaa, kun tuo vauva on pieni.

Ja sinä et tosiaan taida ymmärtää, että mitä tuollainen yhden päivän joustaminen tarkottaisi käytännössä täysimetetylle lapselle.

Tuskinpa yhtään mitään. Ei se lapsi mene siitä pilalle jos yhden päivän pullosta saa esim. sinun maitoasi.

Huokaus. Ei mene pilalle ei. Mutta kun imetys sujuu ja edessä olisi pulloon totuttamiurakka, joka on rankkaa niin äidille kuin vauvallekin, niin voiko syyttää äitiä jos ei halua siihen rumbaan alkaa? Vauvalle itkeminen rinnan perään tuottaa suurta pelkoa ja epävarmuutta. Onko se yksi reissu sen arvoinen sitten kun sitä ei halua niin vauva kuin äitikään?

Tässä tapauksessa ei ole ilmeisesti vielä edes kokeiltu, että olisiko se rankkaa vai helppoa. Sekin kun vaihtelee.

Turha maalailla piruja seinille, jos ei ole kokeillut.

Jos sitten parisuhteen hoitamista ei koe niin tärkeäksi, että kokeilisi, niin se on toinen juttu. Ja ihan oikeasti se ei välttämättä ole niin tärkeää.

Minä olisin edes kokeillut, enkä heti tyrmännyt ajatusta. Jos ei onnistuisi, niin ei sitten. Joku muu tekee toisella tavalla.

Jos äiti ei halua noin pitkäksi ajaksi eroon lapsesta, miksi edes aloittaa? Lapsi tottuu pulloon nopeasti jonka jälkeen rintaruokinta voi nopeastikin hankaloitua.

Toisekseen, kukaan ei ole snaonut etteikö tämä äiti haluaisi hoittaa suhdettaan jos ei halua juuri tälle tosi pitkälle reissulle lähteä.

 

[ap]

voi kauheeta.eikö pulloo voi opetella?

Voi kauheeta kuule ei voi. Minä tahdon imettää ja sillä siisti. Se on minun valintani ja minun ratkaisuni. En todellakaan opeta pullolle ja ala ostella korvikkeita ja pestä pulloja. Tai pumpata. Minulla on aina steriilisti pakattua maitoa rinnat täynnä, sopivan lämpöisenä ja se on kaikenlisäksi ilmaista. Ei mitään helpompaa ja kätevämpää enkätodellakaan kolmen lapsen äitinä yhden teatterikeikan takia ala tehdä elämästäni vaikeampaa.

mä en ymmärrä näitä jotka ei voi koskaan joustaa.tai ajatella miestään.sympatiat miehellesi.

Minä ehdin ajatella miestäni monta, monta vuotta ennen esikoisen syntymää ja ehdin ajatella miestäni vielä monta vuotta, kun vauva on kasvanut isommaksi. Miksi mies ei voisi joustaa yhtä pientä aikaa, kun tuo vauva on pieni.

Ja sinä et tosiaan taida ymmärtää, että mitä tuollainen yhden päivän joustaminen tarkottaisi käytännössä täysimetetylle lapselle.

Tuskinpa yhtään mitään. Ei se lapsi mene siitä pilalle jos yhden päivän pullosta saa esim. sinun maitoasi.

Huokaus. Ei mene pilalle ei. Mutta kun imetys sujuu ja edessä olisi pulloon totuttamiurakka, joka on rankkaa niin äidille kuin vauvallekin, niin voiko syyttää äitiä jos ei halua siihen rumbaan alkaa? Vauvalle itkeminen rinnan perään tuottaa suurta pelkoa ja epävarmuutta. Onko se yksi reissu sen arvoinen sitten kun sitä ei halua niin vauva kuin äitikään?

Tässä tapauksessa ei ole ilmeisesti vielä edes kokeiltu, että olisiko se rankkaa vai helppoa. Sekin kun vaihtelee.

Turha maalailla piruja seinille, jos ei ole kokeillut.

Jos sitten parisuhteen hoitamista ei koe niin tärkeäksi, että kokeilisi, niin se on toinen juttu. Ja ihan oikeasti se ei välttämättä ole niin tärkeää.

Minä olisin edes kokeillut, enkä heti tyrmännyt ajatusta. Jos ei onnistuisi, niin ei sitten. Joku muu tekee toisella tavalla.

Jos äiti ei halua noin pitkäksi ajaksi eroon lapsesta, miksi edes aloittaa? Lapsi tottuu pulloon nopeasti jonka jälkeen rintaruokinta voi nopeastikin hankaloitua.

Toisekseen, kukaan ei ole snaonut etteikö tämä äiti haluaisi hoittaa suhdettaan jos ei halua juuri tälle tosi pitkälle reissulle lähteä.

Joo minä en todellakaan halua olla erossa tuosta pienestä sanotaanko esim. 10 tuntia. En vaikka ei olisi ikinä rintaa syönytkään vaan saisi aina ruokansa pullosta. En ole todellakaan valmis jättämään pientä hoitoon paria tuntia pidemmäksi aikaa. Se että sinulle on ok joku muu niin koita hyväksyä, että toiset tahtoo omistautua vauvalle eri tavalla.

Ja todellakin parisuhdetta voi hoitaa myös vauvan ehdoilla.

 

[Isä]

Juu, siis ottamatta kantaa imetykseen tai teatteriin, ihmetyttää aika ajoin nämä kirjoitukset, joista kuultaa se ajatus, että vauva on äidin projekti, johon mies saa osallistua juuri sen verran kuin äidille sopii. Parisuhdetta hoidetaan myös sitten, kun se äidille sopii.

Minä, minun päätös, minun lapsi, minun parisuhde.

Näin miehenä ja isänä voin sanoa, että tälläiselta nämä jutut minun korvissa kuulostaa.

 

[anika harmaana]

voi kauheeta.eikö pulloo voi opetella?

Voi kauheeta kuule ei voi. Minä tahdon imettää ja sillä siisti. Se on minun valintani ja minun ratkaisuni. En todellakaan opeta pullolle ja ala ostella korvikkeita ja pestä pulloja. Tai pumpata. Minulla on aina steriilisti pakattua maitoa rinnat täynnä, sopivan lämpöisenä ja se on kaikenlisäksi ilmaista. Ei mitään helpompaa ja kätevämpää enkätodellakaan kolmen lapsen äitinä yhden teatterikeikan takia ala tehdä elämästäni vaikeampaa.

mä en ymmärrä näitä jotka ei voi koskaan joustaa.tai ajatella miestään.sympatiat miehellesi.

Minä ehdin ajatella miestäni monta, monta vuotta ennen esikoisen syntymää ja ehdin ajatella miestäni vielä monta vuotta, kun vauva on kasvanut isommaksi. Miksi mies ei voisi joustaa yhtä pientä aikaa, kun tuo vauva on pieni.

Ja sinä et tosiaan taida ymmärtää, että mitä tuollainen yhden päivän joustaminen tarkottaisi käytännössä täysimetetylle lapselle.

Tuskinpa yhtään mitään. Ei se lapsi mene siitä pilalle jos yhden päivän pullosta saa esim. sinun maitoasi.

Huokaus. Ei mene pilalle ei. Mutta kun imetys sujuu ja edessä olisi pulloon totuttamiurakka, joka on rankkaa niin äidille kuin vauvallekin, niin voiko syyttää äitiä jos ei halua siihen rumbaan alkaa? Vauvalle itkeminen rinnan perään tuottaa suurta pelkoa ja epävarmuutta. Onko se yksi reissu sen arvoinen sitten kun sitä ei halua niin vauva kuin äitikään?

Tässä tapauksessa ei ole ilmeisesti vielä edes kokeiltu, että olisiko se rankkaa vai helppoa. Sekin kun vaihtelee.

Turha maalailla piruja seinille, jos ei ole kokeillut.

Jos sitten parisuhteen hoitamista ei koe niin tärkeäksi, että kokeilisi, niin se on toinen juttu. Ja ihan oikeasti se ei välttämättä ole niin tärkeää.

Minä olisin edes kokeillut, enkä heti tyrmännyt ajatusta. Jos ei onnistuisi, niin ei sitten. Joku muu tekee toisella tavalla.

Jos äiti ei halua noin pitkäksi ajaksi eroon lapsesta, miksi edes aloittaa? Lapsi tottuu pulloon nopeasti jonka jälkeen rintaruokinta voi nopeastikin hankaloitua.

Toisekseen, kukaan ei ole snaonut etteikö tämä äiti haluaisi hoittaa suhdettaan jos ei halua juuri tälle tosi pitkälle reissulle lähteä.

Juu, kommentoin vain tähän pulloon totuttamisen vaikeuteen - en niinkään tähän alkuperäiseen asiaan. Kun ei se kaikilla tarkoita mitään huutorumbaa.

Eikä tietenkään tarvitse aloittaa, jos ei halua lapsesta eroon. Eikä tarvitse haluta ja parisuhdetta voi hoitaa miten haluaa. Mutta siitähän tässä on pohjimmiltaan kysymys. Mies ehdotti yhteistä aikaa, vaimo ilmoitti, että ei käy, mies loukkaantui.

En tietenkään tiedä, miten asiasta on keskusteltu, mutta minulle jäi aloituksesta se kuva, että ei siinä ole neuvoteltu tai etsitty kompromissia, vaan tyrmätty ehdotus suoraan.

Meillä on vauva, joka ei koskaan pulloa huolinut. Kokeiltiin muutaman kerran, koska mies toivoi, että olisimme päässeet yhdessä yhteisen harrastuksemme pariin. Emme päässeet, mutta yritinpähän edes. Vaikka itse en niin harrastuksen pariin suuremmin ollut kaivannutkaan vielä.

Joskus sitä vaan haluaa ilahduttaa puolisoaan.

 

[onneksi]

en ole tehnyt omasta äitydestäni enkä parisuhteestani tai sen hoitamisesta näin vaikeeta asiaa. Enkä ainakaan suutu, jos mieheni jotain yhteistä ehdottaa. Kompromissi on aina löydetty, niin että kaikkki on oltu tyytyväisiä. Kun ap kirjoittaa, ettei olla eroamassa tms niin kannattaa muistaa, että sen miehen kanssa sun on elettävä sittenkin kun ne lapset on muuttaneet toiselle puolen maata tai maapalloa ja käyvät muutaman kerran vuoteen. Ikävää jos ei olisi muuta yhteistä kuin lapset, niin ja muistot!

 

[vai isäkö sen pullotuksen opettaa ja pullot pesee?]

Juu, siis ottamatta kantaa imetykseen tai teatteriin, ihmetyttää aika ajoin nämä kirjoitukset, joista kuultaa se ajatus, että vauva on äidin projekti, johon mies saa osallistua juuri sen verran kuin äidille sopii. Parisuhdetta hoidetaan myös sitten, kun se äidille sopii.

Minä, minun päätös, minun lapsi, minun parisuhde.

Näin miehenä ja isänä voin sanoa, että tälläiselta nämä jutut minun korvissa kuulostaa.

Tajuatko isä miten rankkaa on olla kolmen lapsen kanssa kotona, joista nuorin on noin pieni? Silloin ei halua huudattaa pienintä tarkoituksella ja huuto siitä nousee jos pullolle aletaan opettaa.

 

[veiras]

Juu, siis ottamatta kantaa imetykseen tai teatteriin, ihmetyttää aika ajoin nämä kirjoitukset, joista kuultaa se ajatus, että vauva on äidin projekti, johon mies saa osallistua juuri sen verran kuin äidille sopii. Parisuhdetta hoidetaan myös sitten, kun se äidille sopii.

Minä, minun päätös, minun lapsi, minun parisuhde.

Näin miehenä ja isänä voin sanoa, että tälläiselta nämä jutut minun korvissa kuulostaa.

Onnekseni meillä on (ainakin toistaiseksi) ollut sellainen suhde, jossa vastuu lapsesta kannetaan yhdessä. Eli miehenkin mielestä tämä vauva-aika menee meidän rientojen edelle tärkeysjärjestyksessä. Tässä ketjussahan moni peräänkuuluttaa juuri sitä, että vauvan EI tulisi olla yksin naisen projekti vaan miehen tulisi vetää samaa köyttää äidin kanssa eikä aiheuttaa kitkaa vaatimalla kohtuuttomia teatterireissuja kesken vauva-ajan... Jos isä vaatimalla vaatii ja kiukuttelee asioita, jotka vaikeuttavat perheen arkea, hän ei silloin toimi vastuuntuntoisena vanhempana vaan itsekkäänä olentona. Ja yhäkään, vastuuntuntoinen vanhemmuus ei poista sitä asiaa etteikö parisuhdetta voisi hoitaa. Vauva-aikana sitä vain hoidetaan vauvan ehdoilla, ei isän tai äidin.

 

[Isä]

Juu, siis ottamatta kantaa imetykseen tai teatteriin, ihmetyttää aika ajoin nämä kirjoitukset, joista kuultaa se ajatus, että vauva on äidin projekti, johon mies saa osallistua juuri sen verran kuin äidille sopii. Parisuhdetta hoidetaan myös sitten, kun se äidille sopii.

Minä, minun päätös, minun lapsi, minun parisuhde.

Näin miehenä ja isänä voin sanoa, että tälläiselta nämä jutut minun korvissa kuulostaa.

Tajuatko isä miten rankkaa on olla kolmen lapsen kanssa kotona, joista nuorin on noin pieni? Silloin ei halua huudattaa pienintä tarkoituksella ja huuto siitä nousee jos pullolle aletaan opettaa.

Miksen tajuaisi? Ja miksei isä voisi pullotukseen opettaa ja peräti pullotkin pestä?

 

[hmm]

Juu, siis ottamatta kantaa imetykseen tai teatteriin, ihmetyttää aika ajoin nämä kirjoitukset, joista kuultaa se ajatus, että vauva on äidin projekti, johon mies saa osallistua juuri sen verran kuin äidille sopii. Parisuhdetta hoidetaan myös sitten, kun se äidille sopii.

Minä, minun päätös, minun lapsi, minun parisuhde.

Näin miehenä ja isänä voin sanoa, että tälläiselta nämä jutut minun korvissa kuulostaa.

Tajuatko isä miten rankkaa on olla kolmen lapsen kanssa kotona, joista nuorin on noin pieni? Silloin ei halua huudattaa pienintä tarkoituksella ja huuto siitä nousee jos pullolle aletaan opettaa.

Miksen tajuaisi? Ja miksei isä voisi pullotukseen opettaa ja peräti pullotkin pestä?

No jos tajuaisit, niin et varmaan vaatisi sitä äidiltä..

 

[amazigh]

ihmeelliseksi väännöksi tämä asia on mennyt. täysimetysaika ei ole kovin pitkä, jnka jälkeen lapsi on helpompi jättää hoitoon. jos täysimetys onnistuu ja äiti näin haluaa tehdä, miksi ihmeessä pitäisi "opettaa pullolle"? meillä ainakin vauvan täysimetysaikana on miehen kanssa retkeilty vauva mukana ja isommat lapset ovat olleet hoidossa. tosin meillä ei ole kiinnostusta baarielämään, joten ehkäpä se siksi onnistuukin.

 

[Isä]

Juu, siis ottamatta kantaa imetykseen tai teatteriin, ihmetyttää aika ajoin nämä kirjoitukset, joista kuultaa se ajatus, että vauva on äidin projekti, johon mies saa osallistua juuri sen verran kuin äidille sopii. Parisuhdetta hoidetaan myös sitten, kun se äidille sopii.

Minä, minun päätös, minun lapsi, minun parisuhde.

Näin miehenä ja isänä voin sanoa, että tälläiselta nämä jutut minun korvissa kuulostaa.

Tajuatko isä miten rankkaa on olla kolmen lapsen kanssa kotona, joista nuorin on noin pieni? Silloin ei halua huudattaa pienintä tarkoituksella ja huuto siitä nousee jos pullolle aletaan opettaa.

Miksen tajuaisi? Ja miksei isä voisi pullotukseen opettaa ja peräti pullotkin pestä?

No jos tajuaisit, niin et varmaan vaatisi sitä äidiltä..

Siis mitä vaatisin äidiltä?

 

[Noppis]

No mutta hei, sun miehes sentään suunnittelee jotain kahdenkeskistä sun kanssas. Veikkaisin, että aika moni on siitä kateellinen.

Tietenkin tässä asiassa saat pitää pääsi, mutta ole nyt onnellinen siitä, että miehesi sentään HALUAA lähteä kanssasi teatteriin. Noista käytännön asioista ja siitä mikä on mahdollista ja mikä ei, miehet ei tajua mitään... ei siitä kannata olla niille vihainen.

 

[nöppönen]

Miksen tajuaisi? Ja miksei isä voisi pullotukseen opettaa ja peräti pullotkin pestä?

mitenhän se ap:n tapaksessa noin käytännössä onnistuisi jos mies tekee 10h työpäivää ja harrastaa päälle?

 

[veiras]

Juu, siis ottamatta kantaa imetykseen tai teatteriin, ihmetyttää aika ajoin nämä kirjoitukset, joista kuultaa se ajatus, että vauva on äidin projekti, johon mies saa osallistua juuri sen verran kuin äidille sopii. Parisuhdetta hoidetaan myös sitten, kun se äidille sopii.

Minä, minun päätös, minun lapsi, minun parisuhde.

Näin miehenä ja isänä voin sanoa, että tälläiselta nämä jutut minun korvissa kuulostaa.

Tajuatko isä miten rankkaa on olla kolmen lapsen kanssa kotona, joista nuorin on noin pieni? Silloin ei halua huudattaa pienintä tarkoituksella ja huuto siitä nousee jos pullolle aletaan opettaa.

Miksen tajuaisi? Ja miksei isä voisi pullotukseen opettaa ja peräti pullotkin pestä?

Koska tämä isä on ap:n mukaan pois kotoa joka päivä kymmenen tuntia ja päälle menot ja harrastukset. Vaikka isä viikonloppuna pari pulloa pesaisikin, niin siitäpä ei arjessa paljon apua olisi...... Ap sanoo hoitavansa vauvan 97% yksin. Minunkin mielestäni on silloin tärkeää että arki sujuu jouhevasti juuri äidin kannalta. Vai mitä?

 

[ap]

voi kauheeta.eikö pulloo voi opetella?

Voi kauheeta kuule ei voi. Minä tahdon imettää ja sillä siisti. Se on minun valintani ja minun ratkaisuni. En todellakaan opeta pullolle ja ala ostella korvikkeita ja pestä pulloja. Tai pumpata. Minulla on aina steriilisti pakattua maitoa rinnat täynnä, sopivan lämpöisenä ja se on kaikenlisäksi ilmaista. Ei mitään helpompaa ja kätevämpää enkätodellakaan kolmen lapsen äitinä yhden teatterikeikan takia ala tehdä elämästäni vaikeampaa.

mä en ymmärrä näitä jotka ei voi koskaan joustaa.tai ajatella miestään.sympatiat miehellesi.

Minä ehdin ajatella miestäni monta, monta vuotta ennen esikoisen syntymää ja ehdin ajatella miestäni vielä monta vuotta, kun vauva on kasvanut isommaksi. Miksi mies ei voisi joustaa yhtä pientä aikaa, kun tuo vauva on pieni.

Ja sinä et tosiaan taida ymmärtää, että mitä tuollainen yhden päivän joustaminen tarkottaisi käytännössä täysimetetylle lapselle.

Tuskinpa yhtään mitään. Ei se lapsi mene siitä pilalle jos yhden päivän pullosta saa esim. sinun maitoasi.

Huokaus. Ei mene pilalle ei. Mutta kun imetys sujuu ja edessä olisi pulloon totuttamiurakka, joka on rankkaa niin äidille kuin vauvallekin, niin voiko syyttää äitiä jos ei halua siihen rumbaan alkaa? Vauvalle itkeminen rinnan perään tuottaa suurta pelkoa ja epävarmuutta. Onko se yksi reissu sen arvoinen sitten kun sitä ei halua niin vauva kuin äitikään?

Tässä tapauksessa ei ole ilmeisesti vielä edes kokeiltu, että olisiko se rankkaa vai helppoa. Sekin kun vaihtelee.

Turha maalailla piruja seinille, jos ei ole kokeillut.

Jos sitten parisuhteen hoitamista ei koe niin tärkeäksi, että kokeilisi, niin se on toinen juttu. Ja ihan oikeasti se ei välttämättä ole niin tärkeää.

Minä olisin edes kokeillut, enkä heti tyrmännyt ajatusta. Jos ei onnistuisi, niin ei sitten. Joku muu tekee toisella tavalla.

Jos äiti ei halua noin pitkäksi ajaksi eroon lapsesta, miksi edes aloittaa? Lapsi tottuu pulloon nopeasti jonka jälkeen rintaruokinta voi nopeastikin hankaloitua.

Toisekseen, kukaan ei ole snaonut etteikö tämä äiti haluaisi hoittaa suhdettaan jos ei halua juuri tälle tosi pitkälle reissulle lähteä.

Juu, kommentoin vain tähän pulloon totuttamisen vaikeuteen - en niinkään tähän alkuperäiseen asiaan. Kun ei se kaikilla tarkoita mitään huutorumbaa.

Eikä tietenkään tarvitse aloittaa, jos ei halua lapsesta eroon. Eikä tarvitse haluta ja parisuhdetta voi hoitaa miten haluaa. Mutta siitähän tässä on pohjimmiltaan kysymys. Mies ehdotti yhteistä aikaa, vaimo ilmoitti, että ei käy, mies loukkaantui.

En tietenkään tiedä, miten asiasta on keskusteltu, mutta minulle jäi aloituksesta se kuva, että ei siinä ole neuvoteltu tai etsitty kompromissia, vaan tyrmätty ehdotus suoraan.

Meillä on vauva, joka ei koskaan pulloa huolinut. Kokeiltiin muutaman kerran, koska mies toivoi, että olisimme päässeet yhdessä yhteisen harrastuksemme pariin. Emme päässeet, mutta yritinpähän edes. Vaikka itse en niin harrastuksen pariin suuremmin ollut kaivannutkaan vielä.

Joskus sitä vaan haluaa ilahduttaa puolisoaan.

Jos olisit lukenut kunnolla niin huomaisit, että olen maininnut sanoneeni miehelle, että voidaan toki tehdä jotain kunhan vauva on mahdollista huomioida siinä.

 

[Isä]

Juu, siis ottamatta kantaa imetykseen tai teatteriin, ihmetyttää aika ajoin nämä kirjoitukset, joista kuultaa se ajatus, että vauva on äidin projekti, johon mies saa osallistua juuri sen verran kuin äidille sopii. Parisuhdetta hoidetaan myös sitten, kun se äidille sopii.

Minä, minun päätös, minun lapsi, minun parisuhde.

Näin miehenä ja isänä voin sanoa, että tälläiselta nämä jutut minun korvissa kuulostaa.

Tajuatko isä miten rankkaa on olla kolmen lapsen kanssa kotona, joista nuorin on noin pieni? Silloin ei halua huudattaa pienintä tarkoituksella ja huuto siitä nousee jos pullolle aletaan opettaa.

Niin, turha tässä on tuoda esiin mies/isä -näkökulmaa tähän(kään) asiaan. Näin voimakkaan hyökkäyksen edessä sitä tulee sellainen fiilis, että vain äidin tunteilla yms on merkitystä. Isä saa jäädä statistin osaan, eräänlaiseksi kodinhoitajaksi jolla ei ole sijaa äidin lapsiprojektissa.

Ja kun jotain ääneen sanoo, niin seuraavaksi on sika, joka ajattelee elämäänsä vain oman napansa ja kullinsa ehdoilla.

 

[kuulostaa]

vähän siltä, että ap haluaakin hoitaa vauvansa 97% yksin. Isä ei kelpaa, siihen eikä tähän. Minun vauva, lapset, parisuhde. Valitettavaa, mutta siltä se kuulostaa joten komppaan nimim. Isän ajatuksia, vaikka äiti olenkin.

 

[vieras]

Juu, siis ottamatta kantaa imetykseen tai teatteriin, ihmetyttää aika ajoin nämä kirjoitukset, joista kuultaa se ajatus, että vauva on äidin projekti, johon mies saa osallistua juuri sen verran kuin äidille sopii. Parisuhdetta hoidetaan myös sitten, kun se äidille sopii.

Minä, minun päätös, minun lapsi, minun parisuhde.

Näin miehenä ja isänä voin sanoa, että tälläiselta nämä jutut minun korvissa kuulostaa.

Tajuatko isä miten rankkaa on olla kolmen lapsen kanssa kotona, joista nuorin on noin pieni? Silloin ei halua huudattaa pienintä tarkoituksella ja huuto siitä nousee jos pullolle aletaan opettaa.

Niin, turha tässä on tuoda esiin mies/isä -näkökulmaa tähän(kään) asiaan. Näin voimakkaan hyökkäyksen edessä sitä tulee sellainen fiilis, että vain äidin tunteilla yms on merkitystä. Isä saa jäädä statistin osaan, eräänlaiseksi kodinhoitajaksi jolla ei ole sijaa äidin lapsiprojektissa.

Ja kun jotain ääneen sanoo, niin seuraavaksi on sika, joka ajattelee elämäänsä vain oman napansa ja kullinsa ehdoilla.

Ei vaan, tässä tapauksessa se isähän ei tee kotona paljonkaan koska on pois 10 tuntia päivässä plus menot. Todellakin jos äiti hoitaa lähes 100% niin silloin äidin tunteet arjen sujumisesta kotona OVAT tärkeämmät kuin miehen. Mies vaan kotiin hoitamaan niin sa sitten tehdä omat ratkaisunsa siitä miten hommat hoituu jouhevimmin. Tässä ei nyt puhuta kaikista maailman isistä, mutta yhtymäkohtia on helppo tietysti hakea kun on muitakin pareja joissa isä käy töissä ja on pitkään joka päivä pois.

 

[vieras]

vähän siltä, että ap haluaakin hoitaa vauvansa 97% yksin. Isä ei kelpaa, siihen eikä tähän. Minun vauva, lapset, parisuhde. Valitettavaa, mutta siltä se kuulostaa joten komppaan nimim. Isän ajatuksia, vaikka äiti olenkin.

Sullekin vielä että ap sanoo isän olevan poissa pitkät päivät. Miten siinä annat isän hoitaa täysipainoisesti, jos toinen ei ole juuri paikalla?

 

[nöppönen]

vähän siltä, että ap haluaakin hoitaa vauvansa 97% yksin. Isä ei kelpaa, siihen eikä tähän. Minun vauva, lapset, parisuhde. Valitettavaa, mutta siltä se kuulostaa joten komppaan nimim. Isän ajatuksia, vaikka äiti olenkin.

mistä sä tällaisen käsityksen saat? mä taas ymmärsin että on vähän liikaa poies kotoa ap:n mielestä.

 

[sockervadd]

Mä olin jo tulossa laittamaan vihaista tekstiä ettei päivähoitoon laiteta 6kk ikäistä

Mutta tässä mä olen kyllä miehesi puolella. En lainkaan ihmettele miksi pikkulasten vanhemmat eroaa (tai mies juoksee vieraissa), kun äiti on niin kiinni lapsissa ettei muista koko miestä ja parisuhdetta (jota myöskin täytyy hoitaa).

 

[ap]

vähän siltä, että ap haluaakin hoitaa vauvansa 97% yksin. Isä ei kelpaa, siihen eikä tähän. Minun vauva, lapset, parisuhde. Valitettavaa, mutta siltä se kuulostaa joten komppaan nimim. Isän ajatuksia, vaikka äiti olenkin.

Kuule halusin tai en niin minun on ne hoidettava. Mies lähtee töihin aamulla klo 8:30 ja tulee AIKAISINTAAN kotiin klo 18:30. Todella usein se menee jopa paljonkin yli sen. Eli kyllä se on kuule minun hoidettavana ihan ilman mitään minunminunminun-juttujani. Ja koska mies joka välissä jaksaa korostaa sitä miten tärkeää hänen on työn lisäksi myös saatava harrastaa niin se tarkoittaa sitä, että noiden työpäivien lisäksi minä hoidan lapsia paljon myös muutenkin yksinäni.

Ja huom! Minä en edes valita! Mutta siitä kyllä valitan, jos väen vängällä pitäisi tehdä tämä toimiva arki jotenkin vaikeaksi.

 

[vieras]

Mä olin jo tulossa laittamaan vihaista tekstiä ettei päivähoitoon laiteta 6kk ikäistä

Mutta tässä mä olen kyllä miehesi puolella. En lainkaan ihmettele miksi pikkulasten vanhemmat eroaa (tai mies juoksee vieraissa), kun äiti on niin kiinni lapsissa ettei muista koko miestä ja parisuhdetta (jota myöskin täytyy hoitaa).

Ja jota ei siis voi hoitaa vauvan ehdoilla? Kun lapsia hankkii niin pitää tiedostaa, että se vauva on se numero yksi ja parisuhde tulee sitten kakkosena ja sitä hoidetaan sen vauvan ehdoilla.