Mies petti ja jätti toisen takia

[Star123]

Miten tästä tuskasta pääsee ikinä yli?? Takana yli 20 vuoden parisuhde, kaksi ihanaa lasta. Nuoruudesta asti ollaan oltu yhdessä. Olen ollut varsinainen hyväuskoinen idiootti kun olen antanut anteeksi jo kaksi pettämistä aikaisemmin. Halusin aina uskoa että minä ja perhe ollaan lopulta tärkeämmät ja mies vakuutteli rakkauttaan ja katui....ja paljon hyviä ja onnellisia aikoja on ollut välissä.

Kolmas suhde lopulta kaatoi veneen. Aloin jo talvella epäilemään että mies pettää mutta myönsi lopulta vasta vähän aikaa sitten. Ja halusi erota kun on niin rakastunut siihen toiseen naiseen. En tosin itsekkäään olisi enää jaksanut.

Tuntuu niin paskalta. Vihaan niin sitä toista naista ja miestäni. En kestä ajatella niitä yhdessä. Säälin lapsiani jotka ei saa kasvaa ydinperheessä. Vihaan itseäni ja hyväuskoisuuttani. Miten ikinä tästä voi toipua? Miten arvottomalta ja petetyltä tuntuukaan.

 

[viisikymppinen isoäiti]

ole vain tyytyväinen kun eroon pääsit tuosta paskasta. pettää se tuota toistakin kunhan alkuhuuma menee ohi. ei tuosta ole uskollista miestä kenellekään.

 

[vierailija]

Jatkat elämässäsi eteenpäin. Ei kait sitä muuten pääsekkää. Vähän aikaa kiukuttaa mut kohta huomaat että hyvä kun lähti.

 

[vierailija]

ole vain tyytyväinen kun eroon pääsit tuosta paskasta. pettää se tuota toistakin kunhan alkuhuuma menee ohi. ei tuosta ole uskollista miestä kenellekään.

Kiitos! Tätä koitan ajatella.... pyörii päässä että kuinkahan monta muutakin on ollut, mistä ei ole jäänyt kiinni....

 

[viisikymppinen isoäiti]

Kiitos! Tätä koitan ajatella.... pyörii päässä että kuinkahan monta muutakin on ollut, mistä ei ole jäänyt kiinni....

kokemuksesta voin sanoo että jätä se sika, niin tulet onnelliseksi

 

[vierailija]

Jatkat elämässäsi eteenpäin. Ei kait sitä muuten pääsekkää. Vähän aikaa kiukuttaa mut kohta huomaat että hyvä kun lähti.

Ei kai sitten niin.... tällä hetkellä vaan tuntuu et tekis mieli heitellä kivellä miehen autoa. Ottaa niin sydämestä tämä juttu.

 

[vierailija]

Nyt keskityt itsesi ja lapsiesi hyvinvointiin. Lapset ja arki vie eteenpäin, asiat järjestyvät vaikka nyt kaikki näyttää ja tuntuu kaoottiselta. Jos mahdollista, niin puhu puhu ja puhu asiasta. Luottoystävälle tai terapeutille, käy muutaman kerran terapeutilla puhumassa, niin saat jäsennystä ajatuksiisi, pahan olosi sanoitetuksi sekä ihan konkreettisiakin neuvoja, miten mennä seuraavaan päivään. Arki vie mukanaan lapsien kanssa kyllä ja tulet huomaamaan, että selviät, pärjäät ja elät elämääsi eteenpäin. Pidä huoli siitä, ettet katkeroidu kuitenkaan, sillä se vie voimasi kokonaan eikä tuo mitään hyvää tullessaan. Sinä selviät kyllä!

 

[vierailija]

Paskassa suhteessa on turha roikkua.

 

[vierailija]

Nyt keskityt itsesi ja lapsiesi hyvinvointiin. Lapset ja arki vie eteenpäin, asiat järjestyvät vaikka nyt kaikki näyttää ja tuntuu kaoottiselta. Jos mahdollista, niin puhu puhu ja puhu asiasta. Luottoystävälle tai terapeutille, käy muutaman kerran terapeutilla puhumassa, niin saat jäsennystä ajatuksiisi, pahan olosi sanoitetuksi sekä ihan konkreettisiakin neuvoja, miten mennä seuraavaan päivään. Arki vie mukanaan lapsien kanssa kyllä ja tulet huomaamaan, että selviät, pärjäät ja elät elämääsi eteenpäin. Pidä huoli siitä, ettet katkeroidu kuitenkaan, sillä se vie voimasi kokonaan eikä tuo mitään hyvää tullessaan. Sinä selviät kyllä!

Kiitos lohduttavista sanoista! Täytyy vaan koittaa selvitä päivä kerrallaan. Muutama terapiakäynti voisi olla kohdallaan, pariterapiassa käytiin joskus aikoinaan mutta mies ei sitoutunut kunnolla niihin. Nyt kun olen yksin niin niistä voisi olla apua. Onneksi lapset jää mun luo pääosin, niiden kanssa päivä menee nopeammin. Heti kun olen yksin alkaa seinät kaatumaan päälle....

 

[Star123]

Paskassa suhteessa on turha roikkua.

Näinhän se on. Osaa sitä näköjään olla hullu kun uskoo ja toivoo ihmeitä. Ehkä totuin vaan paskaan kohteluun, siitä tuli normaalia.

 

[vierailija]

Miten tästä tuskasta pääsee ikinä yli?? Takana yli 20 vuoden parisuhde, kaksi ihanaa lasta. Nuoruudesta asti ollaan oltu yhdessä. Olen ollut varsinainen hyväuskoinen idiootti kun olen antanut anteeksi jo kaksi pettämistä aikaisemmin. Halusin aina uskoa että minä ja perhe ollaan lopulta tärkeämmät ja mies vakuutteli rakkauttaan ja katui....ja paljon hyviä ja onnellisia aikoja on ollut välissä.

Kolmas suhde lopulta kaatoi veneen. Aloin jo talvella epäilemään että mies pettää mutta myönsi lopulta vasta vähän aikaa sitten. Ja halusi erota kun on niin rakastunut siihen toiseen naiseen. En tosin itsekkäään olisi enää jaksanut.

Tuntuu niin paskalta. Vihaan niin sitä toista naista ja miestäni. En kestä ajatella niitä yhdessä. Säälin lapsiani jotka ei saa kasvaa ydinperheessä. Vihaan itseäni ja hyväuskoisuuttani. Miten ikinä tästä voi toipua? Miten arvottomalta ja petetyltä tuntuukaan.

Voimia

 

[vierailija]

Tsemppiä! Kyllä sä pärjäät.