Mies on pilannut lapset kun ei halua asettaa rajoja

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Just just, yritin kertoa että vaikeistakin asioista voi päästä yli ja kasvaa, jos siihen on muut kyenneet niin siihen voit sinäkin kyetä.

Toki jos sä haluat voisin heittäytyä ilkeäks ja alkaa vastailemaan sulle sun tyylillä. Miten on?

Tai sitten annan olla, keskustele sitten sellasen kanssa joka vaan mielistelee.
No hyvä ettet mielistele. En sitä kaipaa. Mä en nähnyt tuota kertomisena, että tästä voi päästä yli ja eteenpäin. Sun tilantees on voinut olla aivan erilainen ja erisyistä.
ap
 
Kultuurierot ovat liian suuret sun mittariin, luulisin. Nyt ne lapset ovat sun miehen vastuulla, eikä sun tarvitse edes ajatella niitä. Koita ymmärtää, et elämää eletään tässä ja nyt - etkä voi elää sitä omaa lapsuudenunelmaa omien lasten kautta, et koskaan, vaikka mitä teet, koska heillä on OMA elämä, jonka kuuluukin kulkea omia polkujaan. Miehen ymmärrykseen et enää voi vaikutaa mitenkään. Jos hän ei kykene viettämään aikaa lasten kans, et mahda enää mitään. Siksi elämässä tehdään usein hienosäätöjä, käytännössä kompromisseja.

Katsopa Tiinan elämää Suomessa 1950-luvulla. Siinä on hyviä oppeja kaikille ikäpolville(y)

Katso niin, kuin olisit se Tiina, eikä elokuvan käsikirjoittaja tai joku kärpänen katossa:cool:
toistan...
 
"Miehen ymmärrykseen ei voi vaikuttaa mitenkään". Hmmm. Olen tästä hieman eri mieltä. Mun mies ei ole tyhmä. Tosin se, miten miehen ymmärrykseen voisi vaikuttaa is beyond me.
ap
 
Olen melko varma, että kenen tahansa ymmärrykseen voi vaikuttaa, mutta pitää tietenkin löytää ne oikeat, ymmärrystä kasvattavat motiivit toisen alkaa ajatella asioita eri lailla. Se on haastavaa kelle tahansa.
ap
 
Ehkä olet tottunut manipuloimaan häntä aiemmin, mut hän on sen huomannut? Lopeta pelaaminen ihmisten mielillä. Katso se Tiina!
---Mut nyt lähden saunaan.
En manipuloi :) Ymmärryksen kasvaminen ei ole pelaamista kenenkään mielellä. Miksi se pelottaa sinua? Joutuisitko joissain tapauksissa havaitsemaan, että jokin, mistä olet syyttänyt toisia, olisikin itsesi vastuulla? (Nyt en viittaa mihinkään ketjussa kertomaani, mieheeni tms. vaan aivan yleisellä tasolla: niinkin voi käydä :) )
ap
 
En manipuloi :) Ymmärryksen kasvaminen ei ole pelaamista kenenkään mielellä. Miksi se pelottaa sinua? Joutuisitko joissain tapauksissa havaitsemaan, että jokin, mistä olet syyttänyt toisia, olisikin itsesi vastuulla? (Nyt en viittaa mihinkään ketjussa kertomaani, mieheeni tms. vaan aivan yleisellä tasolla: niinkin voi käydä :) )
ap
Mitä sun mielestä tarkoittaa PELOTTAA? Ei minua mikään PELOTA!
 
Ap. Olet sekaisin kuin seinäkello :-)
Ehkä olisi parasta erota ja antaa sen lapsia kestävän miehen hoitaa niitä lapsia suurimman osan ajasta.
Ellet kykene joka toinen viikonloppu ottamaan lapsia luoksesi (mikä kai yleensä etävanhemmilla on tapana), vaan kiukuttelet että sinulla tulisi olla oikeus nähdä lapsia vain silloin kun haluat muutaman tunnin kerrallaan, voisi olla parempi että katoat heidän elämästään kokonaan, siksi kunnes saat hoideltua pääsi kuntoon.
Ihailen miestäsi, että hän on jaksanut vaatimustesi ja lastenhoidon ristipaineessa säilyttää oman mielenterveytensä siinä määrin, että pystyy hoitamaan lapsianne näköjään myös aivan yksin.
Ehkä miehessäsikin on jotain vikaa, liian lepsujen kasvatusperiaatteidensa vuoksi, mutta mieluummin vaikka sitten niin kuin yliherkkä vain itseään ajatteleva, omissa ongelmissaan, kaikkia muita elämässään lapsuudestaan lähtien syyttävä, tunteeton äiti sekoittamassa pakkaa vielä entistä pahemmaksi.
 
Ap. Olet sekaisin kuin seinäkello :)
Ehkä olisi parasta erota ja antaa sen lapsia kestävän miehen hoitaa niitä lapsia suurimman osan ajasta.
Ellet kykene joka toinen viikonloppu ottamaan lapsia luoksesi (mikä kai yleensä etävanhemmilla on tapana), vaan kiukuttelet että sinulla tulisi olla oikeus nähdä lapsia vain silloin kun haluat muutaman tunnin kerrallaan, voisi olla parempi että katoat heidän elämästään kokonaan, siksi kunnes saat hoideltua pääsi kuntoon.
Ihailen miestäsi, että hän on jaksanut vaatimustesi ja lastenhoidon ristipaineessa säilyttää oman mielenterveytensä siinä määrin, että pystyy hoitamaan lapsianne näköjään myös aivan yksin.
Ehkä miehessäsikin on jotain vikaa, liian lepsujen kasvatusperiaatteidensa vuoksi, mutta mieluummin vaikka sitten niin kuin yliherkkä vain itseään ajatteleva, omissa ongelmissaan, kaikkia muita elämässään lapsuudestaan lähtien syyttävä, tunteeton äiti sekoittamassa pakkaa vielä entistä pahemmaksi.
Höpö höpö, tietenkään en katoa. Tämäkin tilanne on parempi kuin se olisi. Haluaisin vain tämän nykyistä paremmaksi, kuten aina. Sitä haluaa parantaa, ei luovuttaa, kuten sä neuvot. Luuseri.
ap
 
Olen melko varma, että kenen tahansa ymmärrykseen voi vaikuttaa, mutta pitää tietenkin löytää ne oikeat, ymmärrystä kasvattavat motiivit toisen alkaa ajatella asioita eri lailla. Se on haastavaa kelle tahansa.
ap
Siis sun tehtävä olisi elää niin, et sun lapsilla olisi hyvä tulevaisuus, puhdas ympäristö, puhdasta ruokaa riittävästi ja siedettävä tulevaisuus. Miten siihen aikasi käytät, riippuu tästä päivästä, jopa yksittäisistä ajatuksista. Ei se ole haaste, vaan aitoa tekemistä. Siellä ruudun toisella puolella ei taida tapahtua yhtään mitään?

Onneksi sun miehellä on oikea asenne, lapsilla ei ole hätää.
 
Siis sun tehtävä olisi elää niin, et sun lapsilla olisi hyvä tulevaisuus, puhdas ympäristö, puhdasta ruokaa riittävästi ja siedettävä tulevaisuus. Miten siihen aikasi käytät, riippuu tästä päivästä, jopa yksittäisistä ajatuksista. Ei se ole haaste, vaan aitoa tekemistä. Siellä ruudun toisella puolella ei taida tapahtua yhtään mitään?

Onneksi sun miehellä on oikea asenne, lapsilla ei ole hätää.
Noilla asioilla ei ole kovinkaan paljon tekemistä sen kanssa, millaiseksi heidän elämänsä muodostuu, voi jeesus. Ja siis olen ekotietoinen, mitä sitten? :ROFLMAO:
ap
 
Tällälailla vielä kun mies välttelee vastuunottoa riidat siitä paljonko jaksan olla lasten kanssa kaatuvat LASTEN niskaan. Esim. lapsi soittaa ja kinuaa mua sinne tai tulla luokseni. Se ei käy. Rajoja oppimaton lapsi ei usko, ja kinuaminen jatkuu.
En räjähdä lapselle, mutta ei ole kaukana. Mieli tekisi. Haluan saada sen kinuamisen loppumaan NYT. Siinä paikassa. Heti. Lapsen pitää uskoa, kun hänelle sanotaan, että nyt ei sovi, mutta eihän se lapsi mitään ymmärrä, kun miehen mielestä "sallikaa lasten tulla" ja ikinä ei ole mitään syytä opettaa heille rajoja, että EI KINUTA! Äiti ei hitto soikoon halua kuunnella sitä!
ap
 
Jos suljen lopulta vain luurin, koen pahoittavani lapsen mielen. Enkä osaa lohduttaa. Lapsihan toimi väärin, koska kinusi. Ei sellaisesta lohdutella. Vaikka ehkä tarttis. Koska pahoittuuhan se lapsen mieli. Mutta en kykene lohduttamaan kun mua raivostuttaa niin hirveästi se, ettei ollut kinuamatta.
ap
 
Sun lapsella on ikävä, siksi hän kinuaa. En anna mitään neuvoja kuinka saada tilanne muuttumaan, koska teit jo selväksi ettet a) kaipaa neuvoja koska tiedät tilanteen paremmin (mikä on toki totta, sillä niin tiiätkin) ja b) Huomasin jo aikaa sitten että mitä tahansa sulle koitti neuvoa, otit ne vähättelynä jne...

Mutta sun lapsi ''kinuaa'' sua luokseen, koska kaipaa äitiään...eikä se ole lapselta väärin, kaivata.
Sinuna olisin huolissani sinä päivänä kun hän lakkaa kinuamasta sinua luokseen.
 
Sun lapsella on ikävä, siksi hän kinuaa. En anna mitään neuvoja kuinka saada tilanne muuttumaan, koska teit jo selväksi ettet a) kaipaa neuvoja koska tiedät tilanteen paremmin (mikä on toki totta, sillä niin tiiätkin) ja b) Huomasin jo aikaa sitten että mitä tahansa sulle koitti neuvoa, otit ne vähättelynä jne...

Mutta sun lapsi ''kinuaa'' sua luokseen, koska kaipaa äitiään...eikä se ole lapselta väärin, kaivata.
Sinuna olisin huolissani sinä päivänä kun hän lakkaa kinuamasta sinua luokseen.
Niin no... minusta taas jos ei kinuaisi voisin kuvitella, että ymmärtää, miten ikävälle se minusta tuntuu. Niin mun äitini kuvitteli, kun kasvatti minua.
ap
 
Sun lapsella on ikävä, siksi hän kinuaa. En anna mitään neuvoja kuinka saada tilanne muuttumaan, koska teit jo selväksi ettet a) kaipaa neuvoja koska tiedät tilanteen paremmin (mikä on toki totta, sillä niin tiiätkin) ja b) Huomasin jo aikaa sitten että mitä tahansa sulle koitti neuvoa, otit ne vähättelynä jne...

Mutta sun lapsi ''kinuaa'' sua luokseen, koska kaipaa äitiään...eikä se ole lapselta väärin, kaivata.
Sinuna olisin huolissani sinä päivänä kun hän lakkaa kinuamasta sinua luokseen.
Enkä mä tietenkään sanokaan, että on väärin kaivata. Mutta kinuaminen on kauheaa.
ap
 
Ja voin kyllä sanoa, että mä en pienenä kinutessani ajatellut, tuntuiko se vanhemmistani kauhealta vai ei. Jos he olisivat OIKEASTI halunneet, että senkin osaan ottaa huomioon,,kuin pieni aikuinen, se olisi ollut heidän vastuullaan opettaa SE minulle. Mutta eivätpä osanneet. Isä ei siitä mua syyttänyt, mutta äiti kyllä syytti. Että olen loukannut häntä käytökselläni. vaikka itse ei osannut kasvattaa siten kuin toivoi.
ap
 

Yhteistyössä