Mies on pilannut lapset kun ei halua asettaa rajoja

[vierailija]

Ja siis itsekin oon, koska en taas pysty, mutta mä sentään ymmärrän rajojen merkityksen, mies ei. Eli ne auttavat päiväjärjestyksessä, opiskelussa, itsehillinnässä, siinä, etteivät lapset kuormita vanhempia liikaa jne.
Mies on suvainnut lapsia juuri sellaisina kuin nämä sattuvat olemaan, eikä halua mitään rajoja asetella. Voi että on ollut raskas taival! En jaksanutkaan sitä ainaista lasten huomiontarvetta ja muutin pois kotoa. Tätäkään ei olisi tarvittu, jos mies olisi voinut YHDESSÄ minun kanssani asettaa sille rajat, että lapset oppivat, että on hetkiä, jolloin ÄITIÄ EI SAA HÄIRITÄ. Mutta ei. Ei se tajunnut tätä, koska ei itse tarvinnut sitä.
Vaikka olisi voinut luulla, että tuntee minut sen verran hyvin, että hommasta ei tule mitän, jos mun jaksamiselta odotetaan samaa, kuin hänen jaksamiseltaan. Koska häntä EI HAITTAA mikään! Tosi raivostuttava puoliso, siis siinä, ettei ota huomioon asioita, jotka mua kyllä haittas!
Itse olin kertonut hänelle, että tuskin pystyn pitämän kuria, koska minua ei ole lapsena rakastettu, niin en erota kurittamista rajojen asettelusta, haluan siis tehdä rajojen asttelu kurittamalla ja tiedän, ettei se ole lapsille hyväksi.

 

[vierailija]

Kyllä sitä kurittamistakin yleensä tarvitaan. Pelkkä palkitseminen hyvästä käytöksestä ei riitä. Kuritusmenetelmiä on toki monia erilaisia.

 

[vierailija]

Entä jos hakeutuisit perheneuvolaan nyt eikä kohta hakemaan tukea sille omalle vanhemmuudellesi. Vai oletko heittänyt kokonaan hanskat tiskiin?

Ei se helppoa ole, on itsekin tullut oltua välillä yksinäisestä rintamassa ja toisaalta ihan hukassa sopivan jämäkkyyden ja kohtuullisen tunneilmaisun kanssa. Mutta oppia voi vain jos yrittää.

 

[vierailija]

Niin, seurauksia on hyvä olla, mutta tarkoitin kurittamisella sellaista raivoamista ja huutamista ja pelon herättämistä, että lapsi tottelisi. Sellainen on henkistä väkivaltaa, enkä sitä hyväksy.
ap

 

[vierailija]

Entä jos hakeutuisit perheneuvolaan nyt eikä kohta hakemaan tukea sille omalle vanhemmuudellesi. Vai oletko heittänyt kokonaan hanskat tiskiin?

Ei se helppoa ole, on itsekin tullut oltua välillä yksinäisestä rintamassa ja toisaalta ihan hukassa sopivan jämäkkyyden ja kohtuullisen tunneilmaisun kanssa. Mutta oppia voi vain jos yrittää.

No oon terapiassa, mutta koen, että oisin tarvinnut sen omn rakkaan tukea siihen, miten puhun nätisti lapsille tai jämäkästi lapsille tai annan seuraamuksia lapsille (enkä romahda itkemään, kun kuvittelen itseni julmuriksi, vaikka tiedän, ettei se sitä ole). En usko yksin olemiseen. Pelkään lasten vaan linnottautuvan tietenkin sen selän taa, joka ei aseta niitä rajoja ja lällättelevän sieltä. Eikä kumppani edelleenkään herää asettamaan rajoja, saattaisi kyllä kieltää lällättelyn, mutta mitä se auttaisi?
ap

 

[vierailija]

Niin, seurauksia on hyvä olla, mutta tarkoitin kurittamisella sellaista raivoamista ja huutamista ja pelon herättämistä, että lapsi tottelisi. Sellainen on henkistä väkivaltaa, enkä sitä hyväksy.
ap

Ei kai kurittamisella yleensä tuollaista tarkoiteta, vaan ihan vain yleisesti rangaistuksia/seuraamuksia.

Toisaalta pitäisi kai nyt sen miehen aikuisena ihmisenä ymmärtää, ettei homma saa olla sitä, että vaan puretaan omaa suuttumusta lapsiin...

 

[vierailija]

 

[vierailija]

Et sää oikein voi olettaa, että mies sanoo sun puolesta, ettei äitiä nyt saa häiritä. Kyllä sun pitää pystyä sanomaan se ihan itse..

Ehkä on ihan hyvä että otat vähän etäisyyttä. Taidat todella ollakin vähän ylikierroksilla, reagoit vahvasti ja olet yli huollissasi kaikesta...

 

[vierailija]

Et sää oikein voi olettaa, että mies sanoo sun puolesta, ettei äitiä nyt saa häiritä. Kyllä sun pitää pystyä sanomaan se ihan itse..

Ehkä on ihan hyvä että otat vähän etäisyyttä. Taidat todella ollakin vähän ylikierroksilla, reagoit vahvasti ja olet yli huollissasi kaikesta...

No kyllä voin olettaa, mutta en voi sitä vaatia, kun toinen ei osaa. Luulinpa nyt kaikkien ymmärtävän sen, ettei kukaan halua ylikuormittua vanhempana ja sen, ettei kaikista ole kivaa olla edes omien lasten kanssa 24/7. Ja siis jo se olisi ollut paljon, jos olisin nähnyt miehen edes yrittävän. Yrittävän luoda mua varten rajoja, että mä jaksan. Ymmärrän, ettei hän osaa, mutta ei hän edes yrittänyt. Se loukkasi.
ap

 

[vierailija]

Ei kai kurittamisella yleensä tuollaista tarkoiteta, vaan ihan vain yleisesti rangaistuksia/seuraamuksia.

Toisaalta pitäisi kai nyt sen miehen aikuisena ihmisenä ymmärtää, ettei homma saa olla sitä, että vaan puretaan omaa suuttumusta lapsiin...

Siis.... minä se olisin ollut, ei mies. Se suuttumuksen lapsiin purkaja.
ap

 

[m1es]

No kyllä voin olettaa, mutta en voi sitä vaatia, kun toinen ei osaa. Luulinpa nyt kaikkien ymmärtävän sen, ettei kukaan halua ylikuormittua vanhempana ja sen, ettei kaikista ole kivaa olla edes omien lasten kanssa 24/7. Ja siis jo se olisi ollut paljon, jos olisin nähnyt miehen edes yrittävän. Yrittävän luoda mua varten rajoja, että mä jaksan. Ymmärrän, ettei hän osaa, mutta ei hän edes yrittänyt. Se loukkasi.
ap

Hieman surullista huomata, miten ihminen ongelmissaan loppuun asti yrittää nähdä tapahtumat jonkun muun syyksi.

Miten arvelisit palstalaisten suhtautuvan, jos joku mies kertoisi, että hänen oli pakko muuttaa pois kotoa, koska vaimo ei opettanut lapsille että ISÄÄ EI SAA HÄIRITÄ. Eihän siitä mitään tule, jos isän jaksamiselta odottaa samaa kuin äidiltä.

 

[vierailija]

Hieman surullista huomata, miten ihminen ongelmissaan loppuun asti yrittää nähdä tapahtumat jonkun muun syyksi.

Miten arvelisit palstalaisten suhtautuvan, jos joku mies kertoisi, että hänen oli pakko muuttaa pois kotoa, koska vaimo ei opettanut lapsille että ISÄÄ EI SAA HÄIRITÄ. Eihän siitä mitään tule, jos isän jaksamiselta odottaa samaa kuin äidiltä.

Kaikkein parhaita ovat nämä neuvot lapsettomilta ja naisettomilta miehiltä. Mies, jolla ei ole mitään kosketusta normaaliin elämään, elämässä jakaa elämänviisauksia naisten palstalla keskellä yötä.

 

[m1es]

Kaikkein parhaita ovat nämä neuvot lapsettomilta ja naisettomilta miehiltä. Mies, jolla ei ole mitään kosketusta normaaliin elämään, elämässä jakaa elämänviisauksia naisten palstalla keskellä yötä.

Jaksat taas olla tosi kateellinen. Ärsyttääkö, kun minun kaltaisellani "elämänviisauksien jakajalla" on perhe, lapsia, talo, autoja, sinun 2-3 vuoden tulosi käyttötilillä, aktiivinen seksielämä ja aikaa roikkua mammapalstalla.

 

[vierailija]

Jaksat taas olla tosi kateellinen. Ärsyttääkö, kun minun kaltaisellani "elämänviisauksien jakajalla" on perhe, lapsia, talo, autoja, sinun 2-3 vuoden tulosi käyttötilillä, aktiivinen seksielämä ja aikaa roikkua mammapalstalla.

Oikeasti, m1es. Minua vain säälittää sinun tilanteesi. Tämä palsta on selvästi sinun elämäsi kohokohta, ja me kaikki toivomme, että käyttäisit aikasi ja energiasi johonkin rakentavampaan. Ihan itsesi vuoksi. Ei kukaan normaali perheenisä kiireisine elämineen kirjoittele yli 5000 viestiä jollekin naisten palstalle. Mietipä nyt ihan ite.

 

[499]

Jaksat taas olla tosi kateellinen. Ärsyttääkö, kun minun kaltaisellani "elämänviisauksien jakajalla" on perhe, lapsia, talo, autoja, sinun 2-3 vuoden tulosi käyttötilillä, aktiivinen seksielämä ja aikaa roikkua mammapalstalla.

 

[vierailija]

Kaikkein parhaita ovat nämä neuvot lapsettomilta ja naisettomilta miehiltä. Mies, jolla ei ole mitään kosketusta normaaliin elämään, elämässä jakaa elämänviisauksia naisten palstalla keskellä yötä.

Kyllä ihan samanlaisia ajatuksia heräsi minussa, naisessa jolla kaksi lasta. Eihän nyt kaikkea voi miehen syyksi laittaa, ihan itse te molemmat olette soppanne keittäneet. Menneet sieltä mistä aita on matalin ja ollut silloin helppo ratkaisu. Tyhmästä (ja laiskasta) päästä kärsii, nyt vain haette apua ja rupeatte vetämään yhtä köyttä. Toivottavasti saatte asiamme kuntoon.

 

[vierailija]

Joo, ei mies voi pitää huolta ap:n rajoista. Kuulostaa siltä että perheessä on kaksi aikuista jotka eivät osaa pitää huolta omista rajoistaan suhteessa lapsiin (saati toistensa) ja nyt niistä toinen on päättänyt syyttää toista koko tilanteesta. Jos voit antaa itsellesi anteeksi sen että et osaa ja pysty, mikset miehellesi? Jos edellytä mieheltä vastuunottoa vaikka hänellä selvästi on heikot lähtökohdat tilanteeseen, mikset itseltäsi?

 

[Elena777]

No kyllä voin olettaa, mutta en voi sitä vaatia, kun toinen ei osaa. Luulinpa nyt kaikkien ymmärtävän sen, ettei kukaan halua ylikuormittua vanhempana ja sen, ettei kaikista ole kivaa olla edes omien lasten kanssa 24/7. Ja siis jo se olisi ollut paljon, jos olisin nähnyt miehen edes yrittävän. Yrittävän luoda mua varten rajoja, että mä jaksan. Ymmärrän, ettei hän osaa, mutta ei hän edes yrittänyt. Se loukkasi.
ap

Kaikki ymmärtää sen ettei toista saa kuormittaa liikaa, mutta kaikki myös ymmärtää sen ettei kaikkea voi sälyttää myöskään miehen vastuulle.
Myös minä, naisena ja äitinä, aloin ihmettelemään asennettasi ja mietin kuinka suhtautuisit, jos miehesi olisi ylikuormittunut ja lähtenyt meneen? Olisitko ymmärtänyt häntä sillä juurihan myönsit ettet itsekään osaa, miksi vaatia toiselta sitten jotakin sellasta missä ilmeisesti kumpikin tarvitsette ammattilaisen apua ja neuvoja?

 

[vierailija]

Kaikkein parhaita ovat nämä neuvot lapsettomilta ja naisettomilta miehiltä. Mies, jolla ei ole mitään kosketusta normaaliin elämään, elämässä jakaa elämänviisauksia naisten palstalla keskellä yötä.

Siinäkö sitten se nainen, jolla ei ole mitään kosketusta normaaliin elämään, elämässä jakaa elämänviisauksia, sun rajoittuneen määritelmäsi mukaan naisten palstalla keskellä yötä.

 

[vierailija]

Jokaisen on itse kyettävä vetämään oman jaksamisen rajat. Toinen ihminen ei voi sitä tehdä toisen puolesta koska meistä joka ikisellä nuo rajat on erilaisia.

Olisihan se kiva aina siirtää vastuu toiselöe. Mutta ei homma vaan mene niin. Toinen voi korkeintaa auttaa rajan pitämisessä. Eli jos äiti pyytää hetken omaa aikaa, voi isä toimillaan varmistaa että äiti sitä aikaa lapsilta saa. Eli vie vaikka lapsia ulos tms.

 

[vierailija]

Toinen voi korkeintaa auttaa rajan pitämisessä. Eli jos äiti pyytää hetken omaa aikaa, voi isä toimillaan varmistaa että äiti sitä aikaa lapsilta saa. Eli vie vaikka lapsia ulos tms.

Mitä ihmeen omaa aikaa? Lapset kuuluu siihen sun lähipiiriin kellon ympäri, etkä sitä vastuuta voi tuosta vaan nakata kenellekään muulle! Ei se ole mitään vuorotyötä, vaan lapset tarvitsevat monia ihmisiä, mutta yhdenkin kanssa selviää hengissä. Usein ne toiset aikuiset ovat rasittavampia "hoidettavia" kuin lapsi itse, mutta OMAA aikaa ei ole oikeesti olemassa.

 

[viisikymppinen isoäiti]

no älä sitten yksin miestäsi syytä. se että tietää mitä on rajat ei riitä. rajat on rakkautta. katsokaa peiliin ja alkakaa tehdä asian eteen jotain, milloinkaan ei ole liian myöhäistä

 

[vierailija]

Hieman surullista huomata, miten ihminen ongelmissaan loppuun asti yrittää nähdä tapahtumat jonkun muun syyksi.

Miten arvelisit palstalaisten suhtautuvan, jos joku mies kertoisi, että hänen oli pakko muuttaa pois kotoa, koska vaimo ei opettanut lapsille että ISÄÄ EI SAA HÄIRITÄ. Eihän siitä mitään tule, jos isän jaksamiselta odottaa samaa kuin äidiltä.

No mä oikeasti ajattelisin, että se mies ei ehkä ollut valmis isäksi, ja että vaimon ois kannattanut tuossa tukea tilannetta, että mies niillä kyvyillä voi olla perheessä, jotka hänellä on. Ettei joudu kärsimään siitä, ettei saa olla rauhassa omassa kodissaan edes hetkeä päivässä. Ja siis mulle ois merkinnyt se paljon, jos mies ois edes hiffannut, että mä todella tarvitsen lapsille niitä rajoja, ja halunnut yrittää suojella mua siltä, että lapset kasvatettaisiin niin, että ei tarkoittaa ei, mutta mies ei halunnut asettaa rajoja lapsille minun lähestymiseeni. Heillä piti olla ikuinen oikeus aina lähestyä, vaikka mä en jaksanut sellaista. En jaksa uskoa, että olisi ollut lasten psyykelle pahasta asettaa rajat, että ei, et voi mennä nyt äidin luokse, siks, kun sika sanoo piks. Siis tällaisesta rajojen asettelusta oisin ollut todella kiitollinen.
Se ois tarkoittanut, että minunkin jaksamisestani perheessä ois välitetty. Nyt siitä ei välitetty. Koin asian niin.
ap

 

[Elena777]

No mä oikeasti ajattelisin, että se mies ei ehkä ollut valmis isäksi, ja että vaimon ois kannattanut tuossa tukea tilannetta, että mies niillä kyvyillä voi olla perheessä, jotka hänellä on. Ettei joudu kärsimään siitä, ettei saa olla rauhassa omassa kodissaan edes hetkeä päivässä. Ja siis mulle ois merkinnyt se paljon, jos mies ois edes hiffannut, että mä todella tarvitsen lapsille niitä rajoja, ja halunnut yrittää suojella mua siltä, että lapset kasvatettaisiin niin, että ei tarkoittaa ei, mutta mies ei halunnut asettaa rajoja lapsille minun lähestymiseeni. Heillä piti olla ikuinen oikeus aina lähestyä, vaikka mä en jaksanut sellaista. En jaksa uskoa, että olisi ollut lasten psyykelle pahasta asettaa rajat, että ei, et voi mennä nyt äidin luokse, siks, kun sika sanoo piks. Siis tällaisesta rajojen asettelusta oisin ollut todella kiitollinen.
Se ois tarkoittanut, että minunkin jaksamisestani perheessä ois välitetty. Nyt siitä ei välitetty. Koin asian niin.
ap

Mä en ymmärrä yhtä asiaa...hoet ettet osaa asettaa rajoja, mutta silti tiedät miten miehen ne rajat olis pitänyt asettaa ja KUINKA, eli osaathan sinä ne asiat itsekin. Miksi et kokeile samalla tyylillä noita asioita itseesi ja lakkaat keskittymästä liikaa siihen, miten miehen pitäis ne osata.

Rajat on rakkautta, ei huutamista ja karjumista naama punaisena, vaan selkeät rajat joiden yli ei mennä ja ne voi esittää asiallisella äänellä ja silleen toimittuna ne rajojen asettamiset myös tehoaakin paremmin.

 

[vierailija]

https://www.youtube.com/watch?v=skWYVqo0QRA