Mies kommentoi raskausarpiani.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailijatar.
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
ja kun hän sanoi " ei nää mua silti häiritse" hän oikeasti tarkoitti että hyi hitto kun nää on ihan hirveät
Tai sitten hän tarkoitti, että sinussa on naisena ja ihmisenä niin paljon kaikkea minulle tärkeää, että sinussa olevat arvet minua eivät häiritse ollenkaan. Ja jospa hän ylipäätänsä otti asian puheeksi sen takia, että koki asian vaimoaan mietityttävän (oli ehkä jotenkin havainnut, että nainen oli yrittänyt joskus peitellä arpiaan) ja tahtoi ilmoittaa, että älä turhaa huoli, eivät tuollaiset ulkonäkössä olevat pienet haitat niin oleelisia ole.
 
Viimeksi muokattu:
No jos ap on herkempi niin sitten hän on, ei se mikään rikos ole. Jos te olette tottuneet kuulemaan miehiltänne kaikista vartalonne vioista niin okei, kaikki muut ei ole. Ap:lle tämä arpiasia oli asia mikä häiritsee olettaen, koska siitä tuli niin paha mieli, ei kai ap voi sille mitään jos tuosta kommentista tuli ikävä fiilis. Sen olisi todellakin voinut jättää sanomatta, vaikka joo...ihan varmasti mies ei tarkoittanut ilkeyttään sitä sanoa. Sanoipahan kuitenkin ja asia kolahti ikävästi.

No olisko silloin korkea aika miettiä mikä mättä jos itsetunto on noin heikoilla? Meinaan vaivaa varmaan muuallakin osa-alueilla elämässä jos pelkkä arven, SIIS ARVEN, kommentointi ottaa noin syvälle sieluun? Ihan oman hyvinvoinnin vuoksi?

Luojan kiitos meillä on miehen kanssa suhde jossa jokaisesta puolihuolimattomasta kommentista ei mene koko palkokasvi nenään. Ap:lle suosittelisin miettimään onko hän koskaan päästellyt "sammakoita" suustaan (vastaus 99% todennäköisyydellä on kyllä) ja mitäs jos mies vetäisisi tällaisen, päiviä kestävän hepulin aiheesta? Aikuiseksi kasvaminen oikeasti kannatta ja se että ymmärtää toista "virheineen".

Mutta toisaalta, mitä tässä maailmassa voi odottaa kun kaikki arvot on muuttunut enemmän ja vähemmän pinnallisiksi. Uutisten suurimmat lööpit on niitä jossa hehkutetaan miten nopsaan joku malli on laihduttanut itsensä takaisin kuosiin lapsen saannin jälkeen. Niin kuin se olisi maailman tärkein juttu.

Mut oikeasti Ap ja miksei Pinkin: Kasvattakaa sitä itsetuntemusta. Siitä on hyötyä lapsillenne, miehellenne ja ennen kaikkea itsellenne. Silloin ei jotkut mitättömät kommentit aja ojasta allikoon ja elämästä tulee paljon paljon rennompaa.
 
[QUOTE="Paula";30670548]Sama kun ei kukaan täysjärkinen nainen menis miehelleen sanomaan et onhan toi sun penis ihan kiva mut vois se olla suurempikin, mut siis ei se mua haittaa sillei.. :D[/QUOTE]

Tuo "vois se olla suurempikin" ei nyt liity aloituksessa mainittuun kommenttiin mitenkään, eihän aloittajan mies sanonut aloittajan vatsasta, että "vois se olla arvetonkin", joten unohdetaan nyt se tuosta välistä.

Ja onko tuollainen kommentti ok, riippuu siitä, kuinka ilmeinen asia on. Jos naisella on yksi pieni ja haalistunut raskausarpi, ei siitä tietenkään parane mainita mitään. Jos miehen penis on sentin keskimääräistä pienempi, ei tietenkään myöskään siitä. Mutta jos asia on niin ilmeinen, että ihminen itsekin sen taatusti tietää eikä se objektiivisesti arvioiden voi jäädä toiseltakaan huomaamatta, on minusta ihan ok todeta asia ja sanoa, että se ei haittaa. Se on tarkoitettu silloin vain kannustukseksi.

Esimerkkejä. Jos miehellä on erektiossa 5 cm pitkä mikropenis, on ok sanoa "Onhan sinun peniksesi pieni, mutta se ei haittaa minua". Sama kommentti ei ole ok, jos miehen penis on seisokissa 11 cm.

Jos kumppani on lihonut 30 kg, on ok sanoa: "Olethan sinä lihonut, mutta ei se minua haittaa". Sama kommentti ei olisi ok, jos kumppani on lihonut 3 kg.

Ja jos naisen maha on täynnä punaisia raskausarpia, aloituksen kommentti on ok ja varmasti hyväätarkoittava. Yhdestä tai parista pienestä arvesta huomauttelu ei olisi ok.

Pikkuvirheiden osoittelu ei ole asiallista, saati jos virheitä keksii ihan omasta päästään. Mutta ei kai kukaan kuvittele, että kumppani olisi täysin sokea? Ne mahan täyttävät arvet tai vaikka 30 kg lihomisen kumppani taatusti huomaa, eikö ole vain positiivista jos häntä ei muutos kuitenkaan häiritse? Ja taatusti mies, jolla on mikropenis, tietää että se penis on pieni ja tietää että kumppanikin sen huomaa. Luulisi olevan lohdullista, jos toinen kertoo ettei asia häntä häiritse.
 
Miehet nyt päästelevät välillä näitä sammakoita suustaan, vaikka tarkoittavatkin hyvää. Minulle mieheni sanoi aikoinaan (vasta paljon myöhemmin tapaamisen jälkeen), kun menin tapaamaan häntä ohikulkiessani tukka rasvaisena ja muutenkin homssuisena, että näytin silloin ihan Aerosmithin laulajalta, mutta ei hän siitä välittänyt. Sitä se rakkaus kuulemma on. Tuolloin emme vielä seurustelleet, mutta tunteita oli kummallakin.

Tämä oli miehen käsitys rakkaudentunnustuksesta. Jäihän tuo lausahdus ikuisesti mieleeni, mutta en minä siitä sen kummemmin vetänyt hernettä nenääni. Asiat voisi esittää positiivisellakin tavalla, eikä näin negatiivisen kautta.
 
Tai sitten hän tarkoitti, että sinussa on naisena ja ihmisenä niin paljon kaikkea minulle tärkeää, että sinussa olevat arvet minua eivät häiritse ollenkaan. Ja jospa hän ylipäätänsä otti asian puheeksi sen takia, että koki asian vaimoaan mietityttävän (oli ehkä jotenkin havainnut, että nainen oli yrittänyt joskus peitellä arpiaan) ja tahtoi ilmoittaa, että älä turhaa huoli, eivät tuollaiset ulkonäkössä olevat pienet haitat niin oleelisia ole.

Näinkin on voinnut mennä. Ja jos olen tulkinnut miehiä oikein (korjaa jos olen väärässä) kaikkien kommenttien taka ei piilo viestiä jostain. Me naiset olemme niiden piiloviestien kunigattaria, lauseen taakse piiloitetaan todellinen sanoma. Mutta mitä miesten kanssa töitäkin olen tehnyt, olen todennut että asioista puhutaan yleensä sen ihaka aidossa ja oikeassa kontekstissa. Eli tässäkin ehkä vaan niin että "arpi on ruma. piste". Ei piiloviestiä, ei salattua sanomaa, ei suljettua ajatusta sanan takana.
 
[QUOTE="memmi";30670573]No olisko silloin korkea aika miettiä mikä mättä jos itsetunto on noin heikoilla? Meinaan vaivaa varmaan muuallakin osa-alueilla elämässä jos pelkkä arven, SIIS ARVEN, kommentointi ottaa noin syvälle sieluun? Ihan oman hyvinvoinnin vuoksi?

Luojan kiitos meillä on miehen kanssa suhde jossa jokaisesta puolihuolimattomasta kommentista ei mene koko palkokasvi nenään. Ap:lle suosittelisin miettimään onko hän koskaan päästellyt "sammakoita" suustaan (vastaus 99% todennäköisyydellä on kyllä) ja mitäs jos mies vetäisisi tällaisen, päiviä kestävän hepulin aiheesta? Aikuiseksi kasvaminen oikeasti kannatta ja se että ymmärtää toista "virheineen".

Mutta toisaalta, mitä tässä maailmassa voi odottaa kun kaikki arvot on muuttunut enemmän ja vähemmän pinnallisiksi. Uutisten suurimmat lööpit on niitä jossa hehkutetaan miten nopsaan joku malli on laihduttanut itsensä takaisin kuosiin lapsen saannin jälkeen. Niin kuin se olisi maailman tärkein juttu.

Mut oikeasti Ap ja miksei Pinkin: Kasvattakaa sitä itsetuntemusta. Siitä on hyötyä lapsillenne, miehellenne ja ennen kaikkea itsellenne. Silloin ei jotkut mitättömät kommentit aja ojasta allikoon ja elämästä tulee paljon paljon rennompaa.[/QUOTE]

Tämä miehen sanominen ei nyt liittynyt muhun mitenkään, ymmärrän vaan ap:ta, hänelle tämä arpiasia oli herkkä aihe ja siksi se satutti. Mies sanoi ajattelemattomasti ja se tuntui pahalta, koska se osui juuri arkaan aiheeseen, siinä se. Sen ei silti tarvitse olla maailman isoin asia vaikka se kirpaisi. Te tunnutte vetävän tästä pahasta mielestä oikeastaan isomman haloon kuin ap itse teki, kasvakaa aikuisiksi ja koittakaa joskus ymmärtää muitakin kuin omaa napaa.
Minulla on hyvä itsetunto kiitos neuvoistasi. :D
 
Mulla taitaa tosiaankin uupua muutama ns.naisaivosolu päästä. Olisin tuon miehen puheet nähnyt yrityksenä kannustaa ettei häntä haittaa mokomat arvet vaikkei ne nyt ketään kaunista. Eli ei valehdellut, mitä pidän ihmisessä niin niljakkaana tapana. Olisiko mun pitänyt vetää herneet kun kaljuunnuin ja mieheni totesi "aika ilkeältä näyttää mutta kaunis olet mun silmissä silti". Itse olen todennut ettei miehen +20kg komistanut mutta panettaa silti pirusti :-D Onneksi olen löytänyt kaltaiseni.. asioita ei kaunistella mutta kummatkin tietää ettei pikkuviat tai isommatkaan rakkautta ja haluja vähennä. Sitten on ne herneenvetäjät, jotka loukkaantuu vaikka toinen hyvällä yrittäisi sanoa ettei haittaa..
Eiköhän ap mies yrittänyt vaan kömpelöllä tavalla ilmaista ettei häntä ne arvet haittaa. Varmaan huomannut niiden haittaavan sinua. Eikö olisi tuntunut kornilta jos mies olisi hivellyt vatsaa ja kehunut miten sileä ja kaunis se vatsa onkaan? Itse sellaisen olisin ottanut v'ttuiluna.
 
Voi miten tollo mies. Ei ole oppinut sitä kultaista sääntöä että naisen ulkonäöstä ei saa sanoa mitään muutak kuin oletpa kaunis, täydellinen, virheetön. Joskin tämäkin johtaa toisinaan ongelmiin koska sinua ei uskota. Mutta parempi kuitenkin se kuin että rehellisesti sanot mitä näet. Se on emämunaus.

Te äidit. Opettakaa ihmeessä tämä asia pojillenne jo pienestä pitäen että osaavat varoa sitten tulevaisuudessa. Muistuttakaa että vähintää tulee käyttää valkoista valhetta jos tuleva puoliso tai nainen nyt yleensä kysyy ulkonäöstä. Ja muutoin älkää kommentoiko. Älkää ainakaa rehellisesti. Koska se tekee teistä hirviöitä ja hankaloittaa tuntuvasti elämäänne. Vaikka kuinka rakastaisitte kokonaisuutta, opetelkaa että sillä ei ole oikeasti paljoakaan arvoa. Koska teidän pitää nähdä naisenne virheetkin jumalaisen kauniina.
 
Tämä miehen sanominen ei nyt liittynyt muhun mitenkään, ymmärrän vaan ap:ta, hänelle tämä arpiasia oli herkkä aihe ja siksi se satutti. Mies sanoi ajattelemattomasti ja se tuntui pahalta, koska se osui juuri arkaan aiheeseen, siinä se. Sen ei silti tarvitse olla maailman isoin asia vaikka se kirpaisi. Te tunnutte vetävän tästä pahasta mielestä oikeastaan isomman haloon kuin ap itse teki, kasvakaa aikuisiksi ja koittakaa joskus ymmärtää muitakin kuin omaa napaa.
Minulla on hyvä itsetunto kiitos neuvoistasi. :D

Eikös silloin pidä yrittää tsempata ap:ta ymmärtämään miten mitätön asia on. Sen sijaan että kisaa alkaa haukkua miestä tolloksi?? Tukea ap:ta hyväksymään kroppansa ja näkemään asian oikeassa mittakaavassa. Eikä vaan lisätä miestä haukkumalla vettä myllyyn, että ap kokee vaan miehensä pahempana ja pahempana. Ja itsensä "kamaluuden" uhrina.

Kumpi on oman navan ajattelua? Sekö on hyvä että vaan liibalaabaa samaa mieltä. Vaiko että yrittää herätellä ajattelemaan miten tyhjänpäiväistä on jotain raskausarpea pohtia? Tai märehtiä itsesäälissä "kuinka rumana mies mut näkeekään".

Kyllä, ymmärrän että ihmiset on erilaisia, eikä tarvitse olla samanlainen. Mutta joskus auttaa että vähän "läpsästään " kasvoille - tarkoituksena palautella tähän maailmaan jossa KUKAAN ei ole täydellinen. Ei ulkonäöllisesti eikä esim siinä mitä joskus suusta tupsahtelee (ap:n mieskään tuskin ajatusten lukija on, että tietäisi mitä saa sanoa ja mitä ei).
 
[QUOTE="johanna";30670611]Voi miten tollo mies. Ei ole oppinut sitä kultaista sääntöä että naisen ulkonäöstä ei saa sanoa mitään muutak kuin oletpa kaunis, täydellinen, virheetön. Joskin tämäkin johtaa toisinaan ongelmiin koska sinua ei uskota. Mutta parempi kuitenkin se kuin että rehellisesti sanot mitä näet. Se on emämunaus.

Te äidit. Opettakaa ihmeessä tämä asia pojillenne jo pienestä pitäen että osaavat varoa sitten tulevaisuudessa. Muistuttakaa että vähintää tulee käyttää valkoista valhetta jos tuleva puoliso tai nainen nyt yleensä kysyy ulkonäöstä. Ja muutoin älkää kommentoiko. Älkää ainakaa rehellisesti. Koska se tekee teistä hirviöitä ja hankaloittaa tuntuvasti elämäänne. Vaikka kuinka rakastaisitte kokonaisuutta, opetelkaa että sillä ei ole oikeasti paljoakaan arvoa. Koska teidän pitää nähdä naisenne virheetkin jumalaisen kauniina.[/QUOTE]

Ihan peruskäytöstapoihin se kuuluu, ettei toisten ulkonäkövirheistä mennä huomauttelemaan eli aion opettaa lapsille tottakai.

Naisilla ei kyllä tunnu olevan täällä empatiakykyä kun eivät ymmärrä että joku voi loukkaantua asiasta mikä ei heitä kosketa. Mua ei arvet haittaa yhtään mutta se olen minä. Mua loukkais toiset asiat ja varmaan kaikilla on joku arka paikka. Surullista kun ketjussa hyökätään näin ja suurennellaan tyhmästi asioita.
 
Alkuperäinen kirjoittaja epänainen;30670609:
Mulla taitaa tosiaankin uupua muutama ns.naisaivosolu päästä. Olisin tuon miehen puheet nähnyt yrityksenä kannustaa ettei häntä haittaa mokomat arvet vaikkei ne nyt ketään kaunista. Eli ei valehdellut, mitä pidän ihmisessä niin niljakkaana tapana. Olisiko mun pitänyt vetää herneet kun kaljuunnuin ja mieheni totesi "aika ilkeältä näyttää mutta kaunis olet mun silmissä silti". Itse olen todennut ettei miehen +20kg komistanut mutta panettaa silti pirusti :-D Onneksi olen löytänyt kaltaiseni.. asioita ei kaunistella mutta kummatkin tietää ettei pikkuviat tai isommatkaan rakkautta ja haluja vähennä. Sitten on ne herneenvetäjät, jotka loukkaantuu vaikka toinen hyvällä yrittäisi sanoa ettei haittaa..
Eiköhän ap mies yrittänyt vaan kömpelöllä tavalla ilmaista ettei häntä ne arvet haittaa. Varmaan huomannut niiden haittaavan sinua. Eikö olisi tuntunut kornilta jos mies olisi hivellyt vatsaa ja kehunut miten sileä ja kaunis se vatsa onkaan? Itse sellaisen olisin ottanut v'ttuiluna.

Meillä on ihan samanlainen suhde. Se perustuu siihen että hyväksymme toisemme juuri sellaisina kuin olemme koska rakkaus on niin paljon syvempää kuin joku arpi. Tai makkara vyötäröllä.

Kun ajattelee, ei me aina olla 30 vuotiaita. Vuodet vierii. Iho veltostuu. Muutoksia tulee. Olis ihan hirveetä jos ei muutoksista voisi puhua reilusti ja rehellisesti. Ja naureskella sille? Sehän on avoimuutta. Kamala jos jokaista kommenttia pitäisi karrikoiden miettiä 10 minuuttia, voiko sanoa vaiko eikö...ja toisaalta taas tuhlata aika siihen että miettii miten toinen mut näkee (olenko ruma hänen silmmissä, huomaako hän mun harmaantuvat kutri....). Kun se toinen sanoo se. Se uskaltaa sanoa.
 
[QUOTE="memmi";30670582]Näinkin on voinnut mennä. Ja jos olen tulkinnut miehiä oikein (korjaa jos olen väärässä) kaikkien kommenttien taka ei piilo viestiä jostain. Me naiset olemme niiden piiloviestien kunigattaria, lauseen taakse piiloitetaan todellinen sanoma. Mutta mitä miesten kanssa töitäkin olen tehnyt, olen todennut että asioista puhutaan yleensä sen ihaka aidossa ja oikeassa kontekstissa. Eli tässäkin ehkä vaan niin että "arpi on ruma. piste". Ei piiloviestiä, ei salattua sanomaa, ei suljettua ajatusta sanan takana.[/QUOTE]

No minä ainakin pyrin mahdollisimman selkeään ja tarkkaan kommunikaatioon. Pyrin sanomaan siis sitä mitä ajattelen. Kahden ihmisen välinen kommunikaatio on muutenkin niin hankalaa, että se nyt vielä puuttuisi, että tahallaan pyrkisi sanomaan muuta kuin ajattelee. Ja sitä kommunikaatiota edelleen hankaloittaa se, jos toinen on etsimässä toinen sanomisista piilomerkityksiä, eli omassa päässään alkaa säveltelemään. Siis vähän kuin rikkinäinen puhelin juttu. Viesti muuttuu ja kadottaa täysin merkityksensä, jos toinen ei tarkoita mitä sanoo ja toinen alkaa vielä tulkitsemaan sitä, mitä toinen ei tarkoittanut, väärällä tavalla.
 
[QUOTE="memmi";30670624]Eikös silloin pidä yrittää tsempata ap:ta ymmärtämään miten mitätön asia on. Sen sijaan että kisaa alkaa haukkua miestä tolloksi?? Tukea ap:ta hyväksymään kroppansa ja näkemään asian oikeassa mittakaavassa. Eikä vaan lisätä miestä haukkumalla vettä myllyyn, että ap kokee vaan miehensä pahempana ja pahempana. Ja itsensä "kamaluuden" uhrina.

Kumpi on oman navan ajattelua? Sekö on hyvä että vaan liibalaabaa samaa mieltä. Vaiko että yrittää herätellä ajattelemaan miten tyhjänpäiväistä on jotain raskausarpea pohtia? Tai märehtiä itsesäälissä "kuinka rumana mies mut näkeekään".

Kyllä, ymmärrän että ihmiset on erilaisia, eikä tarvitse olla samanlainen. Mutta joskus auttaa että vähän "läpsästään " kasvoille - tarkoituksena palautella tähän maailmaan jossa KUKAAN ei ole täydellinen. Ei ulkonäöllisesti eikä esim siinä mitä joskus suusta tupsahtelee (ap:n mieskään tuskin ajatusten lukija on, että tietäisi mitä saa sanoa ja mitä ei).[/QUOTE]

Ei ainakaan tapa jolla itse kommentoit, ollut kauhean rakentava, olettaisin. Tämäkin varmaan riippuu ihmisestä, mutta jos joku mulle olisi sanonut jotain joka loukkaa juuri minua, ei auttaisi sen tuntemuksen vähättely turhaksi, sanominen kana-aivoksi ja kehotus olemaan parempi lapsilleni yhtään ja mitä tässä nyt kaikkea olikaan... no..se olen minä, en tiedä miten ap sitten.. En jaksa kommentoida tämän enempää kun menee ihan älyttömäksi jauhamiseksi vaan, ketju ei koskenut minua ja nyt tämä on taas menossa siihen uhkaavasti. :D Hyvää jatkoa vaan, moro...
 
siihen itsetunto asiaan palatakseni, yritä katsoa itseäsi niinkuin ystäväsi ja rakkaasi ja läheisesi katsovat. he näkevät sinussa ihanan ihmisen (virheineen- mitä pin nyt sitten mahtoi tarkoittaakaan niillä??) , joka on kaunis ja arvokas juuri tuollaisenaan. ole ylpeä itsestäsi, ja iloitse siitä että olet saanut kantaa sydämesi alla kaksi ihanaa lasta, joita vartalosi on suojannut ja ruokkinut. me olemme monesti itsellemme niin julmia, vaikka toisia katsomme paljon lempeämmin ja hyväksyvämmin.
 
Ihan peruskäytöstapoihin se kuuluu, ettei toisten ulkonäkövirheistä mennä huomauttelemaan eli aion opettaa lapsille tottakai.

Naisilla ei kyllä tunnu olevan täällä empatiakykyä kun eivät ymmärrä että joku voi loukkaantua asiasta mikä ei heitä kosketa. Mua ei arvet haittaa yhtään mutta se olen minä. Mua loukkais toiset asiat ja varmaan kaikilla on joku arka paikka. Surullista kun ketjussa hyökätään näin ja suurennellaan tyhmästi asioita.

Missä sun empatia on miestä kohtaa? Mistäs tiedät onko hän pahalla tarkoittanut asiaa. Vai kenties vaan koittanut kannustaa AP:ta jonka epäilen märehtineen miehelleen ääneen arpiaan. Jos mies olisi kommentoinnut niitä ihaniksi? No hän olisi tietenkin valehdellut. Vähintää olisi kommentti kyseenalaistettu, koska nainen itsekin tietää että arpi, siis se pelkkä arpi, nyt ei niin nätti ole. Jos mies olisi vaiennut. Taas tulee korville. Kun mies totetsi että arpi on ruma. Mutta ne eivät tee AP:sta rumaa niin taas herne menee nenää.

Ei mielensäpahoittajaa voi miellyttää. KOSKA ongelma on hänessä itsessään. Ja sitähän tässä yritetään saada hänetä tajuamaan- Herkkyyttäkin voi harjoittaa. Ei se ole mikää pakotetila jossa on pakko rämpiä (luulis että on itsellekin kivempaa jos paremmin kestäisi??). Ihminen ei aina voi syyttää joka asiasta toisia. Koska on ihan mahdoton ennustaa mistä mielensäpahoittaja milloinikin mielensä pahoittaa. Kristallipalloa ei taida oikeasti olla olemassa.

Mutta tokihan me voidana täällä kilvan lynkata AP:n mies. Kamala tapaus. Jes. Tämä viekin AP tilannetta eteenpäin ja kollektiivinen viha miestä kohtaanparantaa hänen olonsa kuin taikasauvan iskusta.
 
"Eihän noi hiukses mitkään kauniit ole, mut ei se minua häiritse".
"Ethän sinä muutenkaan mikään kaunis ole minun mielestä jos totta puhutaan, muttei se minua häiritse"
....noinko asiat on hyvä esittää?

Mutta..jos toista morkkaa kommunikoinnin tai ilmaisun taidottomuudesta, niin ehkä voisi myös miettiä miten itse ilmaisee reaktion asiasta, ja ylipäätään kykeneekö vastaamaan mitään, mököttää vaan suuttuneena ja loukkaantuneena.

Eli....?
 
[QUOTE="johanna";30670658]Missä sun empatia on miestä kohtaa? Mistäs tiedät onko hän pahalla tarkoittanut asiaa. Vai kenties vaan koittanut kannustaa AP:ta jonka epäilen märehtineen miehelleen ääneen arpiaan. Jos mies olisi kommentoinnut niitä ihaniksi? No hän olisi tietenkin valehdellut. Vähintää olisi kommentti kyseenalaistettu, koska nainen itsekin tietää että arpi, siis se pelkkä arpi, nyt ei niin nätti ole. Jos mies olisi vaiennut. Taas tulee korville. Kun mies totetsi että arpi on ruma. Mutta ne eivät tee AP:sta rumaa niin taas herne menee nenää.

Ei mielensäpahoittajaa voi miellyttää. KOSKA ongelma on hänessä itsessään. Ja sitähän tässä yritetään saada hänetä tajuamaan- Herkkyyttäkin voi harjoittaa. Ei se ole mikää pakotetila jossa on pakko rämpiä (luulis että on itsellekin kivempaa jos paremmin kestäisi??). Ihminen ei aina voi syyttää joka asiasta toisia. Koska on ihan mahdoton ennustaa mistä mielensäpahoittaja milloinikin mielensä pahoittaa. Kristallipalloa ei taida oikeasti olla olemassa.

Mutta tokihan me voidana täällä kilvan lynkata AP:n mies. Kamala tapaus. Jes. Tämä viekin AP tilannetta eteenpäin ja kollektiivinen viha miestä kohtaanparantaa hänen olonsa kuin taikasauvan iskusta.[/QUOTE]

Tais kaikki ketjussa sanoa etttä oli tyhmästi sanottu mutta ei mies kamala kokonaan ole. Miksi vedätte tota paskamiesasiaa koko ajan? Toisen arvista ei ole mitään syytä kertoa ilman kysymystäkään että nämä ei sitten ole kauniita. Ei tarvitse edes varoa sanomisiaan jos jättää tollaset kertomatta. Joku ymmärtää aapeeta ja joku ei, siinä tästä oli kyse eniten eikä siitä onko mies ihan huono ihmisenä. Tappelette nyt vastaan näkymätöntä joukkuetta jonka keksitte.
 
Onko tämä tilanne sitten ok?

Makaat miehen kanssa sängyllä ja hivelet hänen penistään. Toteat että onhan se vähän pieni mutta ei se haittaa. Miehellä ei olisi mitään syytä loukkaantua kun sehän ei haittaa naista?

Kaikkea vaan ei tarvitse sanoa ääneen.
 
No minä ainakin pyrin mahdollisimman selkeään ja tarkkaan kommunikaatioon. Pyrin sanomaan siis sitä mitä ajattelen. Kahden ihmisen välinen kommunikaatio on muutenkin niin hankalaa, että se nyt vielä puuttuisi, että tahallaan pyrkisi sanomaan muuta kuin ajattelee. Ja sitä kommunikaatiota edelleen hankaloittaa se, jos toinen on etsimässä toinen sanomisista piilomerkityksiä, eli omassa päässään alkaa säveltelemään. Siis vähän kuin rikkinäinen puhelin juttu. Viesti muuttuu ja kadottaa täysin merkityksensä, jos toinen ei tarkoita mitä sanoo ja toinen alkaa vielä tulkitsemaan sitä, mitä toinen ei tarkoittanut, väärällä tavalla.

No näinhän se menee. Valitettavasti edustamani sukupuoli toimii juurikin näin. Tai ainakin osa naisista. Ei onneksi toki kaikkia. Kaikessa on piiloviesti. AP:n ja miehen keskustelun voisi nähdä näinkin:

(mies silittelee arpia ja tuumii):
- Eihän nää nyt niin kauniita nää arvet ole. Tälläisiä tummia viivoja (sormi kulkee pitkinarpea)

(Nainen päässää: mitä, kommentoiko se nyt muun raskausarpia rumaksi, siis olenko mä mun rakkaani mielestä ruma, siis kamalat nuo on mutta että miehenkin mielestä kamalia, mitähän se nyt musta ajattelee, pitää ihan kamalan....voi ei)

(mies näkee naisen katseen ja jatkaa)

- Mutta kulta, ne arvet ei kuule mua haittaa missään nimessä. Olet rakas tuollaisena

(nainen päässään: saakelin sika, todellakin pitää mua nyt todella todella rumana, justiin se sanoin,ääneen. Mun koko kroppa on ihan kamala. Mä oon ihan nolla. )

Seuraavana päivänä miestä himoitsee ihanana pitämäänsä vaimoaan. Ei edes muista edellisillan juttua. Mutta nainen on kylmä kuin jää. Piiloviestinsä sekin....
 
Onko tämä tilanne sitten ok?

Makaat miehen kanssa sängyllä ja hivelet hänen penistään. Toteat että onhan se vähän pieni mutta ei se haittaa. Miehellä ei olisi mitään syytä loukkaantua kun sehän ei haittaa naista?

Kaikkea vaan ei tarvitse sanoa ääneen.

Penis ja arpi. Ihan sama juttu. okei. No eipä ole mieheni aiheesta loukaantunut. Leikkillään usein sanonut että kuinka pieni hänen kalunsa on. Ja olempa joskus todennutkin että onhan tuota tullut nähtyä isompiakin. Ja pienempiä =) ja hyvät naurut päälle.

Kyllä, sille läheisimmälle ihmiselle voi höpötellä. Ja jos joku jää kaivaan niin sitten asia nostetaan kotona tarjottimelle ja siitä puhutaan niin että molemmat on tyytyväisiä tulokseen.
 
Mä oon varmaan outo, mutta en näe raskausarpia mitenkään vikana (kuten ilmeisesti Pin ainakin ajattelee). Mulle ne on merkki siitä, että me ollaan miehen kanssa saatu kaksin kappalein jotain äärettömän kaunista aikaiseksi.

Joten en minäkään ihan ymmärrä, että mistä ap pulttas. Kun ne arvet ei ilmeisestikään miestä edes haittaa.
 
Onko tämä tilanne sitten ok?

Makaat miehen kanssa sängyllä ja hivelet hänen penistään. Toteat että onhan se vähän pieni mutta ei se haittaa. Miehellä ei olisi mitään syytä loukkaantua kun sehän ei haittaa naista?

Kaikkea vaan ei tarvitse sanoa ääneen.

Peniksen kritisoimisesta en tiedä, ei olla juteltu alapäiden ulkonäöstä...

Meillä ainakin kutsun miehen pulleahkoa mahaa minun möhömahaksi, ja hän minun ryppystä mahaa auringonpaisteekseen....
 

Yhteistyössä