Mies katsoo pois

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja rakkaus ei ilmene näin
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
R

rakkaus ei ilmene näin

Vieras
Vaikea uskoa, mutta pakko tämän on olla totta. Kysymys on, että haluanko elää tälläisessä parisuhteessa. Menikö mies kanssani avioon järkisyistä? Kun oikeasti rakastaa toista, toinen on omissa silmissä kauneinta mitä on. Minulla on alusta asti mieheni kanssa tullut vaistomainen tunne, että hän haluaa vältellä alastoman vartaloni katsomista. Se vaisto ja tunne vain tulee, joka kerta, vaikka tuntuu järjettömältä. On ollut tilanteita, että hän todella kääntää katseensa pois. Kysymys ei ole ujoudesta. Joskus katsoo tarkemmin, näen sen sivusilmällä, ja hetkellisesti näen että pitää katsomastaan. Tätä on tapahtunut harvoin, silloin, kun olen laihtunut muutaman kilon. En ole ylipainoinen, kuitenkaan. Joskus olen nähnyt sattumalta peilin kautta, että on katsonut esim takapuoltani, ja on ilmeestä selvää, ettei pidä näkemästään, käänsi katseensa tympeänä pois. Tämä on jotenkin todella outoa. En ole ruma, olen ihan viehättävä, mutta tässä on pakko olla jotain, että häntä vain ei minun vartaloni mmiellytä, ja välttelee sen katsomista, ettei tarvitse kohdata tunnetta, ettei pidä siitä mitä näkee. Pois päin katseen kääntäminen on tuttua. Edellisen naisensa vartaloa hän valokuvasi edestä ja takaa, näin kuvat sattumalta. En edes odota mitään seksiobjektina olemista hänelle, vaan puhun aivan normaalista läheisestä parisuhteesta. Jotain on pahasti vialla, kun minulla naisena tulee vaistonvaraisesti tunne, että häntä ei miellytä vartaloni, ja alastomana kanssani oleminen on hänelle ponnistelua tietyssä määrin siksi, että hän joutuu piilottelemaan oikeat tunteensa ulkonälöni suhteen. Hän pitää nuorien naisten ulkonäöstä, se on myös tullut esiin, vaikka on sitä peitellyt. TV:tä katsoessaan joutuu peittelemään erektion alkujaan. Tuntuu pahalta koko juttu, ja jotenkin taitaa mennä epäkypsyyden piikkiin. Mutta haluanko elää lopun elämääni miehen kanssa, joka joutuu kehittelemään taktiikoita, välttyäkseen minun katsomiselta. Kun kysyn asiasta, hän kieltää kaiken ja sanoo että olen ihana. Hän haluaisi ajatella, että olen ihana. Mutta kun todellisuudessa hän ei tunne niin, kun katsoo minua. Tämä ei ole minun ongelmani alkujaan, vaan ongelma on tullut hänen käytöksestään. Kukaan nainen ei voi välttyä huomaamasta ja vaistoamasta, kun jotain on vialla miehen suhteessa naisen naiseuteen, ulkoiseen vartaloon. Loppujen lopuksi, kysymys ei voi olla oikeasta rakkaudesta. Jos oikeasti rakastaa toista, niin eihän helvetissä ihmiselle voi tulla tunnetta toista katsoessaan, että perkele, enpä viitsi katsoa, koska pintaan nousee ikäviä ajatuksia ja tuntemuksia, kun katason rakastani. Esimerkiksi uimarannalla hän on hyvin omituisella tavalla alkanut tekemään sijaistoimintaa, tai kääntää selkänsä jotain olematonta katsoakseen sattumalta AINA juuri kun minä esimerkiksi vaikka kävelen häntä kohden uimapuvussani. Tämä on uskomatonta mutta totta. Hyvin vaikea kysymys. Oikeasti jotain on todella vialla. Mitä tehdä? Totta kai hän kieltää kaiken. Kieltää jopa kääntävänsä katseensa pois. Aivan kuin kukaan ihminen nyt huviksensa alkaisi keksimän tuollaista, lopujen lopuksi todella lapsellista asiaa aikuisten parisuhteessa. Ja sekin on totta, että aina kun tv-ruutuun ilmaantuu sopivan nuori ja sopivan seksikäs nainen, vaikka täysissä pukeissa, niin miehellä alkaa väristä haarojen välissä. Tämä on hänelle jo niin kiusallista, että hän alkaa oudosti puhumaan aivan tyhjästä ja katselee poispäin. Minua kun katsoo, niin mitään ei tapahdu. Ja tästä syystä ilmeisesti myös välttelee katsomistaan. Kysymys ei ole pelkästään siitä, ettäen miellytä häntä, vaan myös jotain syvempää ongelmaa kypsyyden suhteen. Hän tykkää rakastella, mutta siihen ei sisälly minun vartalostani nauttiminen. Minä en syty, koska jollakin tapaa rakastelumme on hänelle seksuaalista purkautumista, jossa minun naiseutueni on pimeyteen laitettua. Muiden naisten muotoja hän tsekkaamielellään,luulee etten näe. Hän pitää hoikista naisista, itse olen tanakampi. Minä luulen, että naisen ulkoinen olemus on hänelle jotenkin kamalan tärkeä, ja minä en vastaa hänen naistyyppiään. Olen kuitenkin luotettava ja uskollinen, ja se on hänelle tärkeää. Pakkohan hänen on tajuta, että ei ole reilua minua kohtaan tämä touhu. Huvittavinta on että itse tiedän että tämän on pakko olla totta. Mutta koska hän kieltää tämän, ja sanoo ettäolen ihana, uskon häntä taas vähän aikaa, kunnes saan kylmää vettä niskaani yllättävissä tilanteissa. Ihan suoranaisesti vaikka että hän kriittisessä tilanteessa on kääntänyt kasvonsa ja katseensa pois siinä määrin että tilanne on jopa ällistyttävä.
 
Meillä myös mies pitää hoikista ja timmeistä joilla suuret rinnat ja kapea uuma sekä pyöreä peppu:))
Itse nauran hänelle päin naamaa aina kun hän haukkuu minua möhkiöksi, sanon "Sinun takiasiko laiduttaisin ja olisin muka seksikäs" ...
Kyl miehet ovat aivan seksikkäiden naisten vietävissä mutta itse siitä perusta..olin joskus sellainen ja tietty oli jees kun miehet katsoivat mutta aikanasa kutakin.
 
Minusta tuntuu, että minä ymmärrän AP:n miestä. En minäkään halua katsoa omaa miestäni tosi tarkasti esim. uimarannalla, koska näen ihan selvästi edessäni vähän ylipainoisen, kaljuuntuvan, erittäin valkoihoisen miehen, joka ei taatusti ajele kainalokarvojaan muista karvoista puhumattakaan. Silti rakastan häntä. En vain halua tuijottaa häntä koko ajan, koska näkemäni rupeaa ärsyttämään minua. Olenkin ottanut sen kannan, että en viitsi koko ajan katsoa häntä tarkkaan, koska rupean analysoimaan, mitä kaikkea hänen pitäisi tehdä, jotta hän olisi paremman näköinen (pitäis laihduttaa, pitäis seistä ryhdikkäämpänä jne).

Tiedän, että ihan samalla tavalla miehenikin saattaa analysoida minua. Minussa nimittäin olisi vielä enemmän korjattavaa: ylipainoa, selluliittiä, "katkeilleita" verisuonia jaloissa, hiukset voisi värjätä ja leikkauttaa muodikkaammin yms. Ei minunkaan mieheni katsele minua uimarannalla, vaan hän katselee nuoria, kauniita naisia.

Kun olemme sängyssä, keskitymme toisiimme. Silti jommalla kummalla saattaa olla esim. silmät kiinni. Itse saatan ajatella jotakin seksikästä, kun keskityn saavuttamaan kliimaksin eikä se seksikäs ajattelu koske välttämättä miestäni, vaan jotakin anonyymiä komeaa miestä. Koska sallin itsellenikin jonkun muun ajattelun, niin minusta miehelläkin on oikeus ajatella jotakuta seksikkäämpää kuin minä. Tiedän, että minä en petä, enkä usko, että miehenikään pettää. Yhteinen seksielämämme on tyydyttävää ja säännöllistä.

Kerroit, että sinä olet alusta asti tuntenut mielessäsi, että mies ei halua katsoa alastonta vartaloasi. Silti olet siitä huolimatta mennyt hänen kanssaan naimisiin. Jos miehesi ei valita asiasta ja hän on silti halunnut mennä naimisiin kanssasi, niin eikö sekin jo osoita jotakin? Jos ulkonäkösi olisi sellainen, että hän ei sitä sietäsi, niin tuskin hän olisi mennyt kanssasi naimisiin, sillä monelle miehelle säännöllinen seksi on niitä tärkeimpiä syitä, miksi mies ylipäätään haluaa sitoutua johonkuhun naiseen.

Ehkäpä miehesi puhuu totta. Ehkä hänelle sinun ulkonäkösi on ihan hyvä. Ehkä ongelma on enemmänkin se, että sinä tulkitset ja etsit jotakin sellaista miehesi kasvoilta, joka ei pidä paikkaansa. Minulla on hyvä omakohtainen juttu kerrottavana, sillä edellinen mieheni moitti minua joskus siitä, kun murjotin ja mökötin, vaikka olin ihan hyvällä tuulella. HÄNEN mielestään kasvojeni ilme osoitti, että minä olin negatiivisella tuulella. Myöhemmin mies sanoikin, että hän ei kestänyt sitä, kun olin aina niin negatiivinen!!! Ehkä mies ei kontrolloi sängyssä kasvojensa ilmeitä ja sinä tulkitset ne väärin. Tuntuu siltä, että sinä hyväksyt vain tietynlaiset ilmeet ja että miehen pitäisi käyttäytyä tietyllä tavalla esim. ahmia vartaloasi katseellaan. Jos kuitenkin mies lähestyy sinua, tekee aloitteita seksiin ja ennen kaikkea hän saa erektion kanssasi, niin kyllähän se osoittaa, että mies haluaa seksiä kanssasi.

Minusta parisuhde on paljon muutakin kuin vain seksiä ja ulkonäköä. Jäin miettimään sitä, että kun kerroit, että olet normaalipainoinen ja ihan hyvännäköinen, niin johtuuko tämä asenteesi siitä, että sinä ihan itse ajattelet niin, että ulkonäkösi on sinussa parasta? Kun ikäännyt, niin pelkäät, että se ulkonäkö ei enää riitäkään, kun joka vuosi kuilu kasvaa verrattuna 20-v ikäisiin. Pelkäätkö, että miehesi jättäisi sinut tämän takia ja nyt sitten itse mietit, että haluat jättää hänet ensiksi (mielummin jättäjä kuin jätetty)?
 
Keskusteltiin meilläkin kotona aiheesta taannoin. Olen myös 44v ja kuulemma kaunis mieheni silmissä.
Olen 6 v nuorempi miestäni. Hän sanoi että "sikäli se että nainen on miestä nuorempi miestään on hyvä, kun miehet ovat esteetikkoja ja naiset nyt sattuvat rupsahtamaan miehiä nopeammin."

Kestän siis tuon kriittisen katseen, toistaiseksi. Meillä on muuten hyvä kumppanuus ja arki sujuu, tämä ajatus vain joskus ahdistaa. Että riittääkö se muu sitten kantamaan kun alkaa ajan hammas vääjäämättä tehdä tötään kehossani.
 
Minusta tuntuu, että minä ymmärrän AP:n miestä. En minäkään halua katsoa omaa miestäni tosi tarkasti esim. uimarannalla, koska näen ihan selvästi edessäni vähän ylipainoisen, kaljuuntuvan, erittäin valkoihoisen miehen, joka ei taatusti ajele kainalokarvojaan muista karvoista puhumattakaan. Silti rakastan häntä. En vain halua tuijottaa häntä koko ajan, koska näkemäni rupeaa ärsyttämään minua. Olenkin ottanut sen kannan, että en viitsi koko ajan katsoa häntä tarkkaan, koska rupean analysoimaan, mitä kaikkea hänen pitäisi tehdä, jotta hän olisi paremman näköinen (pitäis laihduttaa, pitäis seistä ryhdikkäämpänä jne).

Hyvä vastaus. Olen eri mieltä. Nuori ihminen on kaunis ja seksikäs. Minulla on kuitenkin oikeus nauttia itsestäni ja naiseudestani ja ruumiistani ja kauneudestani kaikkina ikävuosina. Kukaan ei halua olla ikuisesti "nuori ja kaunis ja seksikäs." Jotain mättää, jos en mieheni silmissä ole riittävän kaunis niin, että hän kykenisi katsomaan minua rehellisesti päin. Katseen ja pään pois kääntäminen on aika ruma kielto toisen naiseudelle. Olen nyt tajunnut, että hän puhuu yhtä mutta tekee toista. Siihen on syy, että katsoo pois päin. Jopa esileikkitilanteessa. Tämä se vasta saa mehuni juoksemaan? Olen nyt päättänyt, että en enää ota asiaa esille, toimin siten miten itsestäni tuntuu oikealta. En aio enää suostua rakastelemaan, ottakoon rakastajan. Aion sanoa, että minua ei haluta rakastella miehen kanssa, jonka mielestä olen sellaisen näköinen että hänen täytyy kääntää katseensa pois. Saa vaikka täräyttää kuonoon, en rakastele. Minä en aio olla kenenkään panopuu. En ole nuori tyttö, mutta olen ihana aikuinen nainen, ja varmasti on aikuisia miehiä, jotak eivät kääntäisi katsettaan pois eletyn elämän kauniista merkeistä ruumiissani. minun mieheni saa nyt joko runkata itseään, kun kiihottuu TV:n tytöistä, tai etsiä itselleen naisen sänkykaveriksi. Tätä on jatkunut jo pitkään, olen vain aina halunnut usloa, mitä sanoo. Ja ristiriita on tullut siitä, että on aika ikävä todeta ties monettako kertaa, että mieheni kääntää minulle selkänsä, kun kävelen kohti uimapuvussa. Olkoon mitä on, mutta minä en pidä sellaista käytöstä rakkautena.
 
Viimeksi muokattu:
AP:n kirjoitus oli koskettava kuvaus itsetunnosta, joka ei ole aivan vahvimmillaan. Lukijana minua ahdisti, millaisen energiamäärän ap on käyttänyt tulkitessaan miehensä ilmeitä ja muutoinkin seksuaalisena ihmisolentona.

Lähtisin ap:n sijassa miettimään osaanko lukea toisen ajatuksia oikein? Tulkitseeko ilmeet, miten itse ne haluaa tulkita heijastellen omaa huonoa itsetuntoa kuin pohtimalla olisiko miehen asenteissa takana jotakin ihan muuta? Saattaahan mies pelätä sitäkin, että näyttää liikaa rakkauttaan=pehmeyttään (tyypillistä parisuhteissa) tai kenties hän tajuaa, mitä ap häneltä odottaa ja vaatii ja sen vuoksi kapinoi kääntämällä kasvonsa?

Kannattaa myös miettiä onko miehen keho priimaluokkaa ja suhteuttaa se valitseviin olosuhteisiin? Ehkä mies tajuaa, ettei itsekään enää vedä ihannetyttöjään omalla olemuksellaan ja käy naisensa kautta omaa rupsahtamisen kriisiään. On aina helpompaa osoitella toisen virheitä kuin omiaan, koska siten purkaa myös omaa pahaa oloaan.

En tiedä kannattaako katselemisesta tehdä parisuhteessa tärkeää keskustelun aihetta, koska asia pitäisi -minun mielestäni- osata esittää monelta eri kantilta kuin vain ihmetellä yksioikoisesti mikset katso minua kunnolla. Taustalla kun voi olla myös pelkoa toisen vahvasta mustasukkaisuudesta (josta seuraa monen päivän suhdekriisiä ja mökötystä) tai syvää syyllisyyttä siitä, että tykkää katsella kauniita ihmisiä ilman mitään tarkoitusta.

Ap:n elämäntarinaa tarkemmin tuntematta koen aika vääräksi arvostella toisen syistä kiihottua. Koemme maailmaa yksilöllisesti; osa toimien, osa katsoen, osa kuunnellen ja jos miehesi häpeää kiihottumistaan katsellessaan kauniita naisia, niin onko se sinulta oikeasti pois? Mieshän on edelleenkin vieressäsi ja kenties saa vain puhtia nauttia sinusta innokkaammin. Yhtä lailla joku muu tarvitsee vähän viiniä rentoutuakseen, toinen taas hyvää musiikkia. Toista ei voi asettaa muottiin, jonka mukaan hänen pitää toimiaa miellyttääkseen pariaan. Yhdessä olemisessa vaaditaan ymmärrystä ja myös seksissä.
 
Minun on kyllä ihan pakko todeta, että oletko tosissasi. Oletko varmasti tulkinnut oikein, että miehesi ei rakasta sinua? Minusta tuntuu, että se mies ei enää tiedä mitä hänen pitäisi silmillään tehdä. Hän ei tiedä miten hänen pitäisi olla , että hän tekisi oikein. Onko miehellä sisaruksia, siis naispuolisia? Onko hän uskonnollisesta kodista? Toisessakin ketjussa mainittiin, että mies on historiansa kasvattama; se pitäisi ensimmäisenä ymmärtää ja suhtautuminen häneen ja luonteeseensa voi olla hyväksyvämpi.
Meillä, joilla on kilometrejä takana enemmän tai vähemmän, niin eron aiheena nostamasi asia on kyllä erittäin outo ja joudut miettimään omaa käyttäytymistäsi uudelleen. Miehesi "vika" ei vaikuta minusta ihan kamalalta vialta.
 
Meillä myös mies pitää hoikista ja timmeistä joilla suuret rinnat ja kapea uuma sekä pyöreä peppu:))
Itse nauran hänelle päin naamaa aina kun hän haukkuu minua möhkiöksi, sanon "Sinun takiasiko laiduttaisin ja olisin muka seksikäs" ...
Kyl miehet ovat aivan seksikkäiden naisten vietävissä mutta itse siitä perusta..olin joskus sellainen ja tietty oli jees kun miehet katsoivat mutta aikanasa kutakin.


Kylläpä kuulostaa hyvältä liitolta....
 
Viimeksi muokattu:
Tulee vain mieleen, että eikös kaikki miehet katsele toisia naisia. Sehän on niiden selkäytimessä. Eri asia miten sen tekee sitten niin, ettei se loukkaa toista osapuolta.Jotenkin tuntuu siltä, että vaimon/miehen ulkonäköön huomion kiinnittäminen tai oikeastaan sen kritisointi on vallankäyttöä, tavallaan pidetään toista varpaillaan ja epävarmuudessa, löysätään köyttä. Ap taas selvästi analysoi liikaa miehensä katsetta, mutta taustalla on varmaankin jotain muutakin, tämä vain jäävuoren huippu?
 
Tulee vain mieleen, että eikös kaikki miehet katsele toisia naisia. Sehän on niiden selkäytimessä. Eri asia miten sen tekee sitten niin, ettei se loukkaa toista osapuolta.Jotenkin tuntuu siltä, että vaimon/miehen ulkonäköön huomion kiinnittäminen tai oikeastaan sen kritisointi on vallankäyttöä, tavallaan pidetään toista varpaillaan ja epävarmuudessa, löysätään köyttä. Ap taas selvästi analysoi liikaa miehensä katsetta, mutta taustalla on varmaankin jotain muutakin, tämä vain jäävuoren huippu?


Minusta on turha pönkittää sellaista ajatusta, että kaikki miehet kuolaavat toisten naisten perään - sehän on miltei kuin kehotus: katso vaan, niinhän kaikki toisetkin tekevät! Varmasti moni niin tekeekin, mutta en lähtisi yleistämään. Ja toisaalta - eivätkö naiset katso komeita miehiä?

Tuosta loppuosasta olen ihan samaa mieltä - vallankäyttöhän se on.
 
Viimeksi muokattu:
Ap vastaa. Taustalla ei ole mitään sen monimutkaisempaa kuin, että minusta ei tunnu hyvältä, että kerta toisensa jälkeen yllätän sekä itseni että mieheni tilanteesta, jossa mies sivusilmällä katsoo ikävä ilme kasvoillaan vartaloni tiettyjä yksityiskohtia. Se ilme ei tunnu hyvältä, ja katse kääntyy nopeasti pois, eli hän ei halua että näen hänen mittailevan katseensa. Tietyissä tilanteissa, hän aina, toistuvasti, vain sattuu kääntymään poispäin minusta. Ei kamalasti koskettele minua. Hän ei ole ujo tai estynyt. Oman puolison katsominen, alastomanakin, on luonnollista. Ihmisellä on vaistonvarainen kyky tuntea, kun toisen katse ei tunnu hyvältä. Minä analysoin tätä siksi, että parisuhteessamme on asioita, jotka ovat kohdallaan. Kuitenkin, on aika iso asia, jos miehelle tuottaa vaikeuksia katsoa täysin luonnollisesti vaimonsa alastonta vartaloa ilman, että vaimon vartalon virheet, versus miehen mielikuva, ottavat liikaa tilaa naisen ja miehen välillä. Näin yksinkertaisesta asiasta on kysymys. Siitä, että tulee hyväksytyksi ja rakastetuksi sellaisena kuin on. Minä en koe itseäni rakastetuksi, kun näen toistuvasti tietynlaisen ilmeen mieheni silmissä, ja katse on aina välttelevä. Sellaista ei kukaan voi olla huomaamatta ja vaistoamatta. Selittelin tätä itselleni pitkään, mutta nyt lopetan itselleni valehtelemisen. Minun mieheni ei koe minun vartaloani miellyttäväksi katsoa. Kysymys on, että onko hän silloin oikea ihminen rakastamaan minua ja rakastelemaan minua. Minä alan tulla siihen johtopäätökseen, että hänen pitäisi etsiä itselleen nainen, johon hän voi rakastua oikeasti, sisältä ja ulkoa.

On se kumma miten jotkut vastaajat eivät kunnioita ongelmaansa jakavan ihmisen kokemusta. itse alkavat selitellä ja analysoida ap:n ongelmaa. Siitä vasta ongelmia seuraa. Asiat voivat olla yksinkertaisia. minun ongelmani alun alkaen oli, että en uskonut siihen mitä' näin ja miltä tuntui. Ja tässä nyt ollaan, mikäs olisi muuttunut.
 
Minusta on turha pönkittää sellaista ajatusta, että kaikki miehet kuolaavat toisten naisten perään - sehän on miltei kuin kehotus: katso vaan, niinhän kaikki toisetkin tekevät! Varmasti moni niin tekeekin, mutta en lähtisi yleistämään. Ja toisaalta - eivätkö naiset katso komeita miehiä?

Tuosta loppuosasta olen ihan samaa mieltä - vallankäyttöhän se on.

No en todellakaan tarkoittanut -kuolaamista -vaan katsomista. Ja sitä, miten se loukkaa toista osapuolta jos sen tekee sitten vaikka -kuolaamalla-. Ja naisetkin tosiaan katsoo, katson itsekin varsinkin kesäisin, on eri asia ikkunashoppailla kuin shoppailla.Hyvännäköinen ihminen kiinnittää huomiota, mutta tosiasiassa harvalla on varaa tai halua siihen jaguaariin, vaikka silmä jää siihen aina liikenteessä kiinni.
 
Viimeksi muokattu:
Ap vastaa. Taustalla ei ole mitään sen monimutkaisempaa kuin, että minusta ei tunnu hyvältä, että kerta toisensa jälkeen yllätän sekä itseni että mieheni tilanteesta, jossa mies sivusilmällä katsoo ikävä ilme kasvoillaan vartaloni tiettyjä yksityiskohtia. Se ilme ei tunnu hyvältä, ja katse kääntyy nopeasti pois, eli hän ei halua että näen hänen mittailevan katseensa.

Sinulla on oma varma tulkintasi tilanteesta ja sinä "tiedät" mitä miehesi sinusta ajattelee. Mitä siis haluat meidän muiden sinulle vastaavan? Että ei ole normaalia että mies ei pidä sinun vartalostasi? No se ei ole normaalia tai ainakaan se ei ole kovin hyvä merkki liiton tilasta. Oletko nyt tyytyväinen kun sait haluamasi vastauksen?

Mutta jos oikeasti haluat kuitenkin kuulla joitakin muitakin ajatuksia ja vastauksia niin voin vielä yhden näkökulman antaa. Voin oikeastaan miehenä myös tunnistaa joitain niitä tilanteita joista puhut. Minullakin on varmaan joskus jotenkin nyrpeä ja arvosteleva ilme kun katson vaimoani alasti tai vähissä vaatteissa. Mutta se ei todellakaan johdu siitä että en hänen ulkonäöstään pitäisi, päinvastoin. Enemmänkin kyse on siitä että jotenkin tunnen epämiellyttävänä häntä kohtaan sen että olisin aina silmät kiiluen kuolaamssa hänen peräänsä kun hän sattuu vilahtamaan vähissä vaatteissa tai ilman niitä. En halua antaa kuvaa että katselisin hänta aina vain halukkaana, varsinkaan julkisella paikalla esim. uimarannalla. Ehkä tätä on vähän hankala selittää mutta haluan jättää ne "tietyt katseet" vain sitten niihin ihan intiimeihin tilanteisiin ja antaa hänen olla muulloin ihan vain toinen ihminen joka ei ole olemassa vain minun katseitani varten.
 
Viimeksi muokattu:
Alkuperäinen kirjoittaja Selvennetään;10719883:
Hyvännäköinen ihminen kiinnittää huomiota, mutta tosiasiassa harvalla on varaa tai halua siihen jaguaariin, vaikka silmä jää siihen aina liikenteessä kiinni.
Ajatelkaas miten paljon lada-kuskeja loukkaantuu!!! Älkää olko julmia vaan katsokaa kylmästi pois!
Se voisi vähentää huomattavien liikenneonnettomuuksien esiintymistä.
"Muista aina liikenteessä, monta puumaa ompi eessä.."
 
Tulee vain mieleen, että eikös kaikki miehet katsele toisia naisia. Sehän on niiden selkäytimessä. Eri asia miten sen tekee sitten niin, ettei se loukkaa toista osapuolta.Jotenkin tuntuu siltä, että vaimon/miehen ulkonäköön huomion kiinnittäminen tai oikeastaan sen kritisointi on vallankäyttöä, tavallaan pidetään toista varpaillaan ja epävarmuudessa, löysätään köyttä. Ap taas selvästi analysoi liikaa miehensä katsetta, mutta taustalla on varmaankin jotain muutakin, tämä vain jäävuoren huippu?

Olen kuullut sellaisen jutun, että hississä oli iäkäs pariskunta, kun hissiin saapui nuori hehkeä nainen minihameessaan. Kun nainen poistui hissistä, tämä vanha vaimo tiuskaisi kiukkuisesti miehelleen, että sulje edes suusi, kun kuola valuu tuijottaessa. Tämä on loistava esimerkki siitä, että miehet murrosikäisestä asti katsovat loppuikänsä naisia, vaikka olisivat jo niin vanhoja, että "peli ei enää vetele". Sen ei pitäisi tarkoittaa sitä, että se on vaimolta pois. Olellista onkin se, että mies katsoo muita naisia (huom! vain katsoo, ei koske) siten huomaamattomasti, että se ei aiheuta pahaa mieltä omassa vaimossa.

Minä myönnän suoraan katselevani muita ihmisiä niin miehiä kuin naisiakin. En suostuisi missään tapauksessa siihen, että mies kieltäisi minulta muiden katsomisen. Miksi siis minä kieltäisin mieheltäkään muiden katselua niin kauan, kun siihen ei liity pettämistä eikä mitään sen suuntaista?

Jos miehesi on muuten täydellinen, niin onko tämä sinun mielestäsi niin iso syy, että aiot kieltää todellakin mieheltäsi seksin? Miehen mielestä sinä olet kaikin puolin hyvä, mutta sinä näet miehen katseessa piilomerkityksiä ja siksi jäät lähinnä odottamaan, että saat hyvän syyn erota, niinkö?
 
Viimeksi muokattu:
Alkuperäinen kirjoittaja Näkökulmakerroin;10719920:
Enemmänkin kyse on siitä että jotenkin tunnen epämiellyttävänä häntä kohtaan sen että olisin aina silmät kiiluen kuolaamssa hänen peräänsä kun hän sattuu vilahtamaan vähissä vaatteissa tai ilman niitä. En halua antaa kuvaa että katselisin hänta aina vain halukkaana, varsinkaan julkisella paikalla esim. uimarannalla.

Ilmeisesti AP haluaa, että rakastumisen ensihuuma jatkuisi miehen puolelta vuodesta toiseen niin, että mies nostaisi vaimon jalustalle palvottavaksi eikä rakastuneena näkisi eikä kuulisi muita naisia lainkaan. Uskon, että tämä nimenomaan on vaimon näkökulma.

Kuinka moni meistä kontrolloi koko ajan kasvojensa ilmeitä? En minä ainakaan. Ei minustakaan aina ole kiva ottaa miehen kalua suuhuni (yleensä on tosi kivaa...) ja imeä sitä päinvastoin liian syvälle työnnettynä alkaa yököttämään ja odottaa, että homma on ohi. Sillä ei ole siltä minkäänlaista tekemistä sen kanssa, ettenkö silti rakasta miestäni. Olisi aika outoa, jos mieheni alkaisi sanoa, että vihaan häntä tai että inhoan suuseksiä tms vain siksi, että kasvojeni ilme ei ole ollut häntä miellyttävä. Pitäisikö vain teeskennellä suu hymyssä koko ajan siltä varalta, että mies sattuu vilkaisemaan? Eikö parisuhteeseen mahdu myös negatiivisia hetkiä, joiden yli päästään ihan luonnollisella tavalla sen kummemmin asiaa analysoimatta?
 
Hyviä vastauksia ja näkökulmia. Joo, haluan myöntää itselleni että kaikki ei ole ok. Ihmiset laittavat liikaa omia tulkintojaan, mutta kun vastauksia lukee näkökulmia -mielessä, niin hyvää tekstiä, värikästä. Joopa joo, varmaan yksi vastaus on se, että mieheni toimi näin alusta alkaen, ja en halunnut uskoa sitä todeksi, myöntää sitä. Alkuhuumassakin häntä kiinnosti enemmän tietyn näköisten naisten kroppien mittailu katseellaan kuin minun. Eli en ole tässä suhteessa koskaan saanut kokea olevani miehen katseen kautta se ykkönen hänelle. kiitos vain kaikille oivista vastauksistanne.
 
Mulle tulee aloituksesta mieleen aikaisempi suhteeni. Siinä oli alusta alkaen ristiriitaa puheiden ja eleiden/ilmeiden välillä. Mies ei oikein koskaan katsonut silmiin tai välttämättä edes kohti. Tämä oli ihan rakastelussa asti, päädyimme sellaisiin asentoihin, joissa kasvot (tai katseet) eivät kohdanneet. Samaan yhtälöön kuului myös suutelemisen välttäminen. Suulle mies ei suudellut koskaan.

Itse olin alussa hullun rakastunut, ja sivuutin nämä eleasiat mitättömyyksinä. Moitinkin itseäni siitä, että tulkitsen toista kovin herkästi.

Kului muutama vuosi... Oli muitakin ristiriitoja, samantapaisia kuin tuo ilmeitten ja puheitten ristiriita. Ne oli kumminkin aika helppo sivuuttaa, edelleen kuvittelin olevani vain liian herkkä tulkitsemaan. Kunnes tuli ero. Mies löysi toisen naisen. Viimeisessä sananvaihdossa hän tokaisi mulle, ettei koskaan erityisemmin rakastanutkaan, olinpa van sopivasti saatavilla. Niinpä... Oi miksi miksi en uskonut niitä alkuvaiheen tuntemuksiani?
 
Itse olin alussa hullun rakastunut, ja sivuutin nämä eleasiat mitättömyyksinä. Moitinkin itseäni siitä, että tulkitsen toista kovin herkästi.

Kului muutama vuosi... Oli muitakin ristiriitoja, samantapaisia kuin tuo ilmeitten ja puheitten ristiriita. Ne oli kumminkin aika helppo sivuuttaa, edelleen kuvittelin olevani vain liian herkkä tulkitsemaan. Kunnes tuli ero. Mies löysi toisen naisen. Viimeisessä sananvaihdossa hän tokaisi mulle, ettei koskaan erityisemmin rakastanutkaan, olinpa van sopivasti saatavilla. Niinpä... Oi miksi miksi en uskonut niitä alkuvaiheen tuntemuksiani?

Ap vastaa: Juuri näin, vastaus on yksinkertainen. "Ongelma" tuntuu pilkun viilaamiselta, mutta koko jutun pointti on se, että "tilanteita" ei syntyisi, ongelmaa ei olisi, jos kaikki olisi jotakuinkin niin kuin pitää. Ei koskaan savua ilman tulta. Vaisto on tietoa. Ihmisen oma "älyllisyys" ja asioiden pois selittely on pään extraa. Asioihin on yksinkertaisia vastauksia. Ei oikeasti ole hyvä olla, jos sinun elämäsi ykkösihminen ei syystä tai toisesta kykene kohtaamaan sinua avoimesti ja luonnollisesti, omalla tyylillään. Se, että kykenee katsomaan päin, on vanha jo liskoaivoissamme oleva jälki rehellisyydestä.
 
Viimeksi muokattu:
Alkuperäinen kirjoittaja Sitä saa mitä tilaa;10720455:
"Ongelma" tuntuu pilkun viilaamiselta, mutta koko jutun pointti on se, että "tilanteita" ei syntyisi, ongelmaa ei olisi, jos kaikki olisi jotakuinkin niin kuin pitää.
Voisitteko sanoa mitä saisi olla, tai haluatteko uudistaa edellisen tilauksenne?
 
Voisitteko sanoa mitä saisi olla, tai haluatteko uudistaa edellisen tilauksenne?

En tilaa enää samaa. Eli en enää valehtele itselleni, kun toisen tapa olla läsnä minulle tuntuu pahalta, en peittele sitä, enkä valehtele itselleni enkä mene mukaan hänen näytelmäänsä. Näytän sen hiljaisella ja passiivisella tavalla, että näen mitä oikeasti tapahtuu. Että minusta tämä ei tunnu hyvältä, ole rehellinen minulle ja itsellesi. Katsotaan mitä se muuttaa.

Toinen mitä en tilaa, on se että en enää suostu rakastelemaan, jos minusta tuntuu että olen vain kohde, jonka kautta hakee seksuaalista purkautumista. Haluan tuntea, että hän haluaa olla minun kanssani, enkä tällä sulje pois ihmisyyteen kuuluvaa mielikuvamaailmaa. Tarkoitan tunnetta, että hän on päässään varattuna jollekin näkemälleen, tai toisen naisen fantasialle, ja haluaa käyttää minua, koska häntä tästä syystä naitattaa, ja olemme naimisissa ja minä olen käytettävissä. No no. Jos siltä ei tunnu, niin en enää mene mukaan.
 
Viimeksi muokattu:
Alkuperäinen kirjoittaja sitä saa mitä tilaa;10720474:
En tilaa enää samaa. Eli en enää valehtele itselleni, kun toisen tapa olla läsnä minulle tuntuu pahalta, en peittele sitä, enkä valehtele itselleni enkä mene mukaan hänen näytelmäänsä. Näytän sen hiljaisella ja passiivisella tavalla, että näen mitä oikeasti tapahtuu. Että minusta tämä ei tunnu hyvältä, ole rehellinen minulle ja itsellesi. Katsotaan mitä se muuttaa.

Toinen mitä en tilaa, on se että en enää suostu rakastelemaan, jos minusta tuntuu että olen vain kohde, jonka kautta hakee seksuaalista purkautumista. Haluan tuntea, että hän haluaa olla minun kanssani, enkä tällä sulje pois ihmisyyteen kuuluvaa mielikuvamaailmaa. Tarkoitan tunnetta, että hän on päässään varattuna jollekin näkemälleen, tai toisen naisen fantasialle, ja haluaa käyttää minua, koska häntä tästä syystä naitattaa, ja olemme naimisissa ja minä olen käytettävissä. No no. Jos siltä ei tunnu, niin en enää mene mukaan.

no joo, tässä vain voi käydä niin, että seuraavakin mies katselee oudosti sivulle ja voi ajatella vaikka mitä...........
 

Similar threads

R
Viestiä
3
Luettu
799
T
N
Viestiä
68
Luettu
16K
Perhe-elämä
vuosien takaa
V
P
Viestiä
16
Luettu
826
Perhe-elämä
Sivupersoona
S
O
Viestiä
2
Luettu
980
U
K
Viestiä
47
Luettu
17K
Perhe-elämä
hasta la vista
H

Yhteistyössä