mies joutui linnaan :(

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja nyt harmaana
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja :
Alkuperäinen kirjoittaja ihmettelevä:
Alkuperäinen kirjoittaja Viivi:
Ihan oikeesti mä en ymmärrä näitä jotka puolustelee ap:n miehen tekemää tappoa??

Istuuko hän taposta vai?
Missä ap niin on sanonut?

ei ole semmosta sanonut!

Sitä mäkin.
Oikeesti mä en ymmärrä tollasia jotka vääristelee ja olettaa ja kertoo niitä absoluuttisena totuutena!
 
Mä en ymmärrä kuinka voi olla noin monen mielestä kamalaa, jos joku joutuu vankilaan. Mieheni oli ennen meidän seurustelua päässyt pari kuukautta aiemmin siviiliin, linnassa on istunut pitkälti yli 4v. Ei tullut mieleenkään seurustelun alkaessa miettiä, että voiko tuon kanssa olla tekemisissä, kun on kerran vankilassakin ollut :D
Mutta ap:n tapauksessa kyllä kertoisin läheisille totuuden, todella raskasta salailla. Minäkin kerroin miehen taustasta heti kun suhde vakavoitui, vaikka kaikki olikin silloin menneisyyttä. Hyvin on mies otettu vastaan.
Oliko miehesi aiemmin rötöstellyt vai onko tuo yhdestä kerrasta tullut tuomio?
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Mä en ymmärrä kuinka voi olla noin monen mielestä kamalaa, jos joku joutuu vankilaan. Mieheni oli ennen meidän seurustelua päässyt pari kuukautta aiemmin siviiliin, linnassa on istunut pitkälti yli 4v. Ei tullut mieleenkään seurustelun alkaessa miettiä, että voiko tuon kanssa olla tekemisissä, kun on kerran vankilassakin ollut :D
Mutta ap:n tapauksessa kyllä kertoisin läheisille totuuden, todella raskasta salailla. Minäkin kerroin miehen taustasta heti kun suhde vakavoitui, vaikka kaikki olikin silloin menneisyyttä. Hyvin on mies otettu vastaan.
Oliko miehesi aiemmin rötöstellyt vai onko tuo yhdestä kerrasta tullut tuomio?

Mulla on tietty moraali ja odotan samaa myös mieheltäni!
 
Kaverin mies lähti linnaan pahoinpitelyistä, huumausaine rikoksista ja raiskauksesta. Sanoi lapsille että isi lähti leirille. Ei oikeasti vaan tiennyt mitä muuta sanoa kahdelle ihan pikkuiselle.

No toki totuus paljastui jossain vaiheessa, onneksi ei syyt mutta kylläpä ne tytöt joku päivä nekin saa selville ja sitten kyllä herää varmasti kysymys että miksi äiti päästää kerta toisensa jälkeen väkivalta ja seksuaalirikollisen takaisin lastensa elämään vaikka mitä paskaa joka kerta tapahtuu.

Pointti on se että jos mies palaa elämäänne tuomion jälkeen niin eipä auta kuin totuus, aluksi kaunisteltu sellainen. Isi teki tuhmaa ja meni miettimään.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Mä en ymmärrä kuinka voi olla noin monen mielestä kamalaa, jos joku joutuu vankilaan. Mieheni oli ennen meidän seurustelua päässyt pari kuukautta aiemmin siviiliin, linnassa on istunut pitkälti yli 4v. Ei tullut mieleenkään seurustelun alkaessa miettiä, että voiko tuon kanssa olla tekemisissä, kun on kerran vankilassakin ollut :D
Mutta ap:n tapauksessa kyllä kertoisin läheisille totuuden, todella raskasta salailla. Minäkin kerroin miehen taustasta heti kun suhde vakavoitui, vaikka kaikki olikin silloin menneisyyttä. Hyvin on mies otettu vastaan.
Oliko miehesi aiemmin rötöstellyt vai onko tuo yhdestä kerrasta tullut tuomio?

Noin mäkin ennen ajattelin.
Tapasin ihanan miehen, jolla oli taustallaan rötöksiä jne mutta joka vannoi ja vakuutti että ovat taakse jäänyttä elämää ja on ottanut opikseen ym. Mies oli kiltti ja ihana, suoraan mun päiväunelmista. Halusi kanssani perheen, avioliiton ja ikuisen yhteisen elämän.

Nämä saatuaan muuttui ja paljasti todellisen psykopaatin luonteensa. Aloitti rötöstelyt uudelleen ja ajautui takaisin sinne mistä oli tullutkin -ja vielä syvemmälle. Pakenin tappouhkausten saattelemana.

Nykyään ymmärrän, että ihmisen taustoilla on merkitystä. Hienoa, jos joku ei niistä välitä, mutta minä sain niin karvaan opin asiasta, että en enää koskaan ala mihinkään ihmissuhteeseen ihmisen kanssa, jolla on taustallaan jotain rikollista.
 
En ole koko ketjua jaksanut kahlata läpi, mutta ap:lle,
jos et itse jaksa kertoa, kerro ojllekin läheiselle ystävälle, ja sano , että hän voisi
kertoa asian muutamille läheisillesi. Sano että sanoo suoraan, että sinulla ei nyt ole voimia
kertoa, mutta toivotte molemmat, että ystävät ymmärtää.
Saat siis taakan pois, ja vastaavasti sana kyllä toki leviää, Ja jos se sinun sanomanasi alkaa levitä, se katkaisee pahimmilta juoruilta selän. Ainahan joku idiootti juoruaa pahasti, sille ei mitään voi.. mutta noin olet voitolla
 
Työskentelin vuosia pääkaupunkiseudulla lastensuojelun sosiaalityöntekijänä ja ainakaan meidän toimistoon ei koskaan ole tullut mitään ilmoituksia siitä, että jonkun äiti tai isä on joutunut vankilaan. Siis tämä vankilaan joutuminen sinällään ei kyllä ollut se syy, että perheestä on ilmoitettu vaan tilanteeseen on liittynyt jotain muutakin tai perhe oli entuudestaan ollut asiakkaana - ja silloin kyllä kertoivat ihan itse ellei sitten tullut yllättäen pidätystä tms. Tai toisinaan tieto tuli sitä kautta kun ilmeni taloudellisia ongelmia toisen puolison jouduttua vankilaan tms. Mutta siis mikään automaattinen ilmoitus ei kyllä lastensuojelun taholle ole - tai sittenhän niitä pitäisi tulla ihan solkenaan ainakin Helsingissä! Tosin nykytilanteesta en tiedä sitten. Alkuperäiselle: voit toki hakeutua esim. perheneuvolaan, jossa voit puhua tilanteestasi ja miettiä yhdessä työntekijöiden kanssa, miten ja milloin kertoa läheisille ja lapsille isän tilanteesta ja pohtia tapaamisten järjestämistä. Älä jää yksin asiasi kanssa. Sitten tietysti voisit kysellä oman paikkakuntasi kriminaalihuoltoyhdistykseltä, onko heillä mitään toimintaa tai tukea tarjota vankien omaisille ja läheisille. Tärkeintä on, että et jää yksin asiasi kanssa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja LisaMarie:
Alkuperäinen kirjoittaja mun tuttavapiiristä ainakin kaikkoaa:
Alkuperäinen kirjoittaja tuutikki:
Alkuperäinen kirjoittaja mun tuttavapiiristä ainakin kaikkoaa:
linnakundit ja niide ämmät,ei voi mitään.Sääli lapsia,ei ole helppoa heilläkään kun asia tulee julki,sillä se tulee ennemmin tai myöhemmin.

Toivottavasti et ole joskus itse vastaavassa tilanteessa... Aikas armotonta menoa täällä, kun ei edes koko tarinaa tiedä :(
En ole koskaan tuossa tilanteessa,armotonta tai ei,linnassa ei syyttömänä istuta.

Mistäs tedät miehesi joka liikkeen?
3 vuotta on pitkä aika ja kyse jostain "törkeästä" mutta kyllä sinne joskus joutuu suht "viattoman hömöilyn" takia.

Kolme vuotta on jo tappo. Yksi taksikuski joutui istumaan kun kerran mätkäisi nyrkillä asiakasta joka taas meinas tulla ilmaseen kyytiin ja ukko kuoli heti. Pääsi aika pian avovankilaan ja sai jatkaa umaa yritystään, taksia ajoi vapaa-aikana.
 
Alkuperäinen kirjoittaja jotain pahaa:
Alkuperäinen kirjoittaja LisaMarie:
Alkuperäinen kirjoittaja mun tuttavapiiristä ainakin kaikkoaa:
Alkuperäinen kirjoittaja tuutikki:
Alkuperäinen kirjoittaja mun tuttavapiiristä ainakin kaikkoaa:
linnakundit ja niide ämmät,ei voi mitään.Sääli lapsia,ei ole helppoa heilläkään kun asia tulee julki,sillä se tulee ennemmin tai myöhemmin.

Toivottavasti et ole joskus itse vastaavassa tilanteessa... Aikas armotonta menoa täällä, kun ei edes koko tarinaa tiedä :(
En ole koskaan tuossa tilanteessa,armotonta tai ei,linnassa ei syyttömänä istuta.

Mistäs tedät miehesi joka liikkeen?
3 vuotta on pitkä aika ja kyse jostain "törkeästä" mutta kyllä sinne joskus joutuu suht "viattoman hömöilyn" takia.

Kolme vuotta on jo tappo. Yksi taksikuski joutui istumaan kun kerran mätkäisi nyrkillä asiakasta joka taas meinas tulla ilmaseen kyytiin ja ukko kuoli heti. Pääsi aika pian avovankilaan ja sai jatkaa umaa yritystään, taksia ajoi vapaa-aikana.

Törkeä pahoinpitely 1-10 vuotta. Riittää että lahtee humalapäissään kostamaan raiskausta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Läksynsä oppinut:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Mä en ymmärrä kuinka voi olla noin monen mielestä kamalaa, jos joku joutuu vankilaan. Mieheni oli ennen meidän seurustelua päässyt pari kuukautta aiemmin siviiliin, linnassa on istunut pitkälti yli 4v. Ei tullut mieleenkään seurustelun alkaessa miettiä, että voiko tuon kanssa olla tekemisissä, kun on kerran vankilassakin ollut :D
Mutta ap:n tapauksessa kyllä kertoisin läheisille totuuden, todella raskasta salailla. Minäkin kerroin miehen taustasta heti kun suhde vakavoitui, vaikka kaikki olikin silloin menneisyyttä. Hyvin on mies otettu vastaan.
Oliko miehesi aiemmin rötöstellyt vai onko tuo yhdestä kerrasta tullut tuomio?

Noin mäkin ennen ajattelin.
Tapasin ihanan miehen, jolla oli taustallaan rötöksiä jne mutta joka vannoi ja vakuutti että ovat taakse jäänyttä elämää ja on ottanut opikseen ym. Mies oli kiltti ja ihana, suoraan mun päiväunelmista. Halusi kanssani perheen, avioliiton ja ikuisen yhteisen elämän.

Nämä saatuaan muuttui ja paljasti todellisen psykopaatin luonteensa. Aloitti rötöstelyt uudelleen ja ajautui takaisin sinne mistä oli tullutkin -ja vielä syvemmälle. Pakenin tappouhkausten saattelemana.

Nykyään ymmärrän, että ihmisen taustoilla on merkitystä. Hienoa, jos joku ei niistä välitä, mutta minä sain niin karvaan opin asiasta, että en enää koskaan ala mihinkään ihmissuhteeseen ihmisen kanssa, jolla on taustallaan jotain rikollista.

Pakko tuohon sanoa että kuin omani.
Eroni jälkeen (hyvästä, ahkerasta9 miehestä rakastuin suin päin, unelmieni mieheen.
Niin kauan kun seurustelimme meni hyvin, kertoi myöhemmin että liikennerikkomuksesta ja rattijuoppoudesta on hällä jokin juttu.
Muutimme kahden vuoden jälkeen yhteen uuteen kotiin ja pian alkoi nyrkki läiskää. Vuosi meni ennenkuin pääsin eroon, poliisit olivat turvana.
Nykyään hän istuu seuraavan naisensa pahpinpitelyistä ja oliko muutakin.
 
Pelsossa on myös raiskarit omalla ulkoilupaikallaan ettei muut niitä pahoinpitele.
Korvessa on kuulemma ja kukaan ei käy katsomassa.
Eikös raiskauksesta voi saada jopa kolme vuotta mutta ensikertalainenhan jos on ei niin kauan istu.
 
Minua mietityttää ja ahdistaa myös se miten suhteellemme käy.en tiedä myöskään miten tästä jatketaan normaalia elämää. Tiedän että läheiseni huomaavat luultavasti sen pian minusta, että joku on huonosti, olen niin masentunut,alakuloinen ja surullinen. En viitsisi enempää miehen rötöksen yksityiskohdista puhua..törkeäksi se luokitellaan ja sitä se olikin. En puolustele häntä, mutta rakkauteni määrän vuoksi en häntä jätä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Minua mietityttää ja ahdistaa myös se miten suhteellemme käy.en tiedä myöskään miten tästä jatketaan normaalia elämää. Tiedän että läheiseni huomaavat luultavasti sen pian minusta, että joku on huonosti, olen niin masentunut,alakuloinen ja surullinen. En viitsisi enempää miehen rötöksen yksityiskohdista puhua..törkeäksi se luokitellaan ja sitä se olikin. En puolustele häntä, mutta rakkauteni määrän vuoksi en häntä jätä.

Se salailu vaan pahentaa asioita :hug:
Mulla on itsellä kokemusta siitä, että asiat alkaa kääntyä parempaan, kun ne kehtaa rohkeasti sanoa ääneen, vaikka se hankalalta tuntuisikin. Ne ketkä kaikkoa totuuden kuultuan, ei ole ystäviksi tarkotettukkaan, ei sellaisia lähelleen tarvi ja vieraammille taas iittää, että "hän ei ole nyt paikalla ja en osa varmaksi sanoa koska on"
 
Ei kannata sepitellä tarinoita edes lapsille. Meillä isä(puoli) oli vankilassa aika pian kun meen porukat alkoi olemaan yhdessä. Mulle puhuttiin pitkästä työmatkasta ja mä muistan miten valtavan paljon kaipasin isää.

En tiedä miten pitkään hän oli vankilassa, pieni tyttö kun ei ajoista paljoa ymmärrä. Kuitenkin murrosiässä löysin isän kirjoittamia rakkauskirjeitä äidille ja tietenkin menin tyhmänä ne lukemaan. Niistä kävi ilmi että isä olikin ollut vankilassa.

En ole koskaan kertonut äidille että tiedän totuuden, se kun kirpaisi paljon ja tuntui pahalta muutenkin että olivat kaikki vuodet tuosta(kin) valehdelleet.

3 vuotta on myös valtavan pitkä aika erossa isästä (?), jos ette käy katsomassa miestä välillä vankilassa. 3 vuotta lapsen elämässä on kuin 30 vuotta aikuisen elämässä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Minua mietityttää ja ahdistaa myös se miten suhteellemme käy.en tiedä myöskään miten tästä jatketaan normaalia elämää. Tiedän että läheiseni huomaavat luultavasti sen pian minusta, että joku on huonosti, olen niin masentunut,alakuloinen ja surullinen. En viitsisi enempää miehen rötöksen yksityiskohdista puhua..törkeäksi se luokitellaan ja sitä se olikin. En puolustele häntä, mutta rakkauteni määrän vuoksi en häntä jätä.

No, onhan sulla kolme vuotta aikaa ajatella mitä teet suhteenne kanssa.
Mietin vain millaisen moraalin lapset saavat kun isä tehnyt jotain pahaa ja istuu linnassa ja äiti vaan sen kanssa on. Kasvaako heistäkin selkärangattomia rikollisia?
Voimiahan sulle on pakko toivottaa ja tuo sosiaalityöntekijä antoi hyviä neuvoja ja tukiperhettäkin kannattaa kysellä niin saat vähän omaakin aikaa.
Ja on siitä lähimmille puhuttava, jostakin saaavat tietää kuitenkin, ei mene läpi työkomennus.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Minua mietityttää ja ahdistaa myös se miten suhteellemme käy.en tiedä myöskään miten tästä jatketaan normaalia elämää. Tiedän että läheiseni huomaavat luultavasti sen pian minusta, että joku on huonosti, olen niin masentunut,alakuloinen ja surullinen. En viitsisi enempää miehen rötöksen yksityiskohdista puhua..törkeäksi se luokitellaan ja sitä se olikin. En puolustele häntä, mutta rakkauteni määrän vuoksi en häntä jätä.
Siinä tapauksessa teet niinkuin parhaaksi näet.Selville se asia tulee kuitenkin,kerrot sen itse tai et.

 
Alkuperäinen kirjoittaja nyt harmaana:
Eli mieheni joutui viikko sitten vankilaan 3 vuodeksi. En jaksa alkaa selittämään minulle kipeitä asioita jotka johtivat vangitsemiseen.
Meillä on 2 lasta, miten kerron heille että isä on vangittuna. Vierailulle en viitsi viedä, jää traumoja. Olen kertonut kaikille että mieheni on ulkomailla työkeikalla. en kestä tätä salailua, kukaan ei tiedä totuutta. olen niin masentunut,loppu..väsynyt..miten tästä eteenpäin. itken ja itken, pidän kaiken sisälläni. En tahdo että sosiaaliviranomaiset saavat tietää, minulla kuitenkin puhdas nimi..mutta mieheni teot aiheuttaisivat heidän kanssaan ongelmia. tekisi mieli hukuttaa murheet pulloon, mutta kun on nuo lapset. Onko kukaan joutunut ikinä tämmöiseen tilanteeseen?

kerro totuus ja ei mulle jääny traumoja eikä veljelle ku käytiin vankilas perhetapaamisessa.
oli ihan normi huone missä oltiin.

kannattaa kertoo totuus eikä valehdella
 
Mäkin olen muksuna ollu vankilassa vierailulla, eikä kyllä oo traumoja.
Isä oli vankilassa kun olin ihan pieni, en kyllä muista edes siitä, olin vuoden ikäinen ja kaverin kanssa käytiin katsomassa sen veljeä, kun olin jotain 10 nurkilla. Ei ollu ollenkaan pelottava paikka, vähän utelias olin asian suhteen.
 
Taposta ei selviä kolmella vuodella. Todennäköisimmin kyseessä törkeä pahoinpitely (esim. vakavan aivovamman tuottaminen) tai vastaavasti tapon yritys. Omaisuusrikoksista voi saada vastaavan kolmen vuoden tuomion, mutta kun ap puhui yksittäisestä tapahtumasta, kyseessä todennäköisimmin törkeä pahoinpitely tai tapon yritys. Jos näin on, niin suosittelen ap:ta hakemaan eroa kiireen vilkkaan.
 

Yhteistyössä